• Etusivu
  • Hoitotyöt

Tarvitsevatko huonekasvit lisävaloa talvella?

Tiina Painokallio
Päivitetty 08.10.2024
kasvivalo-1920x1080

Kun ulkona on pimeää päivästä ja viikosta toiseen, eikä päivän lyhyt valoisa aika riitä yhteyttämiseen, niin monet huonekasveistamme kärsivät ja riutuvat. Lämmin ja kuiva huoneilma ei myöskään auta asiaa, joten talvi voi koitua jopa kasvin kohtaloksi. Viherkasvien "kaamosmasennus" näkyy kellastuvina lehtinä ja alttiutena saada tuholaisia.

Auttaisiko kasvivalaisin?

Kasvit tarvitsevat valoa keskimäärin 1000 luksia 12 tuntia päivässä. Valtaosa kasveista sinnittelee talven hengissä isojen ikkunoiden äärellä vain 400 luksin valomäärällä.

Lokakuun alusta alkaen päivänpituus alkaa jo olla kasveille riittämätön ja vasta helmikuun puolivälin jälkeen alkaa luonnonvaloa olemaan riittävästi. Jos kasvi on sisemmällä huoneessa, niin tämä aikaväli on vieläkin pidempi.

Talvella annetusta lisävalosta hyötyisivät erityisesti kasvit, jotka ovat kotoisin paahteisilta seuduilta, mutta toki lisävalosta on hyötyä kaikille kasveille. Lisävaloa kannattaa kasveille antaa siis ainakin lokakuusta helmikuun puoleen väliin saakka vähintään 12 (optimi 16) tuntia vuorokaudessa.

Kun aloitat lisävalon antamisen huonekasveille, jakson alussa ja loppuvaiheessa lisävaloa lisävaloa ei tarvitse antaa enää koko päivän ajan, vaan vain aamun ja illan tunteina.

Millainen on hyvä kasvivalaisin?

Kasvit tarvitsevat valoa yhteyttämisen lisäksi pituus- ja paksuuskasvuun sekä kukintaansa. Hyvässä lampussa on sopivasti kasveja hyödyttäviä eri aallonpituuksia, jotka mahdollistavat kasvien sopusuhtaisen kasvun.

Kasvilampun tulee tuottaa säteilyä ainakin sinivoittoisella 390-505 nanometrin sekä punavoittoisella 590-760 nanometrin alueella.

LED-kasvivalo

Kasvivalon värilämpötila

Kasvivalon valinnassa on otettava huomioon värilämpötila. Sen mittayksikkö on kelvin (k). Mitä korkeampi kelvin arvo on, sitä kylmempi ja sinertävämpi lampun tuottama valo on.

Kasvit yhteyttävät missä värilämpötilassa tahansa, mutta kotona korkean värilämpötilan siniset sävyt voivat tuntua vierailta. Sopiva k-arvo riippuu kasveista, ja usein vielä silmää miellyttävä 4000 k riittää, mutta esimerkiksi chilit nauttivat yli 6000 k:n arvosta. Yli 5000 k:n lamppuja kutsutaan päivänvalolampuiksi.

Valotehokkuus

Kasvivalon valinnassa on lisäksi otettava huomioon myös valotehokkuus sekä värin toisto. Valotehokkuus kertoo, kuinka paljon valoa yksi watti sähköä tuottaa. Kannattaa myös muistaa että valontehokkuus laskee, kun lampun ilmoitetusta hyötypolttoiästä on käytetty noin 60 %.

Lampun värintoistokyky puolestaan ilmaistaan Ra-indeksiluvulla, jolloin sitä verrataan luonnonvalon värintoistokykyyn. Mahdollisimman luonnollisen värintoistokyvyn Ra on yli 90.

Led- ja kohdevalaisimet

Ledit sopivat kasvivalaisuun hyvin, sillä niistä saadaan juuri halutun aallonpituuden tuottamaa valoa, vaikkapa punertavaa, kukintaa edistävää valoa. Ledit eivät myöskään kuumene, joten ne voidaan sijoittaa hyvinkin lähelle kasvia.

Kohdevalaisimet sopivat yhden tai kahden ison kasvin valaisemiseen ja myös korostavat kasveja sisustuselementteinä. Ne voivat olla jalallisia tai kattoon/seinään kiinnitettäviä.

Muistathan, että: Rengasmuotoiset loisteputkilamput (T5, T9) sekä pienoisloistelamput (CFLni) poistuivat markkinoilta 25.2.2023, loisteputkilamput (T5, T8) 25.8.2023. Lisäksi pinnikantaiset halogeenilamput (G4, GY6. 35, G9) poistuvat myynnistä 1.9.2023.

Tarkempia tietoja erilaisista kasvivaloista sekä valintaan vaikuttavista seikoista saat alan liikkeistä.

Kasvivalaisimien sijoittaminen

Kasvivalo tulee sijoittaa riittävän kauas, ettei kuumuus vahingoita lehtiä. Valo tulee kuitenkin sijoittaa myös riittävän lähelle, jotta kasvi hyötyy valosta. Katonrajaan ns. yleisvalaisimeksi sijoitetusta kasvivalosta ei oikeastaan ole mitään hyötyä, sillä luksien määrä pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Jos puolen metrin päässä valon voimakkuus 1600 luksia, niin metrin päässä se on enää 400 luksia.

Hyvä nyrkkisääntö on sijoittaa valaisin puolen metrin päähän kasvista ja suoraan sen yläpuolelle. Silloin valoa on riittävästi.

Vaikuttaako valaistus muuhun hoitoon?

Kun kasveille annetaan lisää valoa, niin niiden elintoiminnot pysyvät käynnissä talvellakin. Jos valoa on riittävästi, niin kasvien kasvu jatkuu läpi talven. Lisävalon ohella kasvit siis tarvitsevat vettä ja ravinteita enemmän kuin lepotilassa olevat kasvit.

Pilaako kasvivalo sisustuksen?

Kasvilampun voi valita niin, että muutkin värit kuin vain vihreä pääsevät oikeuksiinsa. Kasveille suunnitellut led-lamput toistavat hyvin kaikkia värejä. Käytä niitä, jos haluat korostaa viherkasveja osana sisustusta.

Hoitotyöt
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.
202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton