• Etusivu
  • Hoitotyöt

Terveet huonekasvit myös talvella

Rakentajan toimitus
Päivitetty 16.12.2022
202212_7186.jpg

Kuva: Adobe Stock)

Huonekasvien valontarpeessa on eroja, mutta lähes kaikki kasvit kärsivät talvella valon puutteesta. Pimeimpään vuodenaikaan kasvit voi siirtää valoisimmalle ikkunalle. Kaiken luonnonvalon pyydystämiseksi siirretään verhot ja kaihtimet ikkunan edestä päiväksi kokonaan sivuun. Kasvien turhaa kääntelyä vältetään, koska kasvi kallistuu kohti valoa saadakseen kaiken mahdollisen valon lehdilleen.

Kiiltävälehtisten kasvien valonsaantia voi lisäksi parantaa pitämällä kasvit puhtaana pölystä joko pyyhkimällä kostealla sienellä tai suihkuttamalla lehdistö säännöllisesti. Kasvien suihkutus vähentää myös tuholaisten esiintymistä.

Kasvivaloilla voidaan parantaa huonekasvien viihtyvyyttä. Lisävaloa annetaan niin, että kasveilla on vähintään 12 tuntia vuorokaudessa valoisaa aikaa. Vähän lämpöä ja runsaasti valoa tuottavat loisteputket ja elohopealamput sopivat kasveille parhaiten. Valaisin asennetaan mahdollisimman lähelle kasveja, kuitenkin siten, ettei lampusta säteilevä lämpö kuumenna kasvin lehtiä.

Kastelua vähennetään


Patterista nouseva lämmin ilma ja ikkunasta tuleva kylmä virtaus aiheuttavat vetoa, josta useimmat huonekasvit kärsivät. Jos vielä ikkunalauta on kylmä ja multa märkää, juuret eivät pysty toimimaan kunnolla vaan kasvi saattaa jopa menehtyä. Yleisin hoitovirhe talvella on liikakastelu. Ennen kastelua tunnustellaan parin sentin syvyydestä mullan kosteus tai kokeillaan ruukun painoa kastelutarpeen arvioimiseksi. Talvella useimpien kasvien multa saa kuivahtaa kunnolla ennen uutta kastelua.

Ongelmana alhainen ilmankosteus


Kuiva huoneilma on meidän oloissamme huonekasvien hyvinvoinnin kannalta yksi suurimpia ongelmia. Useimmat huonekasvimme ovat kotoisin trooppisista sademetsistä, missä luonnollinen ilmankosteus on suuri. Normaalisti sisätilojen ilmankosteus on talvella lämmityksestä riippuen 30–40 %, kun kasveille sopiva kosteus olisi 60–80 %. Kuiva ja lämmin ilma saa lehdenkärjet ruskettumaan ja kehrääjäpunkit ja ripsiäiset lisääntymään.

Huonekasvit kannattaa koota ryhmäksi, jolloin pienilmasto on parempi kuin yksittäisten kasvien ympärillä. Ilmankostuttimella ja päivittäisillä lehvästösuihkutuksilla voidaan myös parantaa kuivaa huoneilmaa.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Virkisteeksi merilevää


Kasvien lannoitus lopetetaan vuoden pimeimmäksi ajaksi. Lannoituksen sijaan kasveille voi antaa merileväuutetta, joka tasapainottaa kasvien ravinteidenottoa ja lisää niiden elinvoimaisuutta. Merileväuute on luonnonmukainen kasvienhoitoaine; sen teho perustuu valtameren leväkasvien sisältämiin luonnon tehoaineisiin ja hivenravinteisiin. Merilevää voi antaa joko kastelu- tai sumutusveteen sekoitettuna.

Poikkeus ovat talvella kukkivat kasvit, kuten syklaamit ja joulukaktukset, joiden lannoitusta jatketaan kukinnan ajan. Niiden lannoitukseen käytetään joko kasteluveteen sekoitettavaa ravinnenestettä tai multaan työnnettäviä ravinnepuikkoja.

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202110_73189.jpg
Itselle tai lahjaksi: näyttävä itse tehty Rosee-valaisin
Kuvan valaisin on tehty jo muutama vuosi sitten paikallisessa taitokeskuksessa, mutta se koristaa edelleen tasaisin väliajoin kodin keittiötä vuorotellen muiden värien kanssa. Kuvan lähettänyt henkilö kertoo innostuneensa valaisimien teosta niin paljon, että teki niitä muun muassa limen, mustan ja pinkin värisenä. Muutama on lähtenyt myös koristamaan sukulaisten koteja.
20066_187.jpg
Punajuuresta voimaa
(Beta vulgaris var. conditiva)Punajuurion yleisimpiä juurikasvejamme, joka menestyy kaikkialla maassa. Punajuuren voi nauttia tuoremehuna, raasteena, uunissa kypsennettynä tai keitettynä. Perinteinen punajuurten käyttötapa on ollut niiden valmistus etikkasäilykkeeksi.
20215_70779.jpg
Luonnollista tuholaistorjuntaa
Yleensä tuholaiset käyvät aina jollakin tavalla jo ennestään heikon kimppuun. Luonnonmukaisessa tuholaistorjunnassa pyritään lisäämään kasvien vastustuskykyä. Tuholaishaitat rajoitetaan siedettävälle tasolle, yrittämättäkään tappaa kaikkea mikä liikkuu.
201910_60664.jpg
Tomaattien kypsyttäminen
Kysymys, joka mietityttää edelleenkin monia: Kuinka saan tomaatinraakileeni punastumaan?Tomaattini ovat vielä vihreitä, eivätkä ota enää kypsyäkseen - ja hallayötkin uhkaavat. Mitä minä teen niiden kanssa? Mummoni piti aina ikkunalaudalla ja katossa roikkumassa... Miten saan vihreät tomaattini kypsymään?Punaposki
20136_35296.jpg
Viherlannoituksella maata parantamaan
Jotta maa muuttuisi ilmavaksi ja ravinteikkaaksi, siihen tulisi lisätä syksyllä paljon orgaanisia aineksia. Maatunut lanta ja komposti ovat hyviä vaihtoehtoja, mutta erinomainen vaihtoehto on parantaa maata kasvattamalla siinä maan rakennetta ja koostumusta parantavia kasveja!Vihanta- ja maanparannuskasvit jättävät maahan runsaasti eloperäistä jätettä, kuohkeuttavat kasvualustaa ja jopa lannoittavat. Hyvä maanparannuskasvi pystyy myös kilpailemaan rikkakasveja vastaan taimettumalla nopeasti ja kasvamalla niin tiheäksi, ettei rikoille jää elintilaa.Monilla maanparannuskasveilla on vahva ja voimakas juuristo, joka pystyy tunkeutumaan tiiviiseenkin alustaan. Apiloiden, herneiden ja papujen juuristossa elävät nystyräbakteerit keräävät ilmasta typpeä. Maahan muokattaessa ravinteet vapautuvat muidenkin kasvien käyttöön!Maanparannuskasvia kannattaa viljellä 3–5 vuoden välein samalla lohkolla. Pienessä puutarhassa, jossa ei ehkä ole tilaa vuorottelulle, voi kokeilla sekaviljelyä; esimerkiksi veriapilaa kaalien riviväleissä. Kasvusto muokataan maan pintakerrokseen myöhään syksyllä tai varhain keväällä.
20_P_56146.jpg
Ilotulitteet ja ympäristö
Vuosi vaihtuu melkoisessa paukkeessa - ja katkussa. Onko ilotulituksesta jotain haittaa ympäristölle?Ainakin näin maallikosta vaikuttaa siltä, että vuoden vaihtuessa ja paukkeen lisääntyessä, myös suussa ja hengityselimissä maistuu ja tuntuu. Ruudinkatkuista ilmaa on ikävä hengittää ja se pistää yskittämään - ja maistuu ikävältä suussa... Mitä ilotulitteet oikein sisältävät, onko niistä jotain seurauksia ympäristöllemme - entä meille itsellemme?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton