Westermarckin puistobulevardi viimeisteltiin keraamisilla pihatiilillä
Puiston rakennuttamisesta vastannut projektipäällikkö Aija Schukov ja aluevalvoja Jouni Korkeamäki uskovat, että puistosta muodostuu kaupunkilaisten vilkas kohtaamispaikka. Taustalla Emil Cedercreutzin veistos ”Ytin hevonen”.
Järvenpään kaupunki rakennutti kaupunkilaisille hienon uuden puistoalueen, jonka helmi on verivaahteroiden reunustama keraamisilla pihakivillä päällystetty "kevyenliikenteen bulevardi".
Järvenpään Pajalassa sijaitsevalle teollisuusalueelle haluttiin uutta käyttöä. Kaavassa alueelle osoitettiin puisto, mutta millaisen puiston kaupunki ja sen asukkaat halusivat? Suunnitteluprojekti lähti liikkeelle kaupunkitekniikan johtajan, Kaarina Laineen johdolla. Puisto suunniteltiin vuorovaikutteisesti eri sidosryhmien kanssa, joihin kuuluivat kaupunkitekniikan ja liikuntatoimen ohella mm. nuorisoparlamentin ja eläkeläisneuvoston edustajat. "Tavoitteena oli toteuttaa mahdollisimman toimiva ja viihtyisä puistoalue. Lopulta syntyi ajatus myös puistobulevardista, sellaisesta "spatseerauspaikasta", jossa voitaisiin käydä näyttäytymässä", kuvaa hankkeen projektipäällikkönä toiminut Aija Schukov ideointiprosessia.
Vanha teollisuusalue muutettiin puistoksi
Pajalan alue koostui alun perin vanhoista teollisuusrakennuksista, joista suurin osa purettiin asuinalueen tieltä. Ainoastaan hyväkuntoisin rakennus, Emalikukka, säilytettiin. Puistoa reunustavat nykyisin uudet asuinkerrostalot. Vanhan myllyn ja viljasiilon paikalle on rakennettu alkuperäisiä muistuttavat asuintalot.
"Keraamisten pihatiilien viihtyisyyskerroin on pitkällä aikavälillä hyvä."
Emil Cedercreutzin veistos arvoiseensa paikkaan
Puiston rakentaminen on toteutettu useassa eri vaiheessa. Rakennustyöt aloitettiin pohjois- ja keskiosan rakentamisella vuonna 2016. "Tämä viimeinen puiston osa, eli tiilipäällysteinen "puistobulevardi", johon on sijoitettu myös Ytin hevonen -niminen pronssinen veistos, valmistui vuonna 2018. Taiteilija Emil Cedercreutzin säätiö lahjoitti Järvenpään kaupungille tämän vuonna 1939 valmistuneen veistoksen. Asettamalla patsas tänne Westermarckin puistoon, haluttiin sillä samalla kunnioittaa myös Järvenpäässä vaikuttaneen, teollisuusmiehenä ja maatalouden kehittäjänäkin tunnetun, Bjarne Westermarckin muistoa", kiteyttää Schukov patsashankkeen taustoja.
Puisto toimii hulevesien suodatusaltaana
"Vaikka puisto toimii sekä kevyenliikenteen väylänä että kaupunkilaisten kokoontumispaikkana, on sillä myös teknisempi merkitys. Aluetta hyödynnetään kerrostaloalueelta Loutinojaan ja edelleen Tuusulanjärveen johtuvien hulevesien suodatus- ja viivytysaltaana. Puiston kautta tapahtuvan imeytyksen ja suodatuksen jälkeen kulkeutuu Tuusulanjärveen varsin hyvänlaatuista vettä. Järvenpää on muutenkin puisto- ja ympäristörakentamisessa, sekä hulevesien hyödyntämisessä, yksi maamme edelläkävijöitä", kertoo alueen pääsuunnittelijana toiminut SITOWISE Oy:n Ismo Häkkinen.
Pihatiilipäällyste kruunaa kokonaisuuden
"Puistobulevardin pintamateriaaliksi valittiin keraaminen pihatiili, koska sen viihtyisyyskerroin pitkällä aikavälillä esimerkiksi betonikiveen nähden on paljon parempi ja toisaalta luonnonkiveen verrattuna se oli edullisempi", perustelee Häkkinen. Tiilipinta patinoituu kauniisti, eivätkä värit häviä aikojenkaan kuluessa. Kaksi tiilisävyä, punaisen kirjava Padova ja kellertävä Siena, löytyivät Wienerbergerin pihatiilivalikoimasta. Tiilistä tehtiin ryijymäinen sekoitus, jolla ei tavoiteltu pelkästään esteettisesti kaunista lopputulosta, vaan sen tarkoitus oli myös häivyttää ajan kuluessa pintaan ilmaantuvat purkka- ynnä muut tahrat. Näin yleisilme säilyisi mahdollisimman raikkaana vuosikymmenien ajan. Häkkisen mukaan monet häiritsevät tekijät tulevat helpommin esiin tasavärisestä, kuin hieman kirjavammasta pinnasta. Tästä on hyviä esimerkkejä ja kokemuksia muualta Euroopasta.
Valaistuksella lisäviihtyvyyttä puistoon
Puiston suunnittelun tavoitteena oli luoda kaupunkilaisille paikka, jossa mahdollisimman monet tulisivat viihtymään, eli kohtaamispaikka monine viihtyvyyttä lisäävine yksityiskohtineen. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita mm. ikäihmisiä helpottavat hieman korkeammat puiston penkit. Myös valaistukseen on panostettu tavallista enemmän. Perinteisten valotolppien sijaan on valaistus hoidettu matalilla valaisinpollareilla. Erikoisuutena on lisäksi kuvioita tuottava projektorivalaistus (gobo), jolla aikaansaadaan tiilipintaan erilaisia valokuvioita iltaliikkujien iloksi.
Ohje
Rakennuttaja: Järvenpään kaupunki
Pääsuunnittelija: SITOWISE Oy
Urakoitsijat: Hyvinkään Tieluiska Oy ja Kivityö JaTaKo Oy
Lisätietoa keraamisista pihatiilistä: www.wienerberger.fi
Aiheeseen liittyvää
Pysäköintialueesta viihtyisäksi kohtaamispaikaksi
Luo kestävät polut omaan upeaan unelmiesi puutarhaan
Aitapensaan valinnassa vaihtoehtoja ja reunaehtoja
Mikä on hortapuisto ja mihin tarkoitukseen se on luotu?
Viikon kysymys: Ongelmia ruusupavussa ja hopeaputouksessa
Kasvinsuojeluainelainsäädäntö uudistui
Luetuimmat
Uusimmat