Vuoden turhake 2025 on vesiskootteri – ja vakava haitta vesilinnuille

Asiantuntija Kim Jaatinen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) toteaa, ettei vesiskoottereiden vaikutuksista lintuihin ole tehty varsinaisia tutkimuksia, mutta riskit ovat ilmeisiä. Hänen mukaansa lintuja häiritsee ennen kaikkea jettien voimakas ääni ja nopea liike.

Vesiskootteri saattaa myös päätyä suoraan lintupoikueen keskelle, mikä voi johtaa poikasten kuolemiin tai hajanaisuuteen. Emoistaan eroon joutuneet poikaset ovat puolustuskyvyttömiä ja esimerkiksi suurten lokkien helppoa saalista. Häiriöillä voi olla vaikutusta myös pesintään ja pesimärauhan säilymiseen.

– Lintupari voi jättää pesinnän väliin, jos ne kokevat paikan liian vaaralliseksi, Jaatinen sanoo.

Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi kertoo, että vesilinnut voivat tottua säännölliseen häiriöön, kuten vesiväylän liikenteeseen. Ongelmana on se, että vesijeteillä ajetaan usein väylien ulkopuolella, jopa lähellä rantoja.

– Kun rälläystä tapahtuu pesimäluodon tai -lahden lähellä, linnut poistuvat pesäpaikalta. Munat ja poikaset jäävät turvattomiksi, jolloin varikset, harmaa- ja merilokit voivat napata niitä, sanoo Lehtiniemi.

Vesilinnut peittävät normaalisti munansa lähtiessään pesältä, jotta saalistajat eivät huomaisi niiden vaaleaa väriä. Äkillisen säikähdyksen seurauksena linnut eivät kuitenkaan ehdi suojata munia, ja lisäksi pesälle palaaminen voi viivästyä tavallista enemmän.

Asiantuntijoiden mukaan vesiskootterit voivat aiheuttaa vesilinnuille paikallisesti huomattavaa häiriötä. Koko Suomen mittakaavassa vielä suurempia uhkia ovat kuitenkin vesistöjen rehevöityminen, ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset sekä vieraspedot, kuten minkki ja supikoira.

– Tällä hetkellä vesilintukannoilla menee huonosti, joten olisi tärkeää, että kaikki kynnelle kykenevät [lintuparit] pesisivät, Jaatinen toteaa.

Lehtiniemen ja Jaatisen mielestä olisi hyvä, jos aluerajoituksia, joilla lintuja voidaan suojata vesiskootterien haitoilta, olisi nykyistä enemmän.

Vesiskoottereihin sovelletaan pääpiirteissään samoja sääntöjä kuin veneilyyn, eikä niiden kuljettaminen edellytä ajokorttia tai koulutusta. Ajamiseen riittää 15 vuoden ikä sekä riittävä kyky hallita laitetta. Ruotsissa vesijettiä ei kuitenkaan saa ajaa ilman erillistä ajokorttia.

Vesiliikennelain mukaan vesikulkuneuvon käyttäjä ei saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa tai häiriötä luonnolle, virkistyskäytölle tai muille yleisille tai yksityisille eduille. Lisäksi luonnonsuojelulaki kieltää lintujen häiritsemisen, erityisesti pesimäaikana. Vesillä tapahtuvaa valvontaa hoitavat poliisi ja merivartiosto.

Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen kertoo, että poliisin valvontamahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset. Suurilla vesialueilla näkyvyyttä on enemmän, mutta pienemmillä järvillä poliisin partiointi on harvinaisempaa, mikä tekee valvonnasta epätasaisen.

– Ihmisten on mahdollista tehdä valvontapyyntö. Jos toteamme, että jossain on enemmän häiriötä, kohdistamme valvontaa sinne. Varsinkin pienemmillä järvillä se perustuu ihmisten ilmoituksiin, Ihalainen sanoo.

Hänen mukaansa vesijetit aiheuttavat häiriötä.

– Laite on sen tyyppinen, että melu on aika kova.

Vesiskootterin tehot voivat nousta yli 300 hevosvoimaan, ja parhaimmillaan laitteet yltävät yli sadan kilometrin tuntinopeuksiin. Avovesillä nopeutta ei ole rajoitettu, mutta satama-alueilla ja kapeissa väylissä nopeusrajoitukset koskevat myös vesijettejä.

Ihalaisen mukaan haasteena on, ettei selkeitä sääntöjä ole. Esimerkiksi rantojen läheisyydessä ajaminen ei ole varsinaisesti kiellettyä, ellei sitä arvioida häiritseväksi toiminnaksi.

– Olisi ihan hyvä jos laissa olisi vielä vähän selkeämmin määrätty, että rantojen läheisyydessä olisi jopa nopeusrajoitus, esimerkiksi 100 tai 50 metrin päässä rannasta.

Myös jotkin vesiskoottereiden vuokrausyritykset voisivat kehittää toimintaansa. Ihalaisen mukaan poliisi joutuu toisinaan muistuttamaan yrityksiä siitä, että vuokraajille tulisi tiedottaa vesillä liikkumisen säännöistä selkeämmin. Hän katsoo, että asiaa koskevaa lainsäädäntöä olisi syytä täsmentää.

Vesiskoottereiden liikkumiseen voidaan puuttua myös paikallisilla rajoituksilla, joita valvoo Traficom.

Virasto voi asettaa vesistöille tai niiden osille esimerkiksi nopeusrajoituksia tai kokonaan kieltää moottoriajoneuvojen tai vesiskoottereiden käytön. Tällaisia rajoituksia on useilla pienemmillä järvillä, mutta suuremmilla vesillä, kuten Saimaalla tai Näsijärvellä, niitä on hyvin vähän.

Rajoituksia voivat hakea muun muassa kunnat, vesialueiden omistajat, kuten mökkiläiset, sekä muut asiaan liittyvät yhteisöt.

Traficomin Juha Tiihonen korostaa, että esitysten tueksi tarvitaan vahvaa näyttöä; pelkät kansalaisten lintuhavainnot eivät riitä rajoitusten perusteluksi.

– Siinä pitäisi pystyä osoittamaan, että esimerkiksi vesijetillä liikkuminen aiheuttaa erityisen huomattavaa haittaa, ettei säädetä tårta på tårta. Häiriön aiheuttaminen on jo laissa (vesiliikennelain 5. pykälä) kielletty, Tiihonen sanoo.

Monen mökkiläisen tai vesilintujen rauha on kokenut kolauksen vesiskootterin pärinän myötä. Mutta entä vedenalainen elämä—häiritsevätkö skootterit kaloja tai muuta eliöstöä?

Suomessa moottoriveneiden ja vesiskoottereiden meluvaikutuksia ovat viime vuosina tutkineet muun muassa VTT ja Suomen ympäristökeskus (Syke). VTT:n tutkimuksen mukaan vesijetin vedenpäällinen melu ja sen aiheuttama häiritsevyys matka-ajossa olivat lähes yhtä voimakkaita kuin tavallisella moottoriveneellä. Kun vesiskootteri kulki häiriöajossa, sen melu vaikutti ympäristöön vielä voimakkaammin.

Syken selvityksessä puolestaan todettiin, että vesiskootterin vedenalainen melu on hieman moottoriveneitä vaimeampaa, mutta silti se ylittää luonnolliset vedenalaiset äänet. Mittaukset tehtiin pari vuotta sitten Saaristomerellä. Tutkija Okko Outinen muistuttaa, että vedenalaista melua ei juurikaan valvota eikä rajoiteta. Vesiskoottereiden ja huviveneiden liikenne ajoittuu usein kalojen kutu- ja pienpoikasaikaan touko–kesäkuulle, mikä saattaa vaikuttaa eliöiden lisääntymiseen.

Outisen mukaan vesiskoottereille ja muille vesikulkuneuvoille olisi syytä asettaa aika- ja aluekohtaisia käyttökieltoja, jotta kalojen ja muun vedenalaisen eliöstön elintoiminnot eivät häiriintyisi.

– Tämä olisi simppeli keino vähentää mahdollisia haittavaikutuksia ennen kuin tiedämme tarkemmin, kuinka haitallista vedenalainen melu on, Outinen sanoo.

Vesijeteillä ajetaan usein kovaa ja niillä tehdään myös temppuja, mutta Traficomin Tiihonen kertoo, ettei tämä näy merkittävästi onnettomuustilastoissa.

Vakuutusyhtiö Ifin mukaan yksityisomistuksessa olevilla vesijeteillä yleisimpiä vahinkoja ovat törmäykset toisiin aluksiin tai laituriin. Riski kasvaa erityisesti, kun laitetta käytetään paikallaan temppuilemiseen tai hurjasteluun.

– Vuokrakäytössä tapahtuu huomattavasti enemmän esimerkiksi yhteentörmäyksiä tai karilleajoja kuin
yksityiskäytössä, kun käyttäjät eivät ole niin kokeneita ja valveutuneita kuin ne, jotka omistavat vesijetin, sanoo tuotepäällikkö Mikael Tervonen Ifistä.

If ei myönnä vakuutuksia vesijeteille, jotka ovat vuokrakäytössä.

Poliisihallituksen Heikki Ihalainen antaa kuitenkin kuljettajille kiitosta siitä, että päihteiden vaikutuksen alaisena ajo on vesiskoottereilla harvinaista.

Vesiskootterien käyttötavat ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana merkittävästi. 1980-luvulla markkinoilla oli paljon seisovia, temppuiluun ja huviajoon suunniteltuja jettejä. Nykyisin valmistajat tekevät vakaampia ja suurempia vesiskoottereita, joita voidaan käyttää esimerkiksi retkeilyyn tai kalastukseen. Uudemmissa malleissa on usein tilaa matkatavaroille, vakionopeussäädin ja navigointilaitteet. Poliisi ja merivartiosto käyttävät vesiskoottereita myös virkatehtävissä.

Todellinen käyttö voi kuitenkin poiketa tästä rauhallisesta retkeilykuvasta. Valmistajat ja vuokraajat markkinoivat jettejä usein vauhdikkaana ja seikkailullisena elämyksenä: “Vuokraa vesijetti ja vietä vauhdikas päivä vesillä!” tai “Tilava ja ylellinen, 240 kW turboahdettua jännitystä, täyttä hupia ja Vesijetillinen seikkailua.”

Suomen Luonto katsoo, että jos vesiskoottereita ei haluta kieltää kokonaan, tarvitaan tiukempia alueellisia nopeusrajoituksia etenkin rantojen, karien ja lintujen pesimälahden läheisyydessä sekä parempaa valvontaa. Myös vesiskoottereita vuokraavien yritysten vastuuta tulisi korostaa ja valvontaa lisätä.

Lähde: Suomen luonnonsuojeluliiton artikkeli 10.12.2025