• Etusivu
  • Piha

Muista kalkita ja lannoittaa puutarhassa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 01.02.2023
20232_69361.jpg

(Kuva: Pixabay)

Liian hapan kasvualusta altistaa sammaleelle ja heikentää kasvien ravinteidenottokykyä. Puutarhan kalkituksella parannat kasvuoloja.

Suomen maaperä on luonnostaan hapanta. Lisäksi muun muassa hapamat sateet ja kasvien ravinteidenotto happamoittavat maata entisestään. Kaikkien peltomaiden keskimääräinen pH-luku on noin 5,8, mutta viljelemättömän maan pH on lähes poikkeuksetta alle 5. Happamuus vaihtelee maalajeittain: alhaisimmat pH-luvut mitataan yleensä rahkaturpeesta ja korkeimmat hietasavilta.

Happamuuden pahin haitta on ravinteiden sitoutuminen maahan kasveille käyttökelvottomaan muotoon. Monien tutkimusten mukaan Suomen keskimääräisellä pH-tasolla noin 30 prosenttia lannoitteina annetusta typestä ja fosforista jää maahan vuosittain hyödyntämättä. Lisäksi kalkitus vilkastuttaa maaperän pieneliötoimintaa ja parantaa maan mururakennetta tehden sen kuohkeaksi ja ilmavaksi. Toisaalta kalkittu maa omaa hyvän veden läpäisykyvyn. Ei siis turhaan puhuta säännöllisen kalkituksen tärkeydestä.

Kalkitus kannattaa hoitaa säännöllisesti

Happaman maan pH:ta voidaan nostaa kalkitsemalla maata puutarhakalkilla. Rakeinen puutarhakalkki on siistiä levittää ja se liukenee nopeammin kuin tavalliset kalkkikivijauheet.

Muista, että kalkita voi mihin aikaan vuodesta tahansa. Keväällä kalkin voi levittää jo pienen lumikerroksen päälle, jolloin sulamisvedet kuljettavat kalkin nopeasti kasvien juuristoalueelle.

Peruskalkitukseen happamille maille saatetaan tarvita 4–10 kg puutarhakalkkia/100 m², kun taas puutarhan ylläpitokalkitukseen riittää 1–3 kg/100 m² joka toinen tai kolmas vuosi. Happamuuden poisto savi- ja multamailla vaatii enemmän kalkkia kuin keveillä hiekka- ja hietamailla.

Kalkin tarve vaihtelee kasveittain

Useimmat puutarhakasvit viihtyvät, kun maan happamuus eli pH on 6–7. Happamassa, kalkitsemattomassa maassa viihtyvät esimerkiksi alppiruusut, hortensiat, pensasmustikat, havupuut ja kanervat; näille ei siis kalkkia tarvitse lisätä.

Maan pH-arvo voidaan helposti mitata apteekista tai puutarhamyymälöistä saatavilla pH-liuskoilla. Maan pH:n voi siis mitata itse tai lähettää maasta näytteen analysoitavaksi. Erityisen tärkeää on mitata happamuus siirryttäessä väkilannoitteiden käytöstä luonnonlannoitteisiin, koska väkilannoitteiden käyttö happamoittaa maata.

Kalkitusnostaa maan pH:ta ja saa ravinteet kasveille helppoliukoiseen muotoon. Kalkitus vilkastuttaa maan pieneliötoimintaa ja parantaa sitä kautta maan rakennetta tehden sen kuohkeaksi ja ilmavaksi. Kuohkeassa maassa on tilaa vedelle ja ilmalle, joita kasvien juuret tarvitsevat. Kalkittu maa omaa toisaalta myös hyvän veden läpäisykyvyn.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Muista myös lannoitus

Kasvaakseen tasapainoisesti kasvit tarvitsevat paljon ravinteita. Lannoitusauttaa korvaamaan ne ravinteet, jotka poistuvat maasta sadonkorjuun ja haravoitavien lehtien mukana. Luonnonlannoitteet ovat pääsääntöisesti peräisin sekä eläin- että kasvikunnasta ja sisältävät yleensä kaikkia kasvien tarvitsemia ravinteita.

Luonnonlannoitteiden etuna on, että ne vilkastuttavat maaperän pieneliötoimintaa ja parantavat siten kasvualustan rakennetta. Luonnonlannoitteiden ravinteista vain osa on välittömästi liukoisessa muodossa; pääosa ravinteista vapautuu kasvien käyttöön kasvukauden aikana maan pieneliötoiminnan avulla. Siksi ravinteiden huuhtoutumisriski on pienempi kuin väkilannoitteita käytettäessä.

Peruslannoituksella voidaan nostaa laihan puutarhamaan ravinnetasoa useiden vuosien ajaksi. Peruslannoitus annetaan monivuotisia istutuksia ja nurmikkoa perustettaessa, heikkokuntoisen maan maanparannuksen yhteydessä ja aloitettaessa luonnonmukaista viljelyä. Peruslannoitukseen voidaan käyttää vain pitkävaikutteisia lannoitteita. Sopiva käyttömäärä on 30–50 litraa/100 m².

Kevätlannoitukseen käytetään typpipitoisia lannoitteita. Levitä lannoite hajakylvönä kasvin lehvästön peittämälle alueelle. Lannoiterakeet kannattaa sekoittaa pintamaahan. Kastelu nopeuttaa ravinteiden liukenemista. Monivuotisille kasveille ei anneta typpipitoista lannoitetta heinäkuun puolen välin jälkeen; niiden talvehtiminen varmistetaan antamalla kasveille elo-syyskuussa luonnonmukaista lannoitetta.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Maanparannus lisää kasvien viihtyvyyttä

Erilaisilla maanparannustoimenpiteillä pyritään lisäämään maan pieneliöiden ja samalla myös kasvien viihtyvyyttä. Tiiviitä maita kuohkeutetaan ja karuille sekä helposti kuivuville maille lisätään kosteutta ja ravinteita pidättävää maa-ainesta.

Humusta maanparannukseen

Turve, komposti ja puutarhamulta nostavat maan humuspitoisuutta ja parantavat siten maan mururakennetta. (Humus on mullan eloperäinen ainesosa, joka tekee raa'asta kivennäismaasta viljavaa ruokamultaa.)

Laihoille hiekka- ja hietamaille lisätään humusta. Kasvuturve, puutarhamulta ja kompostimulta nostavat maan humuspitoisuutta sekä lisäävät ravinteiden- ja vedenpidätyskykyä. Kevätmuokkauksen yhteydessä maahan lisätään 10–20 litraa/m² esimerkiksi turvemultaa ja maa käännetään kevyesti.

Komposti maanparannusaineena

Esimerkiksi Biolan Hevonkakkakomposti on hygieeninen ja ravinteikas maanparannuskomposti. Se sisältää runsaasti myös pitkävaikutteisia ravinteita, joten kasvien lannoitustarve vähenee. Ravinnesuhteiltaan se soveltuu erityisen hyvin kaikkien monivuotisten kasvien maanparannukseen.

Myös puutarha- ja talousjätekomposti on erinomaista maanparannusainetta. Kompostia voi levittää kerralla 3–5 cm:n kerroksen. Puolivalmis komposti on parasta muokata maahan jo syksyllä tai käyttää kesällä katteena puiden, pensaiden ja perennojen juurella.

Puutarha- ja talousjätekompostin ravinnepitoisuus on yleensä niin alhainen, ettei se riitä paljon ravinteita vaativien puutarhakasvien lannoitukseen. Kypsän kompostin ravinteet ovat hidasvaikutteisessa muodossa ja vapautuvat kasvien käyttöön vasta vuosien mittaan.

_

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
Piha
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20237_82683.jpg
Kompostorilla on väliä
Hyvä komposti ei synny vahingossa. Hajottajaeliöillä on kompostin olosuhteiden osalta tarkat vaatimukset. Tehokkaan kompostoitumisen perusvaatimukset ovat hapen ja ravinteiden riittävä saanti sekä sopiva kosteus ja lämpö. Kompostointi on tehtävä asiallisesti, eikä siitä saa aiheutua haittaa ympäristölle.
20239_60083.jpg
Maukas marja-aronia <i>(Aronia Prunifolia-ryhmä)</i>
Aroniat ovat erinomaisia monikäyttökasveja. Ne sopivat parhaiten vapaasti kasvaviin aidanteisiin ja pensasryhmiin. Pienellä tontilla jo yksi pensas saattaa riittää. Alkukesää ne koristavat valkoisella, miedosti tuoksuvalla huiskilokukinnallaan ja kiiltävällä, tummanvihreällä lehdistöllään. Aroniat ovat kuitenkin komeimmillaan syksyllä, kun lehdet saavat hehkuvan punaisen tai oranssinkeltaisen ruska-asunsa.
Chilin kasvatus siemenistä
Siemenestä se chilikin lähtee kasvuun
Chilikasveja on paljon erilaisia, pelkästään päälajeja tunnetaan jo ainakin 30, ja näiden alla on kymmeniä tuhansia alalajikkeita. Niinpä chilipaprikoista ei voi antaa tarkkaa yleiskuvausta: "näin kasvatat chiliä". Mikä toimii kaupan paprikan siemenistä kasvatetuille taimille, ei välttämättä toimi kunnolla esimerkiksi Etelä-Amerikassa käytetyille toisten lajien chilipaprikoille - saati sitten kymmenille villeille lajeille.
20216_71405.jpg
Lataa aivosi luonnossa -näyttely: luonnon hyvin­vointi­vaikutukset
Luonto hoitaa meitä ihmisiä tutkitusti monin tavoin; aistimme kohentuvat, verenpaine laskee, aivot voivat paremmin, vastustuskykymme voimistuu ja jo pelkkä metsäilman hengittäminen edistää terveyttämme. Haltian uusi näyttely "Lataa aivosi luonnossa" vie polulle luonnon hyvinvointivaikutusten ääreen.
Joulukuusen valitseminen on joskus vaikeaa
Joulukuusen valinta
(Kerrottakoon aluksi, että tämä artikkeli pohjautuu suorasukaisen, ja tuntemattomaksi jääneen, herrasmiehen pakinointiin. Joten jos tuntuu, että olet tiukkapipoisella tuulella, niin jätäthän tämän artikkelin lukematta tällä kertaa.) Joulukuusen hankintatapoja on niin sanotusti lukemattomia. Kuusen voi hakea omasta, naapurin tai valtion metsästä. Kahden viimeksi mainitun osalla on vielä kaksi mahdollisuutta: luvan kanssa tai ilman. Ja jos valitsee jälkimmäisen, on jälleen kaksi tietä: jäädäkö kiinni vai eikö jäädä. Vaikka tämä artikkeli onkin kirjoitettu pieni pilke silmäkulmassa, niin suosittelemme kuitenkin jättämään heikkolaatuisemmat ideat toteuttamatta.
202310_61646.jpg
Teettäisinkö pihasuunnitelman?
Siinä missä itse helposti sortuu miettimään jonkin tietyn kukan väriä tai pihalaatan mallia, osaa pihasuunnittelija nähdä pihan kokonaisuutena. Hyvä suunnitelma luo perustan toimivalle pihalle.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton