Kompostointialue – puutarhan vihreä sydän: Toimiva kompostointi pihassa

Kotipuutarhoissa mansikat ovat punaisia ja herneet pullean kypsiä, sadonkorjuuaika on alkanut. Kiinnostus syötäviin kasveihin on ollut huimassa nousussa. Biolanin tekemän kuluttajakyselyn mukaan sadonkorjuu onkin kotipuutarhureiden lempipuuhaa. Sadonkorjuun ohella kukkien istuttaminen ja kompostointi ovat puutarhan suosikkipuuhia. Sen sijaan kasvimaan kitkeminen ja nurmikon kastelu sekä leikkaaminen eivät kotipuutarhureita innosta. Biolan toteutti kyselyn huhtikuussa 2020 ja siihen saatiin 5057 vastausta.

Kompostointi on luonnollinen osa omakotitalouden jätehuoltoa. Omassa kompostorissa eloperäisen jätteen voi kierrättää lähellä syntypaikkaansa. Kompostin lopputuotteena syntyy arvokasta humuspitoista maanparannusainetta puutarhaan. Talousjätteen lisäksi kompostiin kelpaavat puutarhajäte ja kuivakäymäläjäte.

Keskimäärin noin kolmasosa talousjätteestä on kompostikelpoista biojätettä. Keittiön biojäte on erinomaista kompostoitavaa, sillä se on monipuolista ravintoa komposti hajottajina toimiville luonnon pieneliöille. Keittiöstä kompostiin kelpaavat ruoantähteet, pilaantuneet elintarvikkeet, vihannesten ja hedelmien kuoret sekä pehmopaperit kostutettuina.

Komposti on oikein käytettynä erinomaista maanparannusainetta, mutta väärin käytettynä se voi olla kasveille jopa haitallista. Kompostimulta muuttuu ja kehittyy kaiken aikaa. Eri kehitysvaiheissa sitä tulee käyttää eri tavoin. Yleensä kompostimulta jaetaan kahteen luokkaan kypsyyden perusteella. Puhutaan katekompostista ja kypsästä kompostimullasta.

Meidän n. 25-vuotiaasta omenapuusta on lähtenyt kuorta ja aivan maan pinnan tasolla näyttää osa rungosta "kuluneen" pois. Koko rungon osuus ei ole maan sisällä, on kuin joku olisi kalvanut osan pois rungosta. Puu vaikuttaa muuten olevan kunnossa ja kukkii hyvin.

Vesiviljely eli hydroponinen viljely tarkoittaa kasvin kasvattamista suoraan ravinneliuoksessa - lisäksi tarvitaan väliaine, joka tukee kasvia. Vesiviljelyssä multaa voidaan käyttää kasvualustassa myös osittain (puolihydro) tai sitä ei käytetä ollenkaan(täyshydro). Mullan sijasta voidaan siis käyttää erilaisia väliaineita, jotka antavat kasville tukea, suojaavat juuria valolta sekä kuivumiselta sitomalla ravinneliuosta itseensä. Aeroponisessa tekniikassa väliainetta ei käytetä lainkaan, vaan juuria sumutetaan suljetussa tilassa hienojakoisella ravinneliuoksella.Vesiviljely voidaan jakaa kahteen ryhmään: passiivinen vesiviljely ja aktiivinen vesiviljely. Jako riippuu siitä miten kasvien kastelu ja ravinteiden annostelu on järjestetty. Tunnetuin passiivisen vesiviljelyn muoto on monelle tuttu altakasteluruukku.Vesiviljelyssä kasvin juuret ottavat ravinteen suoraan vedestä, jota varten kasvit kehittävät erityiset vesijuuret. Altakastelussa vesi ja ravinteet ovat ruukun pohjalla, josta ne nousevat ylös kapillaarisesti ylöspäin. Vesitila ja kasvia tukeva väliaine ovat erillään, kuitenkin niin, että juuret voivat kasvaa myös suoraan vesitilaan. Passiivisessa kasvatuksessa väliaine voi olla miltei mikä tahansa kapilaarisesti johtava aine - eikä sen siis tarvitse olla vain multaa tai turvetta.Aktiivisessa vesiviljelyssä vesi kiertää järjestelmässä yleensä pumpun avulla. Vesikierto hapettaa veden (mikä on tärkeää, kun kasvin juuret ovat vedessä). Vettä voidaan hapettaa myös erillisellä ilmapumpulla. Vesikierto sekä veden hapetus ilmapumpulla voidaan myös yhdistää samassa järjestelmässä, jolloin kasvatustehoa saadaan lisättyä. Aktiivisessa vesiviljelyssä kasvit kasvavat yleensä tehokkaammin, kuin passiivisessa vesiviljelyssä.