• Etusivu
  • Hoitotyöt

Aurinkoa syksyn harmauteen

Rakentajan toimitus
Päivitetty 09.09.2016
20118_27344.jpg

Tarhapiisku (Solidago Canadensis-ryhmä)

Kaipaisin syksyn iloksi jotain keltaisena kukkivaa perennaa - mitä suosittelisitte?

Loppukesällä monien perennojen väriloisto alkaa hiipua ja syksyn harmaus valtaa pihan - ja mielen. Kotipuutarhaansa voi kuitenkin istuttaa kasveja, jotka jatkavat iloisen keltaista kukintaansa vielä myöhään syksyllä ja jopa pakkasiin saakka!

Katso Kasvikortiston keltaiset, syksyllä kukkivat perennat

Nauhukset (Ligularia)

Monet nauhukset jatkavat kukintaansa pitkälle syksyyn - ja houkuttelevat myös perhosia luokseen! Kookkaine lehtineen ja näyttävine kukintoineen ne ovat oiva lisä puutarhaan; niin yksittäiskasvina kuin suurempanakin ryhmänä - oleskelualueen tai vesiaiheen vierelle - tai vaikka tontin reunalle. Nauhukset viihyvät parhaiten hieman varjoisammassa paikassa; poissa paahteesta. Ne pitävät multavasta ja tuoreesta, humuspitoisesta kasvualustasta.

Esimerkiksi melkein kaksimetriseksi kasvava lapinnauhus(Ligularia ´Hietala´) ehtii kukkia elokuussa jopa Pohjois-Suomessa ja noin metrin korkuinen Kallionauhus(Ligularia dentata) aloittelee kukintaansa vasta elokuun aikana.

Lue lisää nauhuksista!

Päivänhatut (Rudbeckia)

Syyspäivänhattu(Rudbeckia laciniata)

ja

sädepäivänhattu(R. fulgida var. sullivantii

) kukkivat pirteän keltaisina ja kookkaina kasveina hyvin pitkälle syksyyn. Molemmat ovat kuitenkin arkoja talvimärkyydelle, joten vaatiovat hyvin läpäisevän maan menestyäkseen vuodesta toiseen. Syyspäivänhattu sopii mainiosti kukkatarhan taustakasviksi, sillä sen jopa 170 cm:ksi venuvat kukkavarret näkyvät kauas. Sädepäivänhattu puolestaan kasvaa lajikkeesta riippuen 50-100 cm korkuiseksi.

Syyspäivähatun monille tuttu lajike on kultapallo(R. laciniata ´Goldball`). Sen keltaisena kukkivat pallokukinnot voivat nousta jopa 2,5 metrin korkeuteen saakka!

Muita keltaisena kukkivia perennoja

Syyskaunosilmä(Coreopsis verticillata)

Kaunosilmistä kestävin, tähtikukkainen ja siro syyskaunosilmä kukkii pitkälle syksyyn. Se kasvaa 30-70 cm korkeaksi ja viihtyy valoisalla ja lämpimällä paikalla.

Kultapiisku(Solidago virgaurea)

ja

tarhapiisku(Solidago Canadensis-ryhmä)

Helposti leviävä ja luonnossakin tavattava kultapiisku kukkii myöhään syksyyn. Se viihtyy kuivilla paikoilla ja metsissä, kestää maljakossa ja sopii kuivattavaksikin. Se on helppohoitoinen, mutta myös myrkyllinen kasvi

Kestävä ja pitkäänkukkiva on myös tarhapiisku, mutta vailla myrkyllistä ominaisuutta. Se viihtyy hiekkapitoisessa, mutta runsasravinteisessa maassa ja sen kullankeltaiset töyhdöt saattavat kukkia vielä lumihiutaleiden saapuessa. Lajikkeesta riippuen tarhapiiskun korkeus vaihtelee matalista yli metrin korkuisiin saakka.

Lue lisää piiskuista.

Ohje

Ohje

Myös monia muita syksyllä kukkivia, iloisen keltaisia perennoja löydät Kasvikortistosta.

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20233_68562.jpg
Yrtit ovat tuoksujen ja makujen aatelisia
Alkujaan yrtit ovat olleet kysyttyjä lääkinnällisten ominaisuuksiensa takia ja nykytutkimus vahvistaakin yrttien terveysvaikutukset. Yrteistä voi saada apua pikkuvaivoihin, kuten sitruunamelissasta helpotusta yöunen saantiin ja mintusta ruoansulatukseen. Timjami tehoaa yskänärsytykseen ja rosmariini karheaan kurkkuun. Voi yrteillä virkistäytyä ulkoisestikin: lisää rosmariinia saunassa löylyveteen ja timjamia jalkakylpyyn.
20231_80736.jpg
Huonekasvien lepokausi alkaa
Huonekasvien valontarpeissa on eroja, mutta lähes kaikki kasvit kärsivät talvella valon puutteesta. Pimeimpään vuodenaikaan kasvit kannattaa siirtää valoisimmalle ikkunalle. Ikkunan edestä siirretään verhot ja kaihtimet päiväksi kokonaan sivuun kaiken mahdollisen luonnonvalon saamiseksi. Kasvien turhaa kääntelyä vältetään, koska kasvi kallistuu kohti valoa saadakseen kaiken mahdollisen valon lehdilleen. Kiiltävälehtisten kasvien valonsaantia voi parantaa pitämällä kasvit puhtaana pölystä kostealla sienellä tai talouspaperilla pyyhkimällä. Kasvien säännöllinen suihkuttaminen vähentää myös tuholaisten esiintymistä.
20218_72010.jpg
Värien hehkua, syyskesän aurinkoa
Syyskasvit tarjoavat näyttävyyttä sen jälkeen, kun helteiden uuvuttamat kesäkukat ovat antaneet kaikkensa. Useimmat elokuussa syksyä varten istutettavat kukat ovat silmänilona aina pakkasiin saakka.
20084_10478.jpg
Kasvikset ovat nyt Sydänmerkki-tuotteita
Kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaan kasviksia eli vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä vähintään 400 - 500 grammaa päivässä. Kotimaiset Kasvikset ry on pukenut suosituksen muotoon Puoli kiloa päivässä. Näppituntumalla tämä määrä on kuusi kourallista. Lisäksi tulisi syödä muutama peruna. Keskimäärin suomalaiset syövät vain kolme ja puoli kourallista kasviksia päivässä. Yhteistä haastetta siis riittää saada kasvisten kulutus lisääntymään ja tällä tavalla samalla edistetyksi kansanterveyttä.– On todella merkittävä asia, että Suomen Sydänliitto on sisällyttänyt kasvikset Parempi valinta -sydänmerkin piiriin. Näin kuluttajat helpommin sisäistävät kasvisten olevan terveyttä edistäviä. Kasviksethan ovat suorastaan luonnon omia, funktionaalisia elintarvikkeita, Kotimaiset Kasvikset ry:n ravitsemusasiantuntija Päivi Jämsèn toteaa.Luontaisesti kasviksissa ei ole lisättyä suolaa, sokeria tai rasvaa. Sen sijaan kasvikset sisältävät runsaasti välttämättömiä ravintoaineita ja puolustuskykyä lisääviä ravintotekijöitä suhteessa vähäiseen energiamääräänsä. Lisäksi kasviksista saa nykyihmiselle tärkeää kuitua. Kasvisten käytön lisääminen on erityisen merkittävää painonhallinnassa ja monien elintapasairauksien ennaltaehkäisemisessä.
20223_77328.jpg
Kodin tulipalo saa usein alkunsa keittiöstä: liesivahti tuo turvaa ja mielenrauhaa
Päälle unohtuneesta liedestä tai vahingossa päälle pyörähtäneestä keittolevystä aiheutuu Suomessa vuosittain satoja tulipaloja. Helppokäyttöinen liesivahti on tehokas ja edullinen keino vähentää tulipalon riskiä kotona merkittävästi.
20065_54.jpg
Maanparannus - tee kasveillesi hyvä kasvualusta
Millainen on hyvä maa?Kasvien kasvualustan laadussa ja syvyydessä tehdyt laiminlyönnit näkyvät melko nopeasti. Vaatimukset tietysti vaihtelevat käyttökohteen ja kasvilajien mukaan. Hyvän maan tunnusmerkkejä ovat mm. muruinen rakenne, runsas pieneliötoiminta, huokoisuus (huokostilavuus vähintään 40 %), hyvä veden läpäisy- ja varastointikyky sekä sopiva pH.Sopiva kasvualustan pH on n. 6 (kalkinkarttajakasveille jopa alle 5 ja kalkinsuosijoille n. 7). Ravinteet vapautuvat hyvin maa-aineksesta ja ovat kasveille käyttökelpoisessa muodossa; mm. typpi (N), fosfori (P), kalium (K), kalsium, rikki ja magnesium liukenevat paremmin pH:n ollessa yli 6. Toisaalta rauta ja kupari liukenevat parhaiten pH:n ollessa alle 6. Kasvualustan happamuutta lisäävät mm. pieneliötoiminta, juuriston toiminta ja kasvualustassa olevan rikin hapettuminen.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton