• Etusivu
  • Kasvillisuus

Happaman maan kasvit

Rakentajan toimitus
Päivitetty 03.02.2023
20212_42482.jpg

Hortensia (Kuva: Pixabay)

Meillä Suomessa maa on usein hapanta eli sen pH on alle 6. Useimmat puutarhan koriste- ja hyötykasvit viihtyvät pH-alueella 6–7, joten kasvualustaa kalkitaan säännöllisesti sopivan pH:n ylläpitämiseksi.

Puutarhoistamme löytyy kuitenkin myös joukko kasveja, jotka viihtyvät happamammassa maassa. Happaman maan kasvit ovat lajeja, jotka viihtyvät pH-alueella 4−5,5. Näitä kasveja ei siis kalkita, vaan niiden kasvualustaa parannetaan vain lisäämällä kalkitsematonta turvetta tai multaa.

Kun happaman maan kasveja istutetaan, voi happamuuden varmistamiseksi kasvualustaa parantaa Havu- ja rodomullalla.

Happamassa kasvualustassa viihtyvien kasvien lannoittamiseenon puolestaan kehitetty Biolan Havu- ja rodolannoite. Se on luonnonmukainen erikoislannoite, joka sisältää kaikkia kasvin tarvitsemia ravinteita.

Ravinteiden lisäksi Havu- ja rodolannoite sisältää mykorritsaa eli sienijuurta. Mykorritsa on kasvin juurien ja sienen muodostama molemmille hyödyllinen kokonaisuus, jossa mykorritsojen avulla kasvit ottavat maaperästä ravinteita tehokkaammin. Mykorritsat myös suojaavat isäntäkasviaan taudinaiheuttajilta ja kuivuudelta sekä parantavat kasvin stressinsietokykyä.

Lannoite voidaan levittää kasvin juuristoalueelle maan pinnalle tai lannoitteen vaikutusta voidaan tehostaa sijoittamalla lannoitejauhe juuristoalueelle tehtyihin reikiin. Reikien teko onnistuu joko rautakangella tai istutuslapiolla. Kun lannoite sijoitetaan maahan, se on lähempänä kasvien juuristoa ja siksi nopeammin kasvien käytettävissä.

Pensasmustikka (Kuva: Pixabay)
Pensasmustikka (Kuva: Pixabay)

Puutarhakasveista useimmat viihtyvät kuitenkin maassa, joka on vain lievästi hapanta (pH 6,5–7). Tällöin ravinteet ovat kasveille käyttökelpoisimmassa muodossa (jos pH yli 7, niin kasvit saavat huonosti hivenravinteita).

Maan happamuutta vähennetään kalkitsemalla; pH:n nostamiseen tarvitaan sitä enemmän kalkkia, mitä multavampaa tai savisempaa maa on. Kalkkipusseista löytyvät tuotekohtaiset annosteluohjeet.

Lue lisää kalkitsemisesta

Mutta tiedätkö mitä tarkoitetaan maan happamuudella ja miten se käytännössä ilmenee? Voiko asialle tehdä jotain – tai tarviiko? Lue vastaukset artikkelista Liian hapanta?

Ohje

Ohje

Sopivasti hapan?

Puutarhakasveista useimmat viihtyvät kuitenkin maassa, joka on vain lievästi hapanta (pH 6,5–7). Tällöin ravinteet ovat kasveille käyttökelpoisimmassa muodossa (jos pH yli 7, niin kasvit saavat huonosti hivenravinteita).

Maan happamuutta vähennetään kalkitsemalla; pH:n nostamiseen tarvitaan sitä enemmän kalkkia, mitä multavampaa tai savisempaa maa on. Kalkkipusseista löytyvät tuotekohtaiset annosteluohjeet.

Lue lisää kalkitsemisesta

Mutta tiedätkö mitä tarkoitetaan maan happamuudella ja miten se käytännössä ilmenee? Voiko asialle tehdä jotain – tai tarviiko? Lue vastaukset artikkelista Liian hapanta?

_

Alppiruusut eli Rhododendronit ovat niin ikään happaman maan ystäviä. (Kuva: Pixabay)
Alppiruusut eli Rhododendronit ovat niin ikään happaman maan ystäviä. (Kuva: Pixabay)

Happaman maan kasveja:

Kataja (Kuva: Pixabay)
Kataja (Kuva: Pixabay)
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

201310_36811.jpg
Nurmikko, niitty vai kuntta?
Piha kaipaa vihreää pintaaAlkaako talosi tai mökkisi olemaan jo valmis, mutta pihamaa odottaa tekijää? Mitä jos etenisit luonnon ehdoilla ja miettisit muita vaihtoehtoja perinteisen kylvönurmikon sijasta...
20_P_130642_1.jpg
Miten villivadelmasta pääsee eroon?
Villivadelmaan pätee vähän sama kuin kriikunaan. Se tekee juurivesaa todella paljon, helposti ja aika pitkiäkin matkoja. Eli aikaisemmin sanoin, että kriikunan juurivesaa ei saa myrkyttää glyfosaatilla. Villivadelman juurivesoja kyllä sitten voi, jos siitä halutaan kokonaan eroon. Ja se vaatii kyllä useampia myrkytyskertoja tai torjuntakertoja, niinkuin kauniisti sanotaan.Glyfosaatti -valmisteita ovat esimerkiksi Roundup tai Glyfonova Bio. Glyfosaatin käytöstä ollaan tänä päivänä tietenkin montaa mieltä. Tällä hetkellä sen käyttö on Suomessa sallittu vielä 2022 vuoteen asti. Mutta jos sitä käyttää, niin kaikki käyttö- ja turvallisuusohjeet pitää sitten todella tarkkaan lukea. Esimerkiksi vesistöjen äärellä sen käyttö on todellakin kielletty! Eli täytyy olla tarkkana.Glyfosaatti puree villivadelmaan, mutta vaatii useamman käsittelykerran. Eli sanotaan näin: 2-3 viikon välein. Ehkä kaksi, jopa neljä kertaa ennenkuin se tosiaan taantuu ja kuolee pois.
20065_54.jpg
Maanparannus - tee kasveillesi hyvä kasvualusta
Millainen on hyvä maa?Kasvien kasvualustan laadussa ja syvyydessä tehdyt laiminlyönnit näkyvät melko nopeasti. Vaatimukset tietysti vaihtelevat käyttökohteen ja kasvilajien mukaan. Hyvän maan tunnusmerkkejä ovat mm. muruinen rakenne, runsas pieneliötoiminta, huokoisuus (huokostilavuus vähintään 40 %), hyvä veden läpäisy- ja varastointikyky sekä sopiva pH.Sopiva kasvualustan pH on n. 6 (kalkinkarttajakasveille jopa alle 5 ja kalkinsuosijoille n. 7). Ravinteet vapautuvat hyvin maa-aineksesta ja ovat kasveille käyttökelpoisessa muodossa; mm. typpi (N), fosfori (P), kalium (K), kalsium, rikki ja magnesium liukenevat paremmin pH:n ollessa yli 6. Toisaalta rauta ja kupari liukenevat parhaiten pH:n ollessa alle 6. Kasvualustan happamuutta lisäävät mm. pieneliötoiminta, juuriston toiminta ja kasvualustassa olevan rikin hapettuminen.
20221_75509.jpg
Maukkaat reseptit sipulille
Olipa mielessä keitto tai pataruoka, vokki tai uuniruoka, ruokaisa salaatti tai pastaruoka, aina kokkaus alkaa sipulin pilkkomisesta. Ilman sipulia keittiössä ei selviä. Tammikuussa eletään blinikautta. Raaka, huolellisesti terävällä veitsellä hienonnettu sipuli on herkkua blinin päällä yhdessä smetanan, mädin ja pippurin kanssa. Samaan tapaan sipulisilppu sopii myös hernekeiton päälle.
20145_39490.jpg
Kumppanuuskasveja kasvimaalle
Kumppanuuskasvit parantavat kasvimaan kasvien terveyttä, satoisuutta ja makuaKumppanuuskasveja ovat sellaiset kasvit, jotka kasvavat syystä tai toisesta erityisen hyvin vierekkäin. Syitä kasvun paranemiseen on useita; esimerkiksi typpeä sitovat palkokasvit luovuttavat typpeä muiden kasvien käyttöön ja parantavat siten niiden kasvuvoimaa. Naapurikasvi voi myös antaa tuulensuojan aremmalle kasville ja toimii näin hyvänä naapurina. Esimerkiksi maissi suojaa muita kasveja tuulelta ja tekee kasvimaan pienilmaston suotuisammaksi lämpimässä viihtyville lajeille.Oikeat valitut naapurikasvit vähentävät myös tuholaisten aiheuttamia vahinkoja. Esimerkiksi voimakkaasti tuoksuvat yrtit, samettikukat ja sipuli harhauttavat tuhohyönteisiä. Kun näitä kasveja istutetaan tuholaisherkkien kasvien lähelle, niin sadon määrä ja laatu paranee!Jotkut kasvit taas erittävät juurillaan aineita, jotka tappavat tuholaisia tai karkottavat niitä. Tällainen kasvi on esimerkiksi samettikukka. Sen juuristo erittää rikkipitoista ainetta, joka vaikuttaa kasvinsuojeluaineen tavoin eri kasvitauteihin ja esimerkiksi ankeroisiin. Samettikukkia kannattaa siis kasvattaa myös kasvimaalla!Tiestikö?Kumppanuuskasvien lisäksi kasvimaan kasvien terveyttä, satoisuutta ja makua parantaa viljelykierto.
20108_22760.jpg
Kasviksia nyt monipuolisesti
Kuivuuttakin enemmän monia avomaan kasviksia on koetellut kova kuumuus. Salaatit ja erilaiset kaalit ovat kärsineet kuumuudesta kaikkein eniten. Ahkera sadetus on auttanut, ja toisaalta varastoitavien kasvisten satokausi jatkuu vielä elo-syyskuun ajan. Jos vettä saadaan tasaisina, parhaimmillaan 15 – 20 mm:n jaksottaisina sateina, kasvikset saavat uutta puhtia ja kasvu jatkuu suotuisasti.Maantieteelliset ja aivan paikallisetkin erot kasvuolosuhteissa ovat olleet suuria. Kovassa kuumuudessa kasvi sulkee ilmarakosensa, yhteyttäminen pysähtyy ja kasvu lakkaa, koska kasvi ei saa vettä eikä ravinteita. Touko-kesäkuussa muun muassa juurekset kasvoivat hyvin, mutta heinäkuussa kasvu oli kovin vähäistä. Toisaalta esimerkiksi Pohjanmaalta löytyy alueita, joissa sateita on saatu riittävästi. Kuivuutta puolestaan oli pisimpään Itä-Suomessa ja lounaisilla ja eteläisillä rannikkoalueilla. Rajumyrskyt eivät ole kasvisviljelmiä turmelleet.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton