Kompostoimalla jätteet kiertoon

Rakentajan toimitus

Päivitetty 20.07.2023

(Kuva: Biolan)

Kompostointi on luonnollinen osa omakotitalouden jätehuoltoa. Omassa kompostorissa eloperäisen jätteen voi kierrättää lähellä syntypaikkaansa. Kompostin lopputuotteena syntyy arvokasta humuspitoista maanparannusainetta puutarhaan. Talousjätteen lisäksi kompostiin kelpaavat puutarhajäte ja kuivakäymäläjäte.

Kompostoimalla säästät luontoa ympärilläsi ja myös selvää rahaa. Mikäli voit käyttää syntyvän mullan omassa pihapiirissäsi, sinun kannattaa ehdottomasti itse kompostoida. Tällöin jätteitä ei tarvitse kuljettaa, säästät jätehuoltokustannuksissa ja saat käyttöösi ilmaista, puhdasta maanparannusainetta. Monet taloyhtiöt ovat säästäneet satoja euroja kompostoimalla omat talous- ja pihajätteensä. Nykyisen jätelainsäädännön hengen mukaisesti kaikki kierrätyskelpoinen jäte tulisi hyödyntää. Biojätteen paikka ei ole kaatopaikalla.

Kompostin elinoloista pitää huolehtia

Komposti on luonnon elävä prosessi, jossa luonnon pieneliöt hajottavat eloperäistä jätettä ravinnokseen. Lopputuotteena pieneliöiden hajotustoiminnasta syntyy humuspitoista kompostia, hiilidioksidia ja vesihöyryä. Pieneliöt tarvitsevat elääkseen riittävästi happea, kosteutta ja ravintoa. Lisäksi oikea lämpötila ja hiili/typpi-suhde parantavat kompostoitumista. Ihmisen tehtävänä on huolehtia kompostin hajottajaeliöiden elinolosuhteista.

Jotta komposti säilyy riittävän ilmavana, pitää jätteen sekaan lisätä kasausvaiheessa seosainetta, kuten oksahaketta tai valmiskuiviketta. Kuivike tasaa myös kompostin liiallista kosteutta. Kompostin sopivan kosteuden voi havainnoida puristamalla kompostimassaa nyrkissä: Kompostin kosteus on sopiva, kun massa kiiltelee kosteutta tai siitä irtoaa korkeintaan pari tippaa vettä.

(Kuva: Biolan)

Komposti parantaa maan elinvoimaisuutta

Komposti on erinomaista maanparannusainetta. Kompostin sisältämät ravinteet virkistävät maan luonnollista pieneliötoimintaa ja humusyhdisteet parantavat maan vesitaloutta. Elävässä maassa kasvit viihtyvät vehreinä. Tavallinen talous- tai puutarhakompostin ravinnepitoisuus ei kuitenkaan ole kovin korkea, joten kompostin käyttö ei korvaa kasvien normaalia lannoitusta.

(Kuva: Biolan)

Maanparannusaineena käytetään yleensä puolivalmista katekompostia. Talousjätekompostorista tyhjennettävä komposti on useimmiten juuri katekompostivaiheessa. Kasvukauden aikana katekompostin voi levittää nimensä mukaisesti maanpinnalle katteeksi. Syksyllä levitettävän katekompostin voi mullata kevyesti maahan. Sopiva kompostin levitysmäärä on 2–5 cm kerros.

Maaperään kasvien juuristolle ei puolikypsää katekompostia kannata vielä sekoittaa, sillä se saattaa häiritä kasvien ravinteiden ottoa. Kasvualustana kannattaa käyttää vain ehdottoman kypsää jälkikompostoitua kompostia sekoitettuna esimerkiksi luonnonmukaisesti lannoitettuun kasvuturpeeseen noin 2:1.

Kun puolivalmista kompostorista tyhjennettyä katekompostia jälkikompostoidaan, se kypsyy varsinaiseksi kompostimullaksi. Jälkikompostoinnin voi tehdä esimerkiksi kasassa tai eristämättömässä kompostorissa, sillä kypsyvä komposti ei enää lämpene. Jälkikomposti on tärkeätä peittää, jottei sadevesi huuhtele siitä vesiliukoisia ravinteita. Muutaman kuukauden aikana aktiivikomposti kypsyy tummanruskeaksi, rakenteeltaan muruiseksi kompostimullaksi.

Lisätietoa kompostoinnista

Jätelaki uudistui ja sen myötä biojätteen keräysvelvoite laajenee heinäkuuhun 2024 mennessä yli 10 000 asukkaan taajamissa joka kiinteistöön – myös omakoti- ja vapaa-ajan asuntoihin. Vaihtoehtoina on hankkia kompostori tai tyhjennettävä biojäteastia, joko omaksi tai kimppaan naapureiden kanssa.

Biojäte on maatuvaa elintarvike- ja keittiöjätettä, jota syntyy päivittäin ruoanlaiton ja aterioinnin yhteydessä.

Ohje

Biojätteen keräysvelvoite

Biojäte on maatuvaa elintarvike- ja keittiöjätettä, jota syntyy päivittäin ruoanlaiton ja aterioinnin yhteydessä.

Hoitotyöt

Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Kasvillisuus

Lasitetulla terassilla lisää ihania hetkiä mökkielämään ja lisätilaa kasveille ja yrteille

Suomalaisille kesä ja mökki kuuluvat vahvasti yhteen ja mökkikauden alkaminen on monelle vuoden kohokohta. Mökkikaudesta kannattaakin ottaa kaikki irti, sillä talven pimeydessä on ihana muistella mökkiterassilla juotuja aamukahveja tai keskiyön auringon ihastelua. Toisinaan lyhyestä kesästä jää päällimmäisenä mieleen hankala sää – äkillisen sadekuuron pilaama ruokailuhetki tai terassille tuulen mukana ajautuvat risut, lehdet ja siitepölyt. Kuulostaako liiankin tutulta?

Hoitotyöt

Värien hehkua, syyskesän aurinkoa

Syyskasvit tarjoavat näyttävyyttä sen jälkeen, kun helteiden uuvuttamat kesäkukat ovat antaneet kaikkensa. Useimmat elokuussa syksyä varten istutettavat kukat ovat silmänilona aina pakkasiin saakka.

Kasvillisuus

Kuusi ekovinkkiä syyspuutarhaan

Ennen talven pakkasten tulemista on osa syystöistä tehtävä, mutta niissä kiirehtiminen voi olla kohtalokasta; etenkin lämpimänä syksynä. Kun vuosi on ollut lämmin ja kuiva, se on muuttanut monen kasvin kasvurytmiä.

Hoitotyöt

Kahdeksan kysymystä kastelusta: asiantuntija vastaa

Hellettä tai viileää, puutarha tarvitsee vettä kukoistaakseen.Tutkijayliopettaja Outi Tahvonen Hämeen ammattikorkeakoulusta vastaa usein kysyttyihin kastelukysymyksiin. Tahvonen työskentelee HAMK Bio -tutkimusyksikössä. Hän on väitellyt tohtoriksi hulevesistä.

Hoitotyöt

Villiinny viherkatoista!

Viherkatoista on saatavilla monenlaista hyötyä ja huvia. Hulevesien hallintaan kuuluu osana sadeveden pidättäminen jo katoilla. Viherkattojen avulla voidaan pienentää valuntahuippuja, koska valunta viivästyy ja kokonaissadannasta jopa kaksi kolmasosaa pidättyy veden imeytyessä viherkattoon ja haihtuessa siitä takaisin ilmaan. Kukoistava Ketokaton suunnittelun tueksi on julkaistu uusi ohjeistus.