• Etusivu
  • Kasvillisuus

Suomen ympäristökeskus varoittaa keltamajavankaalin levittämisestä luontoon

Rakentajan toimitus
Päivitetty 12.10.2018
200610_496.jpg

Kuvaaja: Esko Vuorinen

Uudeltamaalta on löydetty ensimmäistä kertaa maassamme keltamajavankaalia (Lysichiton americanus) luontoon levinneenä. Vesipuutarhoista tuttu keltamajavankaali on vehkakasveihin kuuluva, näyttävä ja suurikokoinen vesikasvi. Se on peräisin Pohjois-Amerikasta ja on Keski-Euroopassa luokiteltu alkuperäiselle lajistolle haitalliseksi vieraslajiksi. Kasvi leviää nopeasti ja sopeutuu hyvin myös Suomen olosuhteisiin. Alkujaan yksityisen maanomistajan maalta löydetty keltamajavankaaliesiintymä on osittain luonnonsuojelualueella, jolta se on pyritty hävittämään. Suomen luonnonsuojelulaki kieltää levittämästä luontoon tällaista kasvilajia. Suomen ympäristökeskus vetoaakin puutarhaharrastajiin, että keltamajavankaalia tai muita luontoomme kuulumattomia lajeja ei päästettäisi leviämään.

Uudenmaan villiintyneet keltamajavankaalit löydettiin ensimmäisen kerran vuoden 2005 toukokuussa, jolloin lähdevetisen puron vartta pitkin levinnyt esiintymä ulottui noin 25 metrin matkalle. Tämän vuoden elokuussa esiintymässä oli kymmeniä taimia ja kasvit olivat levittäytyneet jo noin 75 metrin matkalle. Ympäristöhallinnon edustajat poistivat kasveja juurineen luonnonsuojelualueen puolelta. Maanomistajan toiveesta kasveja ei luonnonsuojelualueen ulkopuolelta ole toistaiseksi hävitetty. Kasvien löytöpaikalta on matkaa lähimpään asuintaloon noin kilometrin verran.

Keltamajavankaali on nopeasti leviävä kasvi. Se valtaa tilaisuuden tullen elintilaa muilta kasveilta kurtturuusun, jättiputken ja jättipalsamin tavoin. Monivuotinen keltamajavankaali ei ole vaativa maaperän laadun tai valon määrän suhteen ja kestää hyvin ainakin 15 asteen pakkasta. Kasvi on huomattavan iso, sillä se kasvaa jopa puolitoistametriseksi, ja yksi yksilö peittää alleen noin neliömetrin verran maata. Kasvi lisääntyy hyvin siemenistä, jotka levittäytyvät uusille alueille virtaavan veden mukana.

Lähde ja lisätietoja: Suomen Ympäristökeskus

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20087_11855.jpg
Kasvillisuus
Haitallisten puutarhakasvien levittäminen
Suomeen on kotiutunut ihmisten matkassa runsas 600 vierasta lajia, joista monet uhkaavat luontomme monimuotoisuutta. Eräät puutarhan koristekasveiksi tuoduista lajeista voivat karata luontoon ja niitä tulisi siksi välttää: Jättiputket, jättipalsami, lupiinit ja kurtturuusu aiheuttavatkin jo suuria vahinkoja monilla alueilla.Vieraslajit, eli ihmisen avulla uuteen ekosysteemiin siirtyvät lajit, ovat toiseksi suurin syy luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen heti elinympäristöjen tuhoutumisen jälkeen. Lajit, jotka valtaavat itselleen uutta elintilaa aggressiivisesti, voivat aiheuttaa merkittäviä haittoja ympäristölle, taloudelle ja ihmisten terveydelle.
200611_1884.jpg
Hoitotyöt
Kasvupaikka vaikuttaa kasvien valintaan
Puutarhaan istutettavat kasvit kannattaa valita kasvupaikan maaperän mukaan. On tärkeää ottaa huomioon mitkä kasveista ovat talvenkestäviä kyseisen paikan olosuhteissa. Esimerkiksi perennat kannattaa valita paikalla hyvin menestyvistä lajeista. Valinnassa on huomioitava myös kasville sopiva valon määrä.Perennoja voidaan lisätä jakamalla tai siemenistä ja ne istutetaan kukkatarhan eri puolille. Istuttamalla eri aikoina kukkivia perennoja omiksi ryhmiksi alueen eri puolille saadaan kukintaa koko kesäksi. Kukintaa saadaan runsaammaksi yksivuotisten kasvien avulla, sillä ne kukkivat koko kesän.Kasvatettaessa paljon hoitoa vaativia kasveja, kuten pitkälle jalostettuja ryhmäperennoja, ryhmäkasveja ja ryhmäruusuja, niille varataan oma paikkansa ja niitä hoidetaan asianmukaisesti. Puiden ja pensaiden alla sekä kukkatarhassa on hyvä käyttää katteita tai peittokasveja maata peittämässä, jolloin rikkakasveilla ei ole kasvutilaa.
202110_72859.jpg
Kasvillisuus
Roosa nauhan suunnitteli maailmanmestari
Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräys tukee rintasyöpätutkimuksen lisäksi myös muiden syöpien tutkimusta. Tämän vuoden teemana ovat suolistosyövät. Keräyksellä tavoitellaan vähintään kolmen ja puolen miljoonan euron pottia suomalaiselle syöpätutkimukselle. Roosa nauhan on suunnitellut ammattinyrkkeilyn maailmanmestari Eva Wahlström, joka uskoo, että rajat eivät ole meitä varten.
20121_29172.jpg
Kasvillisuus
Luonnon oma makeutusaine: STEVIA
Mikä se on?Asterikasveihin (Asteraceae) kuuluva Stevia on kasvisuku, johon kuuluu noin 240 kasvia. Yksi niistä on Stevia rebaudiana, josta saadaan makeutusaine steviaa. Vuonna 1931 ranskalaiset kemistit eristivät stevialle makean maun antavat glykosiidit. Näille yhdisteille annettiin nimet steviosiidi ja rebaudiosiidi. Stevia rebaudianan lehdistä saadaan siis glykosideistä koostuvaa stevia-tiivistettä, joka on 100-300 kertaa makeampaa kuin sokeri ja kestää myös kuumentamista - eikä sisällä kaloreita! Stevia voi siis olla esimerkiksi diabeetikoille tai kalorimäärän laskemisesta kiinnostuneille mainio, kaloriton ja glukoositon makeutusaine. Stevia on sallittu EU-komission päätöksellä elintarvikkeiden makeutusaineena 1.12.2011 lähtien!
20163_45896.jpg
Kasvillisuus
Katse puihin - miltä pihasi puut näyttävät?
Uudet kiinteistön omistajat - ja jotkut jo pidempäänkin sillä asuneet - kaipaavat helposti konkreettisia neuvoja pihapiirinsä kunnostamiseen. Tähän tarpeeseen vastaa Piha kuntoon -artikkelisarja, jonka ensimmäisessä osassa pidämme nenännipukan ylpeästi ylöspäin ja kiinnitämme katseemme puihin.
20238_60540.jpg
Kasvillisuus
Monipuolinen valkosipuli
Valkosipuli (Allium sativum) on eräs maailman vanhimmista viljelykasveista. Sen esi-isä on ilmeisesti joku aasialainen luonnonlaji. Valkosipulia on siis käytetty jo vuosituhansien ajan sekä ruoan mausteena että lääkkeenä. Eurooppaan se on tullut ensimmäisten viljelykasvien mukana. Pohjoismaiden luostareissa sitä viljeltiin lääkkeeksi jo keskiajalla. Viljely oli välillä Suomessa unohduksissa muutamia vuosisatoja. Nykyään sen käyttö ja viljely on jälleen yleistynyt, etenkin lääkinnällisten vaikutusten ansioista. Tieteellinen lajinimi "sativum" tarkoittaa viljeltyä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton