Keltaista ja punaista syyspuutarhaan – kultapiisku ja aronia loistavat loppukesästä
Kultapiisku ja aronia tuovat väriä syyspuutarhaan

Aronian syvän punainen ruska ja kiiltävät marjat tekevät pensaasta syyspuutarhan näyttävän katseenvangitsijan – ja samalla se tarjoaa satoa sekä ihmisille että linnuille. (Kuva: Adobe Stock)
Kesän vehreys vaihtuu pikku hiljaa syksyn väri-iloitteluun. Oman osansa syksyn väriloistoon tuovat keltaisena kukkiva kultapiisku ja punaisen sävyihin verhoutuvat aroniat. Kultapiisku tuo istutuksiin loppukesän ja alkusyksyn keltaista kukintaa, kun taas aroniat erottuvat erityisesti voimakkaalla ruskavärillään.
Keltaiset piiskut kukkivat pitkään
Suomessa luonnonvaraisena kasvava kultapiisku (Solidago virgaurea) kukkii keltaisin mykerökukin loppukesällä. Puutarhoissa kasvatetaan myös tarhapiiskuja, mutta kaikki piiskut eivät sovi viljeltäviksi: kanadanpiisku, isopiisku ja korkeapiisku on säädetty Suomessa kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi.
Kultapiisku kukkii Suomessa loppukesällä. Tarhapiiskujen lajikkeissa kukinta-aika vaihtelee, ja osa niistä jatkaa kukintaansa pitkälle syksyyn. Puutarhaan kasvia valittaessa on tärkeää erottaa sallitut tarhapiiskut haitallisiksi säädetyistä kanadan-, iso- ja korkeapiiskuista.

Piiskujen kasvuympäristö ja kukinto
Piiskun runsashaaraiset kukintotertut ovat viuhkamaisia ja hieman nuokkuvia. Mykerökukkien väri vaihtelee keltaisen eri sävyissä ja ne suovat mettä sekä päivä- että yöperhosille. Kultapiisku viihtyy parhaiten aurinkoisella tai puolivarjoisalla paikalla ja menestyy myös melko niukkaravinteisessa maassa. Tarhapiiskujen kasvupaikkavaatimukset vaihtelevat lajikkeittain, mutta monet kukkivat runsaimmin aurinkoisella paikalla. Kasvia hankittaessa kannattaa aina tarkistaa lajike ja varmistaa, ettei kyseessä ole haitalliseksi säädetty vieraslaji.
Kookkaina kasveina piiskut sopivat omaksi ryhmäkseen tai perennaryhmien taustalle. Pienimmät tarhapiiskut kasvavat niin hillitysti, että ne voi istuttaa lähes mihin tahansa kukkaryhmään.
Piiskujen korkeus vaihtelee suuresti lajista ja lajikkeesta riippuen. Useimmat ovat hyviä leikkokukkia. Pohjankultapiisku jää tunturialueilla 5–20 cm kokoiseksi. Piiskuja lisätään siemenistä tai jakamalla.
Ohje
Huomio vieraslajeista: Kanadanpiisku (Solidago canadensis), isopiisku (Solidago gigantea) ja korkeapiisku (Solidago altissima) kuuluvat Suomessa kansalliseen vieraslajiluetteloon. Niitä ei saa kasvattaa, pitää hallussa, myydä, luovuttaa tai päästää ympäristöön. Tarhapiiskut eivät kuulu tämän sääntelyn piiriin.
Aroniat ovat syksyn värikkäimpiä pensaita
Aroniat ovat pari metriä korkeita pensaita, jotka sopivat parhaiten vapaasti kasvaviin aidanteisiin ja pensasryhmiin. Pienellä tontilla jo yksi pensas saattaa riittää.
Aroniat ovat komeimmillaan syksyllä, kun kiiltävät lehdet saavat hehkuvan punaisen tai oranssinkeltaisen ruska-asunsa. Syksyllä kypsyvät myös talouskäyttöön sopivat tummat marjat, joista voi valmistaa esimerkiksi mehua ja hilloa. Oikein maukasta hilloa saa muun muassa yhdistämällä aroniaa ja omenia. Erilaisia hillo-ohjeita löytyy muun muassa Marttojen sivuilta.
Aronian marjat värjäävät hillon punaiseksi. Marjantuotantoon hyvin sopiva marja-aronia ’Viking’ tekee kookkaita, tummia marjoja, joita käytetään esimerkiksi mehuihin, hilloihin ja kuivattaviksi. Koristearonialla (Aronia x prunifolia) on happamammat marjat ja pienemmät lehdet.

Aroniat viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisalla paikalla ja menestyvät monenlaisessa maassa, vaikka paras kasvu ja sato saadaan yleensä tuoreessa, vettä läpäisevässä multamaassa. Lajikkeiden talvenkestävyydessä on eroja, joten taimelle kannattaa tarkistaa oman kasvupaikan menestymisvyöhyke. Vanhaa pensasta voi nuorentaa poistamalla vanhimpia versoja maanrajasta.











