Vesiviljely - viljelyä ilman multaa

Vesiviljely eli hydroponinen viljely tarkoittaa kasvin kasvattamista suoraan ravinneliuoksessa - lisäksi tarvitaan väliaine, joka tukee kasvia. Vesiviljelyssä multaa voidaan käyttää kasvualustassa myös osittain (puolihydro) tai sitä ei käytetä ollenkaan(täyshydro). Mullan sijasta voidaan siis käyttää erilaisia väliaineita, jotka antavat kasville tukea, suojaavat juuria valolta sekä kuivumiselta sitomalla ravinneliuosta itseensä. Aeroponisessa tekniikassa väliainetta ei käytetä lainkaan, vaan juuria sumutetaan suljetussa tilassa hienojakoisella ravinneliuoksella.

Vesiviljely voidaan jakaa kahteen ryhmään: passiivinen vesiviljely ja aktiivinen vesiviljely. Jako riippuu siitä miten kasvien kastelu ja ravinteiden annostelu on järjestetty. Tunnetuin passiivisen vesiviljelyn muoto on monelle tuttu altakasteluruukku.

Vesiviljelyssä kasvin juuret ottavat ravinteen suoraan vedestä, jota varten kasvit kehittävät erityiset vesijuuret. Altakastelussa vesi ja ravinteet ovat ruukun pohjalla, josta ne nousevat ylös kapillaarisesti ylöspäin. Vesitila ja kasvia tukeva väliaine ovat erillään, kuitenkin niin, että juuret voivat kasvaa myös suoraan vesitilaan. Passiivisessa kasvatuksessa väliaine voi olla miltei mikä tahansa kapilaarisesti johtava aine - eikä sen siis tarvitse olla vain multaa tai turvetta.

Aktiivisessa vesiviljelyssä vesi kiertää järjestelmässä yleensä pumpun avulla. Vesikierto hapettaa veden (mikä on tärkeää, kun kasvin juuret ovat vedessä). Vettä voidaan hapettaa myös erillisellä ilmapumpulla. Vesikierto sekä veden hapetus ilmapumpulla voidaan myös yhdistää samassa järjestelmässä, jolloin kasvatustehoa saadaan lisättyä. Aktiivisessa vesiviljelyssä kasvit kasvavat yleensä tehokkaammin, kuin passiivisessa vesiviljelyssä.