• Etusivu
  • Hoitotyöt

Millainen on täydellinen kukkaryhmä? Lue vinkit!

Rakentajan toimitus
Päivitetty 18.05.2022
20216_71022.jpg

Upeasti kukkiva, hyvinvoiva kukkaryhmä on varmasti jokaisen tavoitteena uutta istutusta perustettaessa. Huolellisten pohjatöiden ohella suuri merkitys on luonnollisesti kasvien valinnalla. Mitä kaikkea tulisi sitten ottaa huomioon? Lue vinkit kukkaistutuksen suunnitteluun!

Muistattehan myös, että...
Kasvien valinnassa auttaa Puutarha.netin Kasvikortisto; sieltä voit hakea ryhmääsi sopivia kasveja mm. kasvukorkeuden, kukinnan ajankohdan tai värin tai vaikkapa kasvuolosuhteiden perusteella.

Vinkit kukoistavaan kukkaistutukseen

1. Pitkään kukkiva ryhmä

Jos haluat nauttia kukinnasta koko kesän, niin valitse ryhmään pitkään kukkia kasveja - tai valitse istutukseen kevät-, kesä- ja syyskukkijoita.

Katso pitkään kukkivia perennoja.

2. Korkeuseroilla vaihtelevuutta

Erikorkuiset kasvit tekevät kokonaisuudesta kiinnostavan. Voit valita kasvit yksinomaan perennojen joukosta tai antaa isommalle ryhmälle korkeutta pensailla tai jopa puilla. Muistathan, että jokapuolelta katsottavassa ryhmässä korkein kasvi sijoitetaan keskelle - tontin rajalla tai vaikkapa aitaa vasten olevassa ryhmässä korkein kasvi sijoitetaan istutuksen taakse.

Katsoyli metrin korkuisia perennoja.

3. Yhdistele eri kasviryhmiä

Pensaiden ja puiden ohella kukkaryhmään tuo vaihtelevuutta yksivuotiset kukat, yksi- tai monivuotiset köynnökset (sijoita vaikka kartion mallinen köynnöstuki ryhmän keskelle), erilaiset yrtit ja maustekasvit tai vaikkapa salaatit. Myös erilaiset heinäkasvit ovat kauniita kukkaryhmässä. Yhdistele vapaasti!

4. Muista maanpeittoperennat

Matalakasvuiset, mutta usein helposti leviävät ja maanpintaa peittävät perennat ehkäisevät rikkakasvien leviämistä ja vähentävät veden haihtumista. Ne myös rajaavat istutuksia ja suojaavat muutenkin maata.

Katsoalle 20 cm korkeita perennoja.

5. Kuohkea multamaa parasta kukille

Kasvit viihtyvät parhaiten hyvin vettä läpäisevässä, kuohkeassa kasvualustassa, jossa pH on kohdillaan. Happamassa kasvualustassa ravinteet ovat huonosti liukenevassa muodossa. Perusta siis kasvualusta huolella ja paranna tarvittaessa.

Hiekkapohjaista kasvualustaa parannat lisäämällä siihen ravinteikasta multaa. Savipitoista ja tiivistä maata taas parannat hiekalla ja turpeella. Jos kasvualusta on liian märkä, niin se pitää myös salaojittaa.

Lue lisää:Kasvit viihtyvät hyvinhoidetussa maassa

6. Taimien istutusvälit

Perussääntö on, että korkeiden ja voimakaskasvuisten taimien istutusväli on noin 70 cm, keskikorkeiden 40–70 cm ja matalien 20–30 cm. Jos kuitenkin haluaa nopeasti maan peittoon, niin hieman tiiviimpäänkin voi taimet istuttaa. Tällöin tulee kuitenkin valmistautua harventamaan kasvustoa muutaman vuoden kuluttua.

VINKKI: Alkuvaiheessa aukkopaikat voi kattaa myös vaikkapa yksivuotisilla kesäkukilla!

7. Kastele tarpeen vaatiessa

Nuoret, vastaistutetut taimet kaipaavat juurtumisensa alkuvaiheessa ajoittaista kastelua. Muista nyrkkisääntö: kerralla enemmän! Kastele siis kerralla kunnolla, jotta vettä riittäisi myös pintaa syvemmälle. Kun taimet ovat kasvattaneet vahvan juuriston, niin ne eivät enää tarvitse säännöllistä kastelua. Muista kuitenkin aina valita oikeat kasvit oikeaan paikkaan. Vain kivikkokasvit viihtyvät paahteisilla ja kuivilla paikoilla.

8. Huolehdi ravinteista ja kalkituksesta

Lannoita kukkaryhmääsi hyvin maatuneella kompostilla, palaneella karjanlannalla tai miedolla yleislannoitteella. Muista kuitenkin, että liian voimakas typpipitoinen lannoite kasvattaa vain lehtimassaa, ei kukintaa. Ota huomioon myös kasvien toiveet.

Kalkkipitoisessa maassa viihtyvät kasvit kaipaavat säännöllistä kalkitusta ja runsasravinteisesta kasvualustasta hyötyvät taas tarvitsevat säännöllistä lannoitusta. Ilman kalkkia kasvualusasta saattaa tulla aikaa myöten liian hapan, jolloin kasvit eivät siinä viihdy ja ravinteetkin ovat huonosti liukenevassa muodossa. Muista siis lannoituksen lisäksi säännöllinen kalkitus.

Lue lisää:Maanparannuksella vahva kasvu

9. Jakaminen ja uudelleenistuttaminen virkistää vanhoja kasveja

Jos vuosien myötä perennojen kukinta hiipuu, kasvustossa on havaittavissa selkeää aukkoa tai kasvustoon on tullut rikkakasveja, niin on aika nostaa kasvi ylös. Keväällä kukkivat kasvit nostetaan syksyllä ja syksyllä kukkivat puolestaan varhain keväällä.

Nosta juurakko, jaa se käsin repimällä tai terävän lapion avulla palasiin ja puhdista juurakko rikkaruohon juurista. Vahvajuurakkoisesta emokasvista saa monta uutta jakotaimea.

10. Valitse oikea kasvi oikeaan paikkaan

Asuinpaikan kasvuvyöhyke sekä tontin pienilmasto ja istutuspaikan muut kasvuolosuhteet määrittävät sen, mitkä kasvit menestyvät ja kestävät talvea parhaiten.

Lue lisää: Valitse kotipihan kasvit oikein

11. Siisti vasta keväällä

Syksyllä tehty työ vähentää toki töiden määrää keväällä, mutta toisaalta maahan jätetty kasvusto myös suojaa juuristoa talvella. Kukkien varret myös keräävät lunta kasvin tyvelle. Etenkin onttovartiset perennat kannattaa jättää syksyllä leikkaamatta, sillä niiden leikatut varret johtaisivat vettä juuristoon ja altistaisivat sen turhaan jäätymiselle.

12. Suosi kestäviä kasveja

Kestävimmät kukkakasvimme ovat kotoisin pohjoisen taimistoilta. Myös luonnonlajit ovat talvenkestäviä ja niistä on jalostettu monia puutarhalajeja. Pohjoisen puutarhoilla kannattaa suosia myös vanhoja kestäviä perinne- ja maatiaiskasveja. Toki arempiakin kasveja kannattaa kokeilla, sillä suojaisessa kasvupaikassa ja hyvin suojattuna ne saattavat menestyä mainiostikin.

Lue lisää:Viihtyvätkö niittykukat puutarhassa?

20225_78240.jpg
Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202110_72805.jpg
Heijastinliivin käyttö voi pelastaa henkesi syyspimeällä
Heijastinliivien heijastavuus todettiin hyväksi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) vuonna 2021 teettämissä testeissä. Iltojen pimetessä heijastinliivi antaa sinulle hyvän turvan lenkkeillessäsi tai pyöräillessäsi. Muista myös pukea heijastinliivi lapselle tai lemmikille. Heijastinliivi voi pelastaa sinun tai läheisesi hengen liikenteessä.
200612_2688.jpg
Golfkentän nurmi
Kotipihallako golfia?Noin neljäsataa vuotta sitten, Skotlannissa, St. Andrewsin kaupungin portilla olevan Swilcan Bridgen edustalla kaupunkiin pääsyä odottelevat kalastajat ja muut tuotteitaan tuovat ihmiset alkoivat kehitellä golfin alkumuotoja. Mahtoivatko ymmärtää, millaisen maailmanlaajuisen harrastuksen saivat aikaan? Nyt maailmalla pelataan golfia miljoonien ihmisten voimin tuhansilla kentillä. Meillä täällä Suomessakin on noin 120 kenttää. Lisää tulee harrastajamäärien kasvun mukaan, muutama vuodessa. Pelaajia on vähän alle 110 000.Yleisin, 18-väyläinen kenttä vaatii pinta-alaa 40 - 80 ha. Kun tuo alue on pelikäytössä se tarkoittaa, että jokainen kentän kohta on pelialuetta eli on jonkin tasoisen hoidon kohteena. Metsäalueet raivataan niin, että pallo löytyy ja peli voi jatkua. Samoin vesiesteet, hiekkaesteet ja reuna-alueet pyritään hoitamaan niin, että pitkiä ruuhkia ja odotteluja ei tulisi.Eniten hoitoa tarvitsevat tietysti nurmialueet, joilla pallon pääasiassa pitäisi kulkea. Nurmetettuja kentänosia ovat: viheriöt (greeni) n. 1,2 ha, lyöntipaikat (tee) n. 1,2 ha, väylät (fairway) 10 - 20 ha sekä karheikko (rough), jota voi olla 30 - 40 ha kentästä riippuen.Otsikon mukaan pohdiskelen, mitä eroja tai yhtäläisyyksiä kotipihalla ja golfkentällä on. Harvalla on kotinsa takapihalla kymmenien hehtaarien nurmikoita. Jätetään pinta-alat omaan arvoonsa ja keskitytään siihen, mitä nurmen pinnalla ja pinnan alla on.
20078_6160.jpg
Arseenikäsitellyn puun uudelleenkäytön määräykset
Valtioneuvosto on antanut 26.7.2007 asetuksen, joka sisältää säännökset arseenikyllästeillä (CCA-kyllästeillä) käsitellyn puun, kuten vanhojen sähkö- ja puhelinpylväiden uudelleen käytöstä ja markkinoille luovuttamisesta uudelleen käyttöä varten.Uudelleen käytettävää CCA-kyllästeillä käsiteltyä puuta saa luovuttaa vain ammattimaiseen taikka teollisuuskäyttöön. Käsiteltyä puuta saa käyttää vain, jos puun kestävyys on välttämätöntä ihmisen tai karjan turvallisuuden kannalta ja jos puun joutuminen ihokosketukseen on epätodennäköistä. Sallittuja käyttötarkoituksia ovat muun muassa julkisten rakennusten ja maatalousrakennusten kantavat puurakenteet, sillat ja siltarakenteet, laiturit, perustukset ja tukirakenteet. Käsiteltyä puuta ei saa koskaan käyttää asuinalueilla tai kotitalouksissa käytettävissä rakenteissa eikä myöskään maataloudessa lukuun ottamatta eräitä poikkeuksia, kuten edellä mainitut kantavat puurakenteet. Käsitelty puu ei myöskään saa joutua kosketukseen ihmisten tai eläinten ravinnon kanssa.
20237_44479.jpg
Syksyn puutarhajäte hyötykäyttöön
Syksyn lehdet ja muu puutarhajäte voidaan hävittää omalla tontilla kompostoimalla. Kompostoinnin aikana jätteestä kypsyy erinomaista maanparannusainetta omassa puutarhassa käytettäväksi. Puutarhajätteet, kuten lehdet, haravointijäte, naatit, risut ja leikkuujäte on helppo kompostoida eristämättömässä kompostorissa, kehikossa tai aumassa.
202211_80312.jpg
Mistä kukkakaupasta löytyy soilikkeja? Asiantuntija vastaa
Mikä kukkakauppa myy vanhanajan soilikkeja, sekä sinistä että valkoista? Asun Espoossa. Mutta mökki, jossa kesää vietämme, on Savonlinnassa, joten tältä väliltä kaupoissa voidaan käydä. Olen epätoivoisesti etsinyt muutaman vuoden. IIselläni aikoinaan soilikit kukoistivat ja lisääntyivät toistakymmentä vuotta. Kunnes...
20202_62982.jpg
Heräävä kevät pukkaa porukat pihalle puuhailemaan
Talvikauden kääntyessä kevääksi silmälle näkymättömät energiavirrat käynnistyvät kasveissa ennen kasvu- ja lehtisilmujen pullistelua. Suomen keikkuva kevät onkin nestevirtausten käynnistyttyä kasveille herkkää aikaa, sillä ylös ja alas sahaavat lämpötilat saattavat arimmat kasvit alttiiksi paleltumille. Leuto talvi ei takaa leutoa kevättä ja kasvit saattavat vielä joutua koetukselle ennen kesää.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton