Tammikuun vinkit puutarhurille – talven taikaa ja valmistautumista kevääseen

Loppiainen on kristikunnan vanhimpia juhlia, siis jopa vanhempi kuin joulu. Alkuaan loppiaista on vietetty Kristuksen syntymäjuhlana, ja sitä kutsutaankin joskus "vanhaksi jouluksi". Tämän lisäksi loppiaista on juhlittu Jeesuksen kastepäivänä ja Kaanaan häiden päivänä. Sana "loppiainen" kuvaa sitä, että juhlat loppuvat. Ruotsalaisten "trettondagen" kertoo, että joulusta on kulunut kolmetoista päivää.

Nykyään tuon pyhäpäivän suurin merkitys on paluu arkeen sekä juhlien ja joulunajan päättyminen. Kinkku on syöty, joulukoristeet riisutaan ja joulukuusi kannetaan ulos.

Ennen vanhaan loppiaisen säästä oli tapana ennustaa alkaneen vuoden säätä. Jos loppiaisena sataa riittävästi lunta hiiren jälkien peittämiseksi, ei tuona talvena ole lumesta puutetta. Toisaalta sanotaan, että "Loppiaisena on puoli talven lunta satanut".

Tammikuun sääolot vaihtelevat Suomessa paljon alueittain ja vuodesta toiseen. Pohjoisessa talvi on yleensä vakiintunut jo pitkään, kun taas etelä- ja lounaisrannikolla lumi- ja pakkasjaksot voivat vuorotella lauhojen jaksojen kanssa. Pysyvä lumipeite saapuu eri puolille Suomea eri aikaan, ja etenkin etelässä lumikausi on viime vuosikymmeninä lyhentynyt.

Lyhyt valoisa aika, lumipeite sekä kylmyys asettavat elolliselle luonnolle erikoisvaatimuksia. Aremmat kasvit talvehtivat juurakkoina, juurimukuloina ja siemeninä – karastuneimmat ja kestävimmät, kuten puut, pensaat ja varvut, elävinä versoinakin. Ne säästävät energiaa ja rakennusaineita kevään kasvukauden alkua varten.

Voit auttaa kasvejasi selviytymään pakkasista lisäämällä niiden päälle lunta. Olethan arimmat kasvisi vienyt säilöön tai peitellyt lämpimästi pakkaspeitteellä ja havuilla?

Kasvien ohella monet eläimet pärjäävät suojaavan lumihangen alla. Vaikka ilman lämpötila laskisi 20–30 pakkasasteeseen, niin lumen alla se jää nollan tuntumaan tai jopa plussan puolellekin. Esimerkiksi kanalinnut laskeutuvat talviyöksi lumen sisään kieppiin. Myös monet hyönteiset (valitettavasti myös tuhohyönteiset) talvehtivat munina tai peräti aikuisina suojaisissa koloissa.

Pienilläkin teoilla on suuri merkitys. Vaikka tammikuu on puutarhassa hiljainen kuukausi, on silti paljon asioita, jotka kannattaa tarkistaa ja hoitaa ajoissa. Ensimmäiseksi on hyvä käydä pihalla katsomassa, että kasvien talvisuojaukset ovat yhä paikoillaan. Tuuli, suojasää ja lumikuorma voivat irrottaa havuja, pakkaspeitteitä ja suojakankaita. Tarvittaessa suojausta voi vahvistaa lisäämällä lunta kasvien päälle, sillä lumi toimii erinomaisena eristeenä.

Raskas lumikuorma voi katkaista puiden ja pensaiden oksia. Pehmeää lunta voi tarvittaessa poistaa varovasti esimerkiksi alhaalta ylöspäin nostamalla, mutta jäätyneitä tai lumen painosta taipuneita oksia ei pidä käsitellä voimalla. .

Jos käytössä on ympäri vuoden toimiva biojätekompostori, tammikuussa kannattaa tarkistaa sen toiminta ja huolehtia riittävästä kuivikkeesta. Puutarhajätteen kompostin jäätyminen talvella on normaalia.

Tuskin vuosi pääsee vaihtumaan, kun kotipuutarhuri jo alkaa heräilemään talvitorkuiltaan. Vai viipyilevätkö ajatukset vielä joulun pyhissä ja koristeluissa? Joka tapauksessa jo pieni valonpilkahdus taivaanrannassa ja kasvikuvastojen selaaminen saa sormet syyhyämään.

Mitä kylväisit tänä vuonna? Pysytteletkö tutuissa ja turvallisissa vai kokeilisitko jotain uutta ja erilaista? Jos ideanpuute iskee tai epäilet taitojasi, niin eri puutarhasivustoilta ja -kirjoista ehtii talvikuukausien aikana keräilemään ideoita. Onneksi Puutarha.net viihdyttää talvellakin.

Siemenluetteloita löytyy monelta eri yritykseltä, joten valinnanvaraa varmasti riittää ja kokeiltavaakin löytyy. Tammikuussa on jo hyvä aika hankkia siemenet ja suunnitella kylvöaikataulua. Pitkän esikasvatusajan kasveja voidaan kylvää jo alkuvuodesta. Kylvöajankohta kannattaa tarkistaa aina lajikohtaisesti siemenpussista, sillä liian aikaisin ilman riittävää lisävaloa kylvetyt taimet venyvät helposti.

Useimpien siemenpussien kyljestä löytyy ohjeita itämisajasta, ulosistutuksesta ja kukinnasta. Tärkeintä on, että pienet taimet saavat tarpeeksi valoa, muuten ne kasvavat pitkiksi ja honteloiksi. Vihannesten esikasvatus aloitetaan samoin kuin kesäkukkien. Ensimmäisinä voi kylvää orvokit ja pelargonit, mutta pidetään sormet kurissa vielä helmikuuhun saakka.

Valmistaudutaan nyt rauhassa; luetaan kirjoja, hankitaan siemeniä ja varmistetaan tarvikkeiden riittävyys. Onko ruukkuja ja kylvölaatikoita riittävästi? Entä löytyykö taimille tarpeeksi valoa ja sopivaa kylvömultaa? Löytyykö jo hyvää multaa? Pian pääsemme taas työntämään sormemme multaan ja ihailemaan kasvun ihmettä.

Tästä pääset kertaamaan kylvöohjeet

Tammikuu on monille huonekasveille haastavaa aikaa, sillä luonnonvaloa on vähän ja sisäilma voi olla kuivaa. Monen kasvin kasvu hidastuu talvella, jolloin myös veden ja ravinteiden tarve vähenee. Kastelua säädetään aina kasvilajin, kasvupaikan ja kasvualustan kuivumisen mukaan. Kuiva huoneilma voi rasittaa kosteaa ilmaa suosivia kasveja. Tarvittaessa ilmankosteutta voidaan lisätä ilmankostuttimella tai sijoittamalla samanlaisissa oloissa viihtyviä kasveja ryhmäksi.

Tammikuu on hyvä aika siirtää kasvit mahdollisimman valoisaan paikkaan, mutta pois patterien välittömästä läheisyydestä. Lisävaloa voi antaa kasvivalaisimilla, erityisesti jos esikasvatuksia on jo mielessä. Samalla voi tarkistaa kasvien kunnon ja poistaa kuivat tai vaurioituneet lehdet. Huonekasvit kannattaa tarkistaa säännöllisesti myös tuholaisten varalta. Esimerkiksi vihannespunkit, kirvat ja erilaiset kilpikirvat voivat lisääntyä sisätiloissa talvellakin. Huolellinen hoito tammikuussa auttaa huonekasveja jaksamaan kevääseen asti hyvässä kunnossa.

Tammikuu on erinomainen kuukausi pysähtyä ja katsoa puutarhaa ajatuksella, vaikka se onkin lumen peitossa. Nyt on aikaa miettiä, mikä pihassa toimii ja mikä kaipaisi muutosta. Muistiin voi kirjata edellisen kesän onnistumiset ja pettymykset, jotta samoja virheitä ei tarvitse toistaa. Haluaisitko lisää kukkivia perennoja, hyötykasveja tai helppohoitoisuutta? Myös pihan rakenteita, kuten kulkureittejä, istutusalueita ja oleskelupaikkoja, kannattaa pohtia rauhassa.

Tammikuu on hyvä hetki luonnostella istutussuunnitelmia ja tutustua kasvilajeihin ilman kiirettä. Kirjat, lehdet ja verkkosivustot tarjoavat runsaasti inspiraatiota tulevaan kasvukauteen. Samalla voi arvioida budjettia ja päättää, mitkä hankinnat ovat aidosti tarpeellisia. Kun suunnitelmat ovat valmiina ajoissa, keväällä säästyy aikaa ja rahaa.

Tammikuu muistuttaa, että puutarhanhoito ei ole vain tekemistä, vaan myös haaveilua ja ennakointia.