TAKAISIN
Hortensia (Kuva: Pixabay)
Pensasmustikka (Kuva: Pixabay)
Maan happamuutta vähennetään kalkitsemalla; pH:n nostamiseen tarvitaan sitä enemmän kalkkia, mitä multavampaa tai savisempaa maa on. Kalkkipusseista löytyvät tuotekohtaiset annosteluohjeet.
Lue lisää kalkitsemisesta
Mutta tiedätkö mitä tarkoitetaan maan happamuudella ja miten se käytännössä ilmenee? Voiko asialle tehdä jotain – tai tarviiko? Lue vastaukset artikkelista Liian hapanta?
Alppiruusut eli Rhododendronit ovat niin ikään happaman maan ystäviä. (Kuva: Pixabay)
Kataja (Kuva: Pixabay)
Happaman maan kasvit
Päivitetty: 3.2.2023
Meillä Suomessa maa on usein hapanta eli sen pH on alle 6. Useimmat puutarhan koriste- ja hyötykasvit viihtyvät pH-alueella 6–7, joten kasvualustaa kalkitaan säännöllisesti sopivan pH:n ylläpitämiseksi.
Puutarhoistamme löytyy kuitenkin myös joukko kasveja, jotka viihtyvät happamammassa maassa. Happaman maan kasvit ovat lajeja, jotka viihtyvät pH-alueella 4−5,5. Näitä kasveja ei siis kalkita, vaan niiden kasvualustaa parannetaan vain lisäämällä kalkitsematonta turvetta tai multaa.
Hortensia (Kuva: Pixabay)Kun happaman maan kasveja istutetaan, voi happamuuden varmistamiseksi kasvualustaa parantaa Havu- ja rodomullalla.
Happamassa kasvualustassa viihtyvien kasvien lannoittamiseen on puolestaan kehitetty Biolan Havu- ja rodolannoite. Se on luonnonmukainen erikoislannoite, joka sisältää kaikkia kasvin tarvitsemia ravinteita.
Ravinteiden lisäksi Havu- ja rodolannoite sisältää mykorritsaa eli sienijuurta. Mykorritsa on kasvin juurien ja sienen muodostama molemmille hyödyllinen kokonaisuus, jossa mykorritsojen avulla kasvit ottavat maaperästä ravinteita tehokkaammin. Mykorritsat myös suojaavat isäntäkasviaan taudinaiheuttajilta ja kuivuudelta sekä parantavat kasvin stressinsietokykyä.
Lannoite voidaan levittää kasvin juuristoalueelle maan pinnalle tai lannoitteen vaikutusta voidaan tehostaa sijoittamalla lannoitejauhe juuristoalueelle tehtyihin reikiin. Reikien teko onnistuu joko rautakangella tai istutuslapiolla. Kun lannoite sijoitetaan maahan, se on lähempänä kasvien juuristoa ja siksi nopeammin kasvien käytettävissä.
Pensasmustikka (Kuva: Pixabay)Sopivasti hapan?
Puutarhakasveista useimmat viihtyvät kuitenkin maassa, joka on vain lievästi hapanta (pH 6,5–7). Tällöin ravinteet ovat kasveille käyttökelpoisimmassa muodossa (jos pH yli 7, niin kasvit saavat huonosti hivenravinteita).Maan happamuutta vähennetään kalkitsemalla; pH:n nostamiseen tarvitaan sitä enemmän kalkkia, mitä multavampaa tai savisempaa maa on. Kalkkipusseista löytyvät tuotekohtaiset annosteluohjeet.
Lue lisää kalkitsemisesta
Mutta tiedätkö mitä tarkoitetaan maan happamuudella ja miten se käytännössä ilmenee? Voiko asialle tehdä jotain – tai tarviiko? Lue vastaukset artikkelista Liian hapanta?
_
Alppiruusut eli Rhododendronit ovat niin ikään happaman maan ystäviä. (Kuva: Pixabay)Happaman maan kasveja:
- Alppiruusut – Rhododendron
- Atsaleat – Rhododendron
- Hemlokit – Tsuga
- Hortensiat – Hydrangea
- Höyhenpensas – Fothergilla major
- Jaloangervot – Astilbe
- Jumaltenkukka – Dodecatheon meadia
- Kanerva – Calluna
- Kapealehtikalmia – Kalmia angustifolia
- Keltakiurunkannus – Corydalis lutea
- Ketoneilikka – Diantus deltoides
- Kotikataja – Juniperus communis
- Kotkansiipi – Matteuccia struthiopteris
- Köynnöshortensia – Hydrangea petiolaris
- Mahonia – Mahonia aquifolium
- Magnoliat – Magnolia
- Metsäkuusi – Picea abies
- Metsämänty – Pinus sylvestris
- Pensasmustikat – Vaccinium
- Perhoangervo – Gillenia trifoliata
- Puolukka – Vaccinium vitis-idaea
- Rönsyansikka – Waldsteinia ternata
- Siniheinä – Molinia caerulea
- Siperiankärhö – Clematis sibirica
- Tiarellat – Tiarella
- Törmäkatkero – Gentiana septemfida
- Töyhtöangervot – Aruncus
Kataja (Kuva: Pixabay)
