Millainen maa puutarhassasi on? Kasvupaikka ratkaisee, mitkä kasvit menestyvät
Savimaa, hiekkamaa ja maan pH vaikuttavat kasvien kasvuun – selvitä kasvupaikka ennen istuttamista

Kuvassa kesä on jo pitkällä ja perennat kukkivat. (Kuva: Envato)
Puutarhan kasvit kannattaa valita kasvupaikan olosuhteiden mukaan. Maalaji, maan rakenne ja kosteus, ravinteisuus, happamuus eli pH sekä valon määrä vaikuttavat siihen, mitkä kasvit paikalla menestyvät. Monivuotisilla kasveilla myös talvenkestävyys on tärkeä valintaperuste.
Kasvupaikkaan sopivien kasvien valinta helpottaa puutarhan hoitoa. Eri aikaan kukkivilla perennoilla kukintaa voi jatkaa keväästä syksyyn, ja yksivuotisilla kesäkukilla kokonaisuuteen saa lisää väriä. Puiden, pensaiden ja perennojen ympärillä kate voi auttaa säilyttämään maan kosteutta ja hillitsemään rikkakasvien kasvua.
Tunne puutarhasi maalaji
Tiivistä savimaata voidaan parantaa lisäämällä siihen eloperäistä ainesta, kuten kypsää kompostia. Myös hiekkaa voidaan käyttää savimaan rakenteen parantamiseen. Hiekkamaa puolestaan hyötyy eloperäisestä aineksesta, joka parantaa maan veden- ja ravinteidenpidätyskykyä.
Maanparannus kannattaa tehdä lähtötilanteen mukaan. Jos maan ominaisuuksista ei ole varmuutta, maalaji, pH ja ravinnetila voidaan selvittää maa-analyysillä. Hyvää, multavaa puutarhamaata ei tarvitse parantaa vain varmuuden vuoksi.
Maan pH vaikuttaa ravinteiden saatavuuteen
Maan happamuus eli pH vaikuttaa siihen, kuinka hyvin kasvit pystyvät hyödyntämään maassa olevia ravinteita. Sopiva pH riippuu kasvilajista ja kasvualustasta. Liian matala tai korkea pH voi heikentää joidenkin ravinteiden saatavuutta.
Monet puutarhakasvit viihtyvät lievästi happamassa maassa, mutta kasvien tarpeissa on eroja. Esimerkiksi alppiruusut ja pensasmustikat tarvitsevat happaman kasvualustan eikä niiden kasvupaikkaa kalkita samalla tavalla kuin kalkkia suosivien kasvien. Kalkituksen tarve kannattaa selvittää maan pH:n ja kasvatettavien kasvien perusteella.

Komposti on oiva apu maanparannukseen
Kypsä komposti lisää maahan eloperäistä ainesta ja voi parantaa maan rakennetta sekä veden- ja ravinteidenpidätyskykyä. Kompostin ravinnepitoisuus vaihtelee sen raaka-aineiden ja kypsyyden mukaan, joten komposti toimii ennen kaikkea maanparannusaineena ja sen lannoitusvaikutus vaihtelee.
Lisälannoituksen tarve riippuu kasvatettavista kasveista sekä maan ravinnetilasta. Runsaasti ravinteita tarvitsevat kasvit voivat tarvita kompostin lisäksi lannoitusta, kun taas kaikille kasveille voimakas typpilannoitus ei sovi.
Lue lisää: Valitse kotipihan kasvit oikein
‒ artikkelista näet muun muassa kasvien menestymisvyöhykkeet!











