• Etusivu
  • Rakentaminen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat näkyä

Rakentajan toimitus
Päivitetty 02.03.2020
20202_62827.jpg

Monin paikoin Suomessa jäätiin ilman lunta, liekö syynä ilmastonmuutos? Onhan tällaista ollut joskus aikaisemminkin? Vai onko?

Tänä vuonna viimeistään on monelle käynyt selväksi, etteivät puheet ilmastonmuutoksesta olekaan ihan "hölynpölyä". Monessa kaupungissa on nyt eletty lähes täysin talvetonta talvea, tai ainakin se on ollut melko huono talvi siinä määrin, että Suomen tapoihin kuuluvat pakkaset ovat jääneet paukkumatta ja maa on pysynyt liian kuivana – tai liian märkänä.

Positiivinen veijarihan nyt ajattelisi, että "no huh! Eipähän enää tarvitse talvella jäätyä kalikaksi joka päivä pelkästään postilaatikolle kävelystä". No niinhän se on, aina löytyy kultareunus. Ilmaston lämpeneminen ei kuitenkaan tarkoita ainoastaan pulkkakelien lyhenemistä ja pidempää kaamosaikaa. Ilmastonmuutoksella on suuria vaikutuksia ihmisiin, ja äärettömän suuria, jopa tuhoisia vaikutuksia eläinkuntaan. Eikä tarvitse lähteä edes puhumaan jäätiköiden sulamisesta, sillä ilmaston lämpenemisen seuraukset näkyvät Suomessakin.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisiin?

Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa ihmiselle lähinnä epämukavuutta ja vaivaa. Näitä asioita ei tosin pidä lainkaan vähätellä. Leudot talvet saavat aikaan teiden päällysteiden kulumista, kun nastarenkaat järsivät tien paljasta ja märkää pintaa. Lisäksi tiet ovat useammin liukkaita, ja talviset vesisateet piiskaavat rakennusten julkisivuja. Esimerkiksi julkisivurappaukset ja parvekkeiden teräsosat ovat alttiimpia vaurioille, kun lämpötila pörrää nollan ympärillä. Julkisivun huollon ja ylläpidon tarve kasvaa, jolloin omakotitaloasujat ja taloyhtiöt saavat kaivaa kuvettaan.

Lumen ja jääpeitteiden aika on pienentynyt, jolloin talvet ovat pimeämpiä, ja synkempiä. Hyvinvoinnin kannalta ihminen tarvitsee valoa virkeystilansa säilymiseksi ja kaamosmasennuksen välttämiseksi. Lisäksi monen rakastamat talviurheilulajit riistetään, joten niistäkään ei pääse välttämättä jatkossa nauttimaan.

– Paitsi Lapissa, jossa lumisummat ovat jopa hieman kasvaneet sateiden lisääntyessä. Edellämainittujen, Lappiin liittyvien mittaustulosten ei kuitenkaan koeta olevan toistaiseksi merkittäviä (Lumisummien tutkimus Sodankylän tutkimusasemalla).
20202_62828.jpg

Eläimet eivät pulkkaile

Eläimille talvi ei tarkoita talviurheiluja, kaakaota ja villasukkia. Eläimille talvi on selviytymistä. Osa eläimistä on luotu loistamaan talviaikana lumenvalkoisessa värityksessään, toiset väistyvät talven tieltä pois tai talvehtivat sen yli, ja loput käyttävät kaikkensa selviytyäkseen talven koitoksista. Oli se sitten karua tai kaunista, on se niin, kuin luontoäiti on sen parhaaksi nähnyt. Kaikelle on syynsä, kaikki on eläinten välisten, monien konfliktien ja kompromissien lopputulosta. Nyt kun sitä totuttua kaavaa muutetaan, joutuvat jotkut eläimistä varsin turvattomaan tilaan.

Etelän lajit ovat kiinnostuneet pohjoisemmista apajista, jotka ovat nyt pahimpien pakkasten väistyessä auenneet tutkittaviksi. Samalla tietenkin pohjoisten lajien elintila kaventuu, ja alueille aiheutuu suurta kilpailua oman mukavuusalueidensa ulkopuolelle levittäytyneiden eläinten myötä.

20202_62829.jpg

Esimerkiksi naali on edellämainitun kohtalon uhri. Suurikokoisempi kettu ei enää kavahda pohjoisen pakkasmaita, ja siirtyy naalin kustannuksella tämän pesintäalueille. Naalin pesintää ei olekaan WWF-lehden mukaan havaittu yli kahteen vuosikymmeneen.

Osalle eläimistä lumi ja jää ovat elintärkeitä. Esimerkiksi jo valmiiksi uhanalaiset saimaannorpan ja itämerennorpan pienokaiset, eli kuutit ajautuvat helposti kohtalokkaaseen tilanteeseen. Nämä suloiset, mutta kovin avuttomat pikkunorpat tarvitsevat nimittäin tällaisen apukinoksen turvaksi pedoilta ja lämpötilan vaihteluilta.

20202_62830.jpg

Vaikutus näkyy metsissä, merissä ja ilmoissa

Ilmastonmuutoksen johdosta kevät saapuu pohjolaankin tavallista aikaisemmin. Onhan se mukavaa kuunnella lintujen ääniä keväisellä ilmalla, mutta väärään aikaan saapuva kevät tuo ongelmia ilmojen eläimille, eli linnuille. Kun syksy pitkittyy, muuttolinnut saattavat jäädä kokonaan Suomeen siinä toivossa, että ruokaa riittää koko talvelle. Jo muutama maan jäädyttävä pakkasilma kuitenkin voi aiheuttaa nälänhädän näille peltojen ja metsien siivekkäille olioille. Vaihtoehtoisesti kevät saattaa tulla myös liian aikaisin, jolloin lintujen pesintäajat aikaistuvat.

Kun pesintä alkaa ennen kuin maanviljelijät ehtivät pelloilleen, ajautuvat peltolinnut kylvöajan alkaessa ahdinkoon. Esimerkiksi kuovit ja töyhtöhyypät kuuluvat Suomen peltolintuihin.

Joskus pakkaset ja lumipeite jättävät jopa kokonaan tulematta, jolloin osa eläimistä kärsii normaalisti toimivasta talviajan suojamekanismistaan.

20202_62831.jpg

Esimerkiksi metsäjänis vaihtaa uskollisesti päälleen valkoisen talvipuvun, vaikka maassa ei olisi edes mitään lunta muistuttavaa. Nämä lumettomat talvet tarjoavat metsäjäniksille siis suunnattoman hektistä ja hurjaa talvea, kun se liikkuu suorastaan maalitaulun tavoin erottuvassa turkissaan.

Meret ovat olleet ympäristöystävällisyyden kannalta suuressa asemassa, eikä lainkaan syyttä suotta! Myös ilmastonmuutos aiheuttaa huolta merille, sekä niiden faneille ja asukeille. Talvinen jääpeite pysyy ohuempana ja muuttuu lyhytkestoisemmaksi huviksi. Näin ollen meriveden lämpötila nousee ja pintaveden suolapitoisuus laskee. Tästä kärsivät muun muassa sinisimpukat, joiden levinneisyys Suomessa on pienentynyt. Tämäkään ei ole mikään pikkujuttu, sillä vettä puhdistava ja haahkojen oleellisena ravintona toimiva sinisimpukka toimii yhtenä Itämeren avainlajeista.

20202_62832.jpg

Tassua pienemmäksi

Tavallisen tallaajan roolissa voi usein tuntea itsensä avuttomaksi suurien asioiden äärellä. Yksi ihminen ei ehkä ihmeisiin kykene, mutta tässä taistelussa pienilläkin teoilla on suuri merkitys.

Sivustolla Ilmastodieetti voit tutkia omaa hiilijalanjälkeäsi, ja vaihtoehtojasi sen pienentämiseen.
Ihmeisiin ei tarvitse ryhtyä, ja alkuun pääsee helpommallakin.

  • Pidä yksi kasvisruokapäivä viikossa.
  • Vaihda ulkomainen lohi kotimaiseen särkeen.
  • Vaihda naudanlihapihvi papuihin muutaman kerran viikossa.
  • Korvaa riisi kotimaisilla juureksilla.
  • Joulu-tammi-helmikuun kasvihuonevihannekset kannattaa korvata myös kotimaisilla juureksilla.
  • Kokeile tavallisen maidon sijaan kauramaitoa.
  • Puolita ruokahävikkisi ja kahvin kulutus.
  • Kulje pidemmätkin matkat julkisilla.
  • 1 Etelä-Euroopan lento ja/tai 1 kaukolento vuodessa vähemmän.
  • Vaihda vihreään sähköön.
  • Vaihda ikkunoiden tiivisteet.
  • Laske huonelämpötila 1 aste pienemmäksi.
  • Hehkulamput kannattaa vaihtaa LED-lamppuihin.
  • Älä lotraa vettä suihkussa.
  • Pitkitä älypuhelimen ja muun elektroniikan käyttöikää edes vuodella.
Ohje

Ohje

Esimerkkejä helpoista ilmastoteoista hiilidioksidivähennykseen:

  • Pidä yksi kasvisruokapäivä viikossa.
  • Vaihda ulkomainen lohi kotimaiseen särkeen.
  • Vaihda naudanlihapihvi papuihin muutaman kerran viikossa.
  • Korvaa riisi kotimaisilla juureksilla.
  • Joulu-tammi-helmikuun kasvihuonevihannekset kannattaa korvata myös kotimaisilla juureksilla.
  • Kokeile tavallisen maidon sijaan kauramaitoa.
  • Puolita ruokahävikkisi ja kahvin kulutus.
  • Kulje pidemmätkin matkat julkisilla.
  • 1 Etelä-Euroopan lento ja/tai 1 kaukolento vuodessa vähemmän.
  • Vaihda vihreään sähköön.
  • Vaihda ikkunoiden tiivisteet.
  • Laske huonelämpötila 1 aste pienemmäksi.
  • Hehkulamput kannattaa vaihtaa LED-lamppuihin.
  • Älä lotraa vettä suihkussa.
  • Pitkitä älypuhelimen ja muun elektroniikan käyttöikää edes vuodella.

WWF:n esittämät toiveet ilmastonmuutoksesta

  • Asetetaan Suomen päästövähennystavoitteeksi vähintään 60 prosenttia vuodelle 2030 verrattuna vuoteen 1990.
  • Säilytetään maankäyttösektorin (maatalous- ja metsämaa, kosteikot, ruohikkomaat) hiilinielut vähintään 2010-luvun alkupuolen tasolla.
  • Tehdään Suomesta hiilineutraali jo vuoden 2030 tienoilla.
  • Ajetaan kunnianhimoisempia ja sitovia ilmastotavoitteita EU:ssa ja kansainväli­sissä neuvotteluissa.
  • Vastustetaan arktisten fossiilisten polttoainevarojen, öljyn ja kaasun, etsintää ja käyttöönottoa.
  • Panostetaan moderneihin energiaratkaisuihin. Siirrytään pois vanhanaikaisesta energia-ajattelusta, kuten puun poltosta, lisävesivoimasta ja ydinvoimasta.
Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20096_17225.jpg
Nyt uutta: perunat ja vihannekset
Varhaisperunasatoa pidetään tänä vuonna määrällisesti kohtuullisena. Laatu on hyvä, mutta toukokuun jyrkät säävaihtelut aiheuttivat viljelijöille lisätyötä. Hallayöt jäivät yksittäisiksi ja ne hoidettiin sadetuksin, joten kasvustot eivät vaurioituneet. Ensimmäiset varhaisperunat istutettiin heti pääsiäisen jälkeen ja enimmät viikolla 15.Timo on hallitseva varhaisperunalajike, mutta kesän edetessä tulevat myös siiklit, ariellet, rikeat, veloxit ja amazonet. Varhaisimmat perunat kasvatetaan katteen alla. Varhaisperunaksi kutsutaan peruna-asetuksen mukaan perunaa, jonka kuori irtoaa kevyesti hankaamalla. Ilman harsoa kasvatettua, ohutkuorista, varastoimatonta perunaa kutsutaan kesäperunaksi. Peruna-asiantuntijoiden nimikkeistössä uutta perunaa ovat uuden sadon tuontiperunat.
20236_26431.jpg
Käymälästä potkua puutarhaan
Kompostoinnin jälkeen käymäläjätteen voi käyttää maanparannuksessa. Suljetussa kompostorissa arvokkaat ravinteet ovat suojassa sadeveden huuhtelulta. Käymäläjäte soveltuu erinomaisesti kompostoitavaksi puutarhajätteen seassa Biolan Puutarhakompostorissa tai Biolan Maisemakompostori Kivessä. Ravinnepitoiset käymäläjätteet tasapainottavat hiilipitoista ja kuivaa puutarhajätekompostia.
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.
20228_79338.jpg
Mitä kasveja rinteeseen tonttien väliin? Asiantuntija vastaa
Naapurin tontti on noin metrin korkeammalla kuin omamme. Raja on pengerretty jyrkäksi rinteeksi, joka on mursketta. Haluaisin rajalle joitain kasveja myös näkösuojaksi. Paikka on aurinkoinen ja kuuma. Ehdotuksia?
20226_78591.jpg
Miten lautapinta saadaan harmaaksi?
Ihailetko vanhan tyylistä harmaata pintaa, jota löytyy ajan patinoimista rakennuksista? Enää ei tarvitse käyttää rautavihtrilliä harmaan pinnan saamiseksi. Pinnat saa harmaaksi luontoystävällisellä Sioo:x-käsittelyllä. Vesiohenteinen ja ympäristöystävällinen tuote on kehitetty puupintojen suojaukseen sekä hoitoon.
20234_81539.jpg
Terijoensalavan peuravahingot? Asiantuntija vastaa
Istutimme viime kesänä terijoensalavan. Peurat kerkesivät syödä oksien päät ennen suojausta. Samoin uusia omenapuitakin kävivät pirulaiset maistelemassa. Onko toivoa, että salavasta tulisi vielä kaunis, vai pitäisikö istuttaa suosiolla uusi puu?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton