Sipulikukkien kastelu ja lannoitus

Minulla on 4 vuotta vanha Tsisovskaja päärynäpuu ja joka vuosi hedelmät halkeilevat kaikki. Olen lukenut että syyt voi olla liikaa vettä tai voimakas kasvu. Onko muu? Miten voisin pelastaa päärynäpuun satoa?

Valtioneuvosto on antanut 26.7.2007 asetuksen, joka sisältää säännökset arseenikyllästeillä (CCA-kyllästeillä) käsitellyn puun, kuten vanhojen sähkö- ja puhelinpylväiden uudelleen käytöstä ja markkinoille luovuttamisesta uudelleen käyttöä varten.Uudelleen käytettävää CCA-kyllästeillä käsiteltyä puuta saa luovuttaa vain ammattimaiseen taikka teollisuuskäyttöön. Käsiteltyä puuta saa käyttää vain, jos puun kestävyys on välttämätöntä ihmisen tai karjan turvallisuuden kannalta ja jos puun joutuminen ihokosketukseen on epätodennäköistä. Sallittuja käyttötarkoituksia ovat muun muassa julkisten rakennusten ja maatalousrakennusten kantavat puurakenteet, sillat ja siltarakenteet, laiturit, perustukset ja tukirakenteet. Käsiteltyä puuta ei saa koskaan käyttää asuinalueilla tai kotitalouksissa käytettävissä rakenteissa eikä myöskään maataloudessa lukuun ottamatta eräitä poikkeuksia, kuten edellä mainitut kantavat puurakenteet. Käsitelty puu ei myöskään saa joutua kosketukseen ihmisten tai eläinten ravinnon kanssa.

Maaliskuussa lisääntynyt auringonpaiste antaa uutta puhtia kevään touhuihin. Omistajiensa tavoin myös kodin viherkasvit piristyvät lisääntyvän valon sekä uuden, ravinteikkaan mullan ja lannoituksen alkamisen myötä.

Periaatteessahan mitään kasvia ei ole pakko leikata, mutta hienovaraisin hoito- ja kasvatusleikkauksin niiden kasvua voidaan pitää kurissa ja ohjata tiettyyn suuntaan; esimerkiksi hedelmäpuut hyötyvät suuresti latvuksen pitämisestä ilmavana ja kohtuukorkuisena. Leikkaamalla saadaan ränsistynyt kasvusto myös uuteen kukoistukseen ja sillä voidaan edesauttaa myös kukintaa ja satoa. Turhaa leikkaamista tulee kuitenkin aina välttää, sillä leikkauskohdat ovat aina alttiina sienitaudeille.

Puiden varjossa, pohjoisen puolella, hieman varjoisemmassa viihtyvät ikivihreät koristepensaamme eivät jätä ainakaan kukkiessaan ketään kylmäksi! Värejä löytyy niin vaaleanpunaisesta valkoiseen, lilaan, violettiin kuin pilkulliseenkin – kukkien koko ja niiden määrä hurmaavat ja tuovat eksotiikkaa kotimaiseen puutarhaan.

Suomalaisiksi maatiaisperennoiksi kutsutaan sellaisten monivuotisten, ruohovartisten kasvien vanhoja kantoja, joita on kasvatettu meillä kymmenien, jopa satojen vuosien ajan. Osa on aivan puhtaita luonnonkasveja, jotka ovat peräisin mm. Siperiasta ja Pohjois-Amerikasta, ja osa jo varhain jalostettuja lajikkeita. Kukkien koko tai värit eivät ehkä ole niin upeita kuin jalostetuilla lajikkeilla, mutta muut avut, esimerkiksi kukan herkkyys, kukinnan runsaus ja hoidon vaivattomuus ovat sitäkin paremmat.Ensimmäisenä ne ovat löytäneet tiensä pappiloihin, sotilaiden virka-asuntojen ja kartanoiden maille 1800-luvulla. Muun muassa kuolanpioni, päivänlilja, ukonhattu, ruskolilja ja idänunikko ovat kaunistaneet pihoja jo satoja vuosia.