Pienten lasten halloween on täynnä iloa ja naurua

Kurpitsalyhdyt, värikkäät koristeet ja iloiset puvut tuovat halloweenin taianomaista tunnelmaa koko perheelle. (Kuva: Pixabay)
Halloween on Suomeen rantautunut perinne, joka tuo jotain jännittävää ja ehkäpä vähän mystistäkin syksyn hämäriin iltoihin. Isommat lapset voivat lähteä karkki vai kepponen -kierrokselle, mutta pienten lasten halloweenia on helppo juhlia myös kotona ja omalla pihalla.
Halloweenia voi juhlia kotona
Helppo ja yksinkertainen tapa viihdyttää lapsia on järjestää pihalle illan pimeyden tullen kierrettävä seikkailurata, jossa haetaan puutarhasta kätkettyjä aarteita.
Mikäli pihalle tätä ei ole mahdollista järjestää, niin miksipä ei voisi yhdestä kodin huoneesta luoda mystisen lepakkoluolan, jonne aarteet on kätketty.

Halloween on tunnettu kaikesta pelottavasta rekvisiitastaan, joten erilaisia leikkihämähäkkejä, koppakuoriaisia, hämähäkinseittiä, muovisia pääkalloja, lyhtyjä ja niin edelleen kannattaa etsiä esille. Värikkäitä taikajuomia on helppo tehdä värjäämällä vettä esimerkiksi elintarvikevärillä. Lepakoita on helppo leikellä mustasta pahvista ja liimata ikkunoihin tai laittaa katosta roikkumaan siimaa käyttäen.
Hauskoja pikku kummituksia saa loihdittua käyttäen pientä nenäliinasta puristettua palloa (myös paperimassapallo käy erinomaisesti, mikäli niitä kotoa löytyy) sekä ehjää nenäliinaa.
Halloweenin karmivat koristeet
Näin teet pienen kummituksen:
- Pyörittele nenäliinapaperista pallo (tai käytä esimerkiksi valmista paperimassapalloa), jonka laitat toisen nenäliinan keskelle.
- Rutista nenäliina pallon ympäri siten, että nenäliinan reunat muodostavat haamun lakanan reunat.
- Sido tiukka solmu langalla pallon alapuolelle.
- Silmät voit piirtää käyttäen mustaa tussia.
Rekvisiitan suhteen tulee toki huomioida viihdytettävien lasten ikä – aivan pienimmät voivat säikähtää kovin hurjia otuksia.

Halloweenin väpättävä liekki kutsuu luokseen – välkähtikö tuolla jotain?
Pihalle järjestettävälle radalle voi rastit merkitä esimerkiksi pienillä lasipurkeilla ja patteritoimisilla tuikkukynttilöillä – näin avotulta ei tarvita. Mikäli halutaan jännitystä hieman enemmän, voi rastit merkitä laittamalla oksaan heijastimen. Pienet taskulampuin varustetut aarteenetsijät voivat silloin yrittää havaita pieniä valon välähdyksiä hämärässä.
Etsittäviin rasteihin voidaan ideoida jokin lapsen ikään sopiva pieni yllätys tai jotain mitä voi myöhemmin käyttää, kuten esimerkiksi tarra. Mielikuvitus on tässä rajana.
Isommille voi keksiä jonkin pienen tehtävän, kuten keksiä lyhyt tarina, laulaa laulu tai vaikka piirtää jokin pelottava kuva.
Haastetta kaipaaville voidaan kehittää jonkinlainen arvoitus ratkottavaksi – ratkaistuaan arvoituksen, löytää tien aarteen kätköpaikalle. Myös erilaiset mysteerilaatikot, joihin laitetaan käsi sokkona, voivat tuoda mukanaan melkoista jännitystä. Aikuisen valvonnassa turvallisia kosketeltavia ovat esimerkiksi keitetty spagetti, viinirypäleet tai vaikkapa vaahtokarkit.











