Tapiolan Silkkiniitty - kartanoniitystä kaupunkipuistoksi

Syyskaudella istuttajan apuna ovat ilmankosteus, viilenevät yöt ja silloin tällöin sattuvat sateet. Kastelun tarve on aina vähäisempää syyskauden istutuksille. Syksyllä istutetut kasvit hyödyntävät kevätkosteuden ja lähtevät nopeasti kasvuun heti ilmojen lämmetessä. Astiataimia voi mainiosti istuttaa koko syksyn, mutta paljasjuurisia taimia vasta 15.9. jälkeen – kunhan ensin yöhallat tuleennuttavat lehtipensaat.

Naapurin tontti on noin metrin korkeammalla kuin omamme. Raja on pengerretty jyrkäksi rinteeksi, joka on mursketta. Haluaisin rajalle joitain kasveja myös näkösuojaksi. Paikka on aurinkoinen ja kuuma. Ehdotuksia?

Kirjoituksia puutarhastaIntohimoisen viherturaajan humoristiset tekstit kertovat pienten ja suurten ihmeiden puutarhasta, jossa kokemus opettaa ja luonto yllättää. Tärkeintä ei ole päämäärä, vaan jalo asenne.Siinä missä työelämä kyykyttää ja nöyryyttää lyhytkestoisten työsuhteiden ja monenlaisen kritiikin muodossa, puutarha ei kohtele tekijäänsä huonosti. Puutarha ei syrjäytä, lomauta eikä nöyryytä, vaikkei juolavehnää jaksaisikaan helteellä riipiä tai päivystää ruusupenkkiä sekatöörit kädessä. Vaivihkaa voi pihan rikkaruohoista tai maaperän pH-arvoista ehkä tehdä johtopäätöksiä, mutta pihan asukit eivät hiosta hoitajaansa palautekeskusteluihin tai YT-neuvotteluihin. Puutarha jakaa tasaisen reilusti optioita jokaiselle, ja kunnon komposti takaa vakaammat kasvunäkymät kuin yksikään talousguru. Ja tiedoksi kaikille luovuuttaan tai elämän tarkoitusta etsiville: kokeilkaa puutarhaa, vaikka kuinka pientä. Edes kerran.

Kesän ulkona kukoistaneet kasvit ovat saaneet omituista seittiä pintaansa. Onko se vain pölyn aikaansaamaa - vaiko hämähäkin... ?Kasvejasi kiusaava punkki on todellakin pieni hämähäkkieläin; tosin vain alle millin mittainen. Jos punkkeja on paljon ja ne ovat ehtineet kutoa seittiä, niin valitettavasti niistä voi olla hyvin vaikeaa päästä kokonaan eroon.Vihannespunkki on epäviralliselta nimeltään kehrääjäpunkki, nimi juontuu punkin kehräämästä seitistä. Vihannespunkit ovat useimmiten oranssinsävyisiä, alle 0,5 mm pitkiä hämähäkkieläimiä. Vihannespunkit on helppo tunnistaa kehruuseiteistä.Vihannespunkit viihtyvät kuivassa ja lämpimässä kuten muutkin hämähäkkieläimet, joten helpoin torjuntakeino on nostaa ilmankosteutta. Niitä ei pitäisi ilmestyä, jos ilmankosteus on yli 50 %. Ripusta vaikka kostea pyyhe (tai kuivausteline pyykkeineen) kasvin viereen tai sumuttele säännöllisesti vedellä; varsinkin lehtien alapintoja. Lämpötilan pitäminen matalana huonontaa lisääntymismahdollisuuksia. Valitettavasti vihannespunkit pysyvät hengissä myös viileämmässä ja aloittavat rajun lisääntymisen heti lämpötilan noustua.Kehrääjäpunkki piileskelee lehtien alapinnoilla ja imee lehtiin vaaleita pisteitä. Kehrääjäpunkin toimet aiheuttavat lehtien kellastumista ja varisemista. Jos huomaat vihannespunkkien valloittaman kasvin, poista se heti muiden joukosta. Näin saatat pystyä pelastamaan muut kasvit tartunnalta. Sumuta kasvia vedellä ja tarvittaessa torjunta-aineella. Kehrääjäpunkeista pääsee eroon esimerkiksi mäntynesteliuoksella; torjunta toistetaan pari kolme kertaa muutaman päivän välein (liuos tehoaa vain aikuisiin kehrääjäpunkkeihin, ei muna-asteisiin, jotka kuoriutuvat aina 2-3 päivän välein). Myös yleistorjunta-aineet ovat tehokkaita. Seuraa tilannetta muutaman päivän ajan.Tämän jälkeen kasvin voi laittaa muiden joukkoon.

Pannari on varmasti jokaisessa perheessä yksi suurimmista herkuista. Mutta kyllästyttääkö perussetti; pannari ja hillo? Mitäpä jos maustaisimme pannarin esimerkiksi kauden hedelmillä? Omenapannukakku on hauska tapa tuunata tavallista pannarireseptiä. Pannari sopii nälästä riippuen korvaamaan ruokaa illalla, tai nälkäiselle nuorisolle välipalaksi sekä tietysti kaikille jälkiruoaksi.

Moni kotipuutarhurikin on viime vuosina huomannut pölyttäjien määrän vähentyneen. Koska pölyttäjät lisäävät monien kasvien siemeniä ja satoa, niin yhä useampi puutarhanhoidosta innostunut onkin alkanut haaveilla sivutoimisesta mehiläistarhan pidosta!