• Etusivu
  • Kasvillisuus

Suomen ympäristökeskus varoittaa keltamajavankaalin levittämisestä luontoon

Rakentajan toimitus
Päivitetty 12.10.2018
200610_496.jpg

Kuvaaja: Esko Vuorinen

Uudeltamaalta on löydetty ensimmäistä kertaa maassamme keltamajavankaalia (Lysichiton americanus) luontoon levinneenä. Vesipuutarhoista tuttu keltamajavankaali on vehkakasveihin kuuluva, näyttävä ja suurikokoinen vesikasvi. Se on peräisin Pohjois-Amerikasta ja on Keski-Euroopassa luokiteltu alkuperäiselle lajistolle haitalliseksi vieraslajiksi. Kasvi leviää nopeasti ja sopeutuu hyvin myös Suomen olosuhteisiin. Alkujaan yksityisen maanomistajan maalta löydetty keltamajavankaaliesiintymä on osittain luonnonsuojelualueella, jolta se on pyritty hävittämään. Suomen luonnonsuojelulaki kieltää levittämästä luontoon tällaista kasvilajia. Suomen ympäristökeskus vetoaakin puutarhaharrastajiin, että keltamajavankaalia tai muita luontoomme kuulumattomia lajeja ei päästettäisi leviämään.

Uudenmaan villiintyneet keltamajavankaalit löydettiin ensimmäisen kerran vuoden 2005 toukokuussa, jolloin lähdevetisen puron vartta pitkin levinnyt esiintymä ulottui noin 25 metrin matkalle. Tämän vuoden elokuussa esiintymässä oli kymmeniä taimia ja kasvit olivat levittäytyneet jo noin 75 metrin matkalle. Ympäristöhallinnon edustajat poistivat kasveja juurineen luonnonsuojelualueen puolelta. Maanomistajan toiveesta kasveja ei luonnonsuojelualueen ulkopuolelta ole toistaiseksi hävitetty. Kasvien löytöpaikalta on matkaa lähimpään asuintaloon noin kilometrin verran.

Keltamajavankaali on nopeasti leviävä kasvi. Se valtaa tilaisuuden tullen elintilaa muilta kasveilta kurtturuusun, jättiputken ja jättipalsamin tavoin. Monivuotinen keltamajavankaali ei ole vaativa maaperän laadun tai valon määrän suhteen ja kestää hyvin ainakin 15 asteen pakkasta. Kasvi on huomattavan iso, sillä se kasvaa jopa puolitoistametriseksi, ja yksi yksilö peittää alleen noin neliömetrin verran maata. Kasvi lisääntyy hyvin siemenistä, jotka levittäytyvät uusille alueille virtaavan veden mukana.

Lähde ja lisätietoja: Suomen Ympäristökeskus

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20239_82988.jpg
Edullinen, mutta arvokas porkkana
Porkkanan oranssi väri tulee karotenoideista, erityisesti beetakaroteenista, joka muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi. Riittävä A-vitamiinin saanti huoltaa ihoa, limakalvoja ja näkökykyä ja väitetäänpä vanhenemisen seurauksienkin vähenevän. Antioksidanttina beetakaroteeni suojaa soluja ulkoisilta rasitteilta, esimerkiksi ihosoluja auringon säteiltä.
20204_63978.jpg
Suunnitellaan vappua ja valmistellaan kesää
Varhaiset sipulikukat ja sinivuokot puskevat kukkaa ja ilahduttavat hehkullaan vielä muuten uneliaassa puutarhassa. Varhaisesta startistaan huolimatta kevät hidastelee, sillä kuten niin usein, kylmät jaksot ja lämpötilojen erot päivien ja öiden välillä hillitsevät kevään edistymistä.
202310_83216.jpg
Talviomenat talteen
Talviomenat ovat hedelmätarhan viimeisiä kypsyjiä. Ne kerätään viimeistään yölämpötilan laskiessa muutaman asteen pakkasen puolelle. Omenoita ei kuitenkaan saa kerätä jäisinä, vaan on odotettava lämmintä päivää, joka sulattaa omenat. Omenat kestävät reilun viiden asteen pakkasta ja kypsä omena irtoaa kannastaan helposti.
20205_64469.jpg
Kaikkea oppii tekemällä itse
Olen 62 v. isoäiti. Kun olin 18 v. nuori rouva, minun puutarhani kasvoi nokkosta ja heinää. Asuimme vanhassa ok-talossa. Mieheni sisko, oli armoitettu alan harrastaja. Hän laittoi minulle viilipurkkiin mullan päälle kukansiemeniä, antoi ohjeet kuinka hoitaa ja milloin istuttaa maahan. Minun taimet olivat vihreitä karvoja, eikä koskaan kasvaneet!
20222_76818.jpg
Rahkasammalen korjuu ohjattava ojitetuille soille
Rahkasammalen korjuu tulee kohdistaa luonnontilailtaan jo muuttuneille alueille, linjaa Sammalen korjuun ympäristövaikutukset -yhteistyöryhmä. Lisäksi korjuumenetelmää on kehitettävä niin, että rahkasammalen uudistuminen turvataan korjuukohteilla. Tulevaisuuden mahdollisuutena ryhmä näkee rahkasammalen kasvatuksen harjoittamisen entisillä turvetuotantoalueilla.
20232_80865.jpg
Lannoituksella puutarha kukoistamaan!
Puutarhasta saamme ravintoa kaikille aisteille. Täyteläiset värit, herkulliset tuoksut ja mullan tuntu sormissa antavat rentouttavaa vastapainoa kiireiseen arkeen. Omasta puutarhasta saa lisäksi herkullista ja terveellistä maisteltavaa ruokapöytään.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton