• Etusivu
  • Kasvillisuus

Tähtianis tuo ruokaan lakritsan makua

Tiina Painokallio
Päivitetty 28.10.2024
202311_79767.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Rusotähtianis (Illicium verum), tunnetummin tähtianis, on monelle tuttu jouluinen mauste. Tähtianiksen maku on pippurinen ja lakritsainen. Se on tavallista anista voimakkaampi. Se on lähtöisin Kiinasta ja Pohjois-Vietnamista. Se kuuluu kiinalaisen keittiön perusmausteisiin ja sitä käytetään myös lääkeaineena.

Tähtianis on puu, joka kuuluu mangoliansukuun. Puu kasvaa noin 8–15 metrin korkuiseksi ja sen kukat ovat väriltään vaalean kellertävistä keltaisiin. Kukat tuottavat hedelmiä, jotka aukeavat tähden muotoisiksi. Hedelmät kerätään puista ennen kuin ne ovat täysin kypsiä ja kuivataan auringossa. Siemeniä ei irroteta hedelmän kodasta, mutta niiden maku on kuitenkin toisarvoinen. Voimakkain maku on itse kodassa.

<p data-block-key="6at24">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)

Maistuva mauste monenlaiseen ruokaan

Tähtianis on tummanruskea tähden muotoinen mauste ja siinä on yleensä 8 sakaraa. Ruuan maustamiseen riittää yleensä vain muutama kappale. Hyvänä muistisääntönä voi pitää, että yleensä yksi tähtianis riittää 4 hengen aterian mausteeksi. Tähtianista käytetään paljon Aasiassa ruuan maustamiseen ja se onkin kiinalaisen viisimausteen tärkein ainesosa. Se sopii liha- ja linturuokien maustamiseen, mutta myös hillojen, jälkiruokien ja kuumien juomien mausteena tuttu. Tähtianiksesta saadaan kauniita koristeita, vaikkapa jälkiruokiin. Tähtianista voidaan käyttää kokonaisena, jolloin se poistetaan ruuasta valmistuksen jälkeen, tai jauhettuna.

<p data-block-key="wd3ls">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)

Tähtianiksen ja aniksen maut ovat samantyylisiä, mutta ne eivät ole sukua keskenään. Maku tulee anetoli-nimisestä yhdisteestä, joka antaa molemmille niiden tyypillisen lakritsamaisen maun. Myös fenkolissa on anetolia ja sitä usein käytetäänkin aniksen korvaajana varsinkin juomateollisuudessa.

Tähtianiksella on myös terveydellisiä vaikutuksia. Sen sanotaan esimerkiksi raikastavan hengitystä ja edistävän ruuansulatusta. Sitä käytetäänkin myös lääketeollisuudessa. Tähtianiksesta saadaan myös öljyä, jota käytetään aromaattisissa öljyissä, hajuvesissä, saippuoissa, hammastahnassa, suuvesissä ja vartalovoiteissa.

Tähtianista ei kannata sekoittaa sen myrkylliseen sukulaiseen japanintähtianikseen (Illicium anisatum), mikä on myös syömäkelvoton.

Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20218_72211.jpg
Nauti oman pihan sadosta ja valmista herkullista omenapannukakkua
Pannari on varmasti jokaisessa perheessä yksi suurimmista herkuista. Mutta kyllästyttääkö perussetti; pannari ja hillo? Mitäpä jos maustaisimme pannarin esimerkiksi kauden hedelmillä? Omenapannukakku on hauska tapa tuunata tavallista pannarireseptiä. Pannari sopii nälästä riippuen korvaamaan ruokaa illalla, tai nälkäiselle nuorisolle välipalaksi sekä tietysti kaikille jälkiruoaksi.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
20233_67507.jpg
Tunnetko pihasi linnut?
Oletko vannoutunut lintubongari vai kuulutko joukkoon, joka tunnistaa ehkä muutaman yleisimmän kuten harakan ja talitintin? Tähän on nyt koottu tavallisimmin pihapiirissä tutuksi tulevia lintuja. Pesimäalueista sekä vuodenaikojen vaihteluista johtuen kaikkia lintuja ei aivan joka pihassa joka päivä näe.Mutta tehdäänpä linnut tutuksi:

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton