• Etusivu
  • Kasvillisuus

Valitse kotipihan kasvit kasvuolosuhteiden mukaan

Oikea kasvi oikeaan paikkaan

Tiina Painokallio
Päivitetty 13.03.2025
20208_66096.jpg

Jotkut kasvit menestyvät hyvin myös suositeltujen vyöhykealueiden ulkopuolisilla alueilla. (Kuva: Pixabay)

Kotipihan kasveja valitessa kannattaa ensimmäiseksi huomioida kasvuolosuhteet – siis valon määrä sekä maaperän kosteus ja koostumus. Lisäksi kasvivalintoihin vaikuttaa pihan maantieteellinen sijainti. Suomi on pitkä maa ja mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä ankarammiksi kasvuolosuhteet muuttuvat.

Kasvien menestymisvyöhykkeet

Puuvartisten kasvien menestymisestä kertovat menestymisvyöhykkeet, jotka on merkitty roomalaisin numeroin I-VIII. Menestymisvyöhyke tarkoittaa maantieteellistä aluetta, jolla kasvi todennäköisesti menestyy oikeanlaisessa kasvuolosuhteissa. Menestymisvyöhykkeensä äärirajoilla ja sen ylittävillä alueilla on varauduttava talvimenetyksiin − ja pyrittävä ehkäisemään niitä, mikäli mahdollista.

Perennoilla ei ole menestymisvyöhykkeitä, mutta on hyvä tiedostaa, että syyskesällä kukkivat perennat eivät yleensä ehdi kukkia Pohjois-Suomessa.

Pienilmasto ja sen vaikutus kasvien menestymiseen

Maantieteellisen alueen ja menestymisvyöhykkeen lisäksi kasvin menestymiseen vaikuttaa sen kasvupaikka eli pihan pienilmasto. Kasvi voi menestyä suojaisella, lämpimällä seinustalla, optimaalisissa kasvuolosuhteissa myös vyöhykesuositusten ulkopuolella. Vastaavasti kasvi voi olla menestymättä hallanarassa, märässä paikassa, vaikka vyöhykesuositus sanoisi muuta. Myös merenrannikolla ilmasto on hyvin erilainen kuin sisämaassa metsän keskellä ja sekin vaikuttaa kasvien viihtymiseen.

Mitä kasvit tarvitsevat?

Aurinkoa vai varjoa?

Tärkeimpiä kasvien menestymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat pihan valo-olosuhteet. Varjon kasvit eivät viihdy paahteessa ja auringonpalvojat puolestaan kärsivät valon puutteesta.

Selvitä siis, mihin pihan osaan aurinko paistaa koko ajan, osan päivää tai ei ollenkaan. Huomioi myös vuodenaikojen vaihtelut. Keväällä aurinkoiselta vaikuttava paikka voi keskikesällä olla varjoisa, jos ympärillä on lehtipuita.

Kuivaa vai kosteaa?

Vesi on kasveille elinehto. Toiset tarvitsevat sitä paljon, toiset vain hyvin vähän. Kasvien vedentarvetta voi paikata kastelemalla, mutta miksi istuttaa kuivaan paikkaan paljon vettä vaativia kasveja tai vastaavasti hukuttaa kuivan paikan kasvit märkään maahan, kun muitakin vaihtoehtoja on?

Multaa, hiekkaa vai savea?

Jotkut kasvit viihtyvät luonnostaan soraharjulla, toiset taas kaipaavat muhevaa multaa. Jotkut tarvitsevat kalkkia, toiset pitävät happamasta maasta.

<p data-block-key="mbvag">Vyöhykejako on ylimeteorologi Reijo Solantien tekemä. (Kuva: Puutarha.net)</p>
Vyöhykejako on ylimeteorologi Reijo Solantien tekemä. (Kuva: Puutarha.net)

Helpoimmalla pääset, jos valitset sellaisia kasveja, jotka viihtyvät olemassa olevassa, pihan luontaisessa maaperässä. Jos sen sijaan haluat istuttaa hiekkaisen maan kasveja savipellolle tai ravinteikasta ja kalkkipitoista multaa vaativia kasveja turvesuolle, valmistaudu parantamaan maaperää toden teolla.

Lue lisää vinkkejä siihen, kuinka saat kasvit menestymään puutarhassasi

Muuta huomioitavaa kasvien suhteen:

Kaikki nämä seikat voit ottaa huomioon Kasvikortiston haku-palvelua käyttäessäsi. Kasvikortiston yli 1400 kasvikortista löytyy varmasti sopivia lajeja mihin paikkaan vain.

Voit myös määritellä hakemasi kasvin korkeuden, kukinta-ajankohdan, kukinnon värin yms. Kasvikortistossa on erittäin monipuoliset hakupalvelut.

Lue lisää Kasvikortistosta

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20201_62050.jpg
Kasvien tehoaineet kevään mörköjä vastaan
Valokuvissa kevät näyttää aina kauniilta ja lämpimältä - varastojen perältä kaivetaan kesämekot, polkupyörä ja poljetaan piknikille puistoon, jossa kukat kukkivat jo täydessä loistossaan. Meille suomalaisille kevät ei ole kuitenkaan aina ihan tätä. Välillä on lunta ja välillä taas ei. No, siinä välissä on vettä. Ja loskaa. Toki ne kukat ja muut kasvit sieltä alkavat aikanaan kurkkimaan, ja linnut palaavat lopulta hermolomiltaan. Harmittavan usein tämä kaikki menee kuitenkin melkoisen lähelle kesää, jolloin suurin osa keväästä on monelle melkoisen harmaata ja ilotonta. Tutkitusti suomalaiset ovatkin keväisin onnettomimmillaan.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja sitä voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
20224_77766.jpg
Lasitetulla terassilla lisää ihania hetkiä mökkielämään ja lisätilaa kasveille ja yrteille
Suomalaisille kesä ja mökki kuuluvat vahvasti yhteen ja mökkikauden alkaminen on monelle vuoden kohokohta. Mökkikaudesta kannattaakin ottaa kaikki irti, sillä talven pimeydessä on ihana muistella mökkiterassilla juotuja aamukahveja tai keskiyön auringon ihastelua. Toisinaan lyhyestä kesästä jää päällimmäisenä mieleen hankala sää – äkillisen sadekuuron pilaama ruokailuhetki tai terassille tuulen mukana ajautuvat risut, lehdet ja siitepölyt. Kuulostaako liiankin tutulta?
20_P_130642_1.jpg
Miten villivadelmasta pääsee eroon?
Villivadelmaan pätee vähän sama kuin kriikunaan. Se tekee juurivesaa todella paljon, helposti ja aika pitkiäkin matkoja. Eli aikaisemmin sanoin, että kriikunan juurivesaa ei saa myrkyttää glyfosaatilla. Villivadelman juurivesoja kyllä sitten voi, jos siitä halutaan kokonaan eroon. Ja se vaatii kyllä useampia myrkytyskertoja tai torjuntakertoja, niinkuin kauniisti sanotaan.Glyfosaatti -valmisteita ovat esimerkiksi Roundup tai Glyfonova Bio. Glyfosaatin käytöstä ollaan tänä päivänä tietenkin montaa mieltä. Tällä hetkellä sen käyttö on Suomessa sallittu vielä 2022 vuoteen asti. Mutta jos sitä käyttää, niin kaikki käyttö- ja turvallisuusohjeet pitää sitten todella tarkkaan lukea. Esimerkiksi vesistöjen äärellä sen käyttö on todellakin kielletty! Eli täytyy olla tarkkana.Glyfosaatti puree villivadelmaan, mutta vaatii useamman käsittelykerran. Eli sanotaan näin: 2-3 viikon välein. Ehkä kaksi, jopa neljä kertaa ennenkuin se tosiaan taantuu ja kuolee pois.
20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
20234_81445.jpg
Milloin puiden ja pensaiden taimet kannattaa istuttaa?
Kevään kurkkiessa nurkan takaa alkaa puutarha taas heräilemään. Raskaan talven jälkeen se saattaa tarvita hieman apua päästäkseen taas loistoonsa. Kun kevään lumi ja routa sulavat, voidaan istutukset aloittaa. Vaikka kevään istutuskausi jatkuu juhannuksen tienoille asti, aikaa ei ole hukattavaksi. Jotkut taimilajit kannattaa istuttaa jo hyvissä ajoin.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton