Etusivu

Kasvillisuus

Japanilaistyylinen puutarha Helsingin Roihuvuoressa

Rakentajan toimitus

Päivitetty 19.03.2013

Paikalle saapuessaan täytyy aivan hieraista silmiään: Kerrostalojen keskeltä löytyy upea viherrakentamisen taidonnäyte.
Moniulotteiseen rinnemaastoon on rakennettu suomalaisvoimin japanilaishenkinen puutarha. Vanhasta louhoskentästä on muokattu rauhaa ja tasapainoa huokuvia tiloja, joihin on istutettu lukuisia perisuomalaisia kasveja, japanilaisen muotokielen hengessä. Keväisin rinteessä kukkii lumoavan kaunis kirsikkapuumetsikkö.

Japanilaisessa puutarhassa korostetaan mm. rakkautta kaikkea elävää kohtaan, vuodenaikojen vaihtelun ja luonnon kiertokulun tuomaa kiinnostavuutta sekä pidättyväisyyttä ja harmoniaa. Puutarhaan luodaan erilaisia vastakohtaisuuksia, kuten vaakasuora ja pystysuora, vaalea ja tumma, karkea ja hieno, kova ja pehmeä sekä näkyvä ja kätketty. Silti tasapaino on tärkeää. Se saavutetaan kuitenkin nimenomaan eri elementtien epäsymmetrialla.

Rakennusviraston puistotyönjohtaja Jukka Toivosen aloitteesta käynnistetty viherrakennushanke valmistui syksyllä 1998, ja vielä samana vuonna puisto voitti Vuoden ympäristörakenne -palkinnon. Jukka Toivoselle japanilaisen puiston rakentaminen ei ollut puhdasta idän oppien noudattamista. Suunnittelun lähtökohdaksi otettiin olemassa olevat luonnonelementit ja maaston voimakkaat korkeuserot.

Sammalen peittämät kalliot, upeat männyt, katajat ja pihlajat haluttiin hyödyntää ja muutenkin suomalaista metsän ja puutarhan kasvillisuutta haluttiin tuoda esiin.

Puiston tuli myös palvella lähialueen asukkaita, myös lapsia. Toivonen halusi, että alueella viihtyvät niin hiljaisuuden kuin petankki-pelin ystävätkin. Puistoa rakennettiin 1990-luvulla työllistämisvaroin palkatun väen toimesta.

Puisto on kooltaan noin 5 000 m². Se on jaettu neljään pienempään alueeseen:

Pienen sinisen lohikäärmeen puutarha idässä
Punaisen fenix-linnun puutarha etelässä
Valkoisen tiikerin puutarha lännessä ja
Mustan kilpikonnan puistometsä pohjoisessa

Puistoon on tehty pääasiassa käsityönä mm. kuunportti, bambuaitoja, paanukatoksia, kiviasetelmia, hiekka-aaltoja ja elämänmeren puro.

Osoite: Roihuvuorentie 12-16, Helsinki

Kasvillisuus

Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje

Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

Kasvillisuus

Terijoensalavan peuravahingot? Asiantuntija vastaa

Istutimme viime kesänä terijoensalavan. Peurat kerkesivät syödä oksien päät ennen suojausta. Samoin uusia omenapuitakin kävivät pirulaiset maistelemassa. Onko toivoa, että salavasta tulisi vielä kaunis, vai pitäisikö istuttaa suosiolla uusi puu?

Kasvillisuus

Miten kallan taimia hoidetaan loppusyksyllä ja talvella?

Lukija kysyy: "Kylvin keväällä kallan siemeniä kukkaruukkuihin. Ne kasvoivat hyvin syksyyn asti, mutta nyt lehdet kellastuvat ja kuivuvat. Tarkoitukseni on kasvattaa niistä kukkivia isoja kasveja. Miten hoidan sitä nyt loppusyksyllä ja talvella? Pitääkö ne viedä kylmään, pimeään vai voivatko ne olla sisällä asunnossa? Ovatko ne mahdollisesti kuolemassa?"

Kasvillisuus

Näin hoidat kaktuksiasi

Kuivilta kasvupaikoilta kotoisin olevat pylvään tai pallon muotoiset aavikkokaktukset viihtyvät kotonakin eteläisellä, aurinkoisella ikkunalla. Aarniometsästä peräisin olevat lehti- ja köynnöskaktukset kaipaavat lämpöä, mutta eivät paahdetta.

Kasvillisuus

Elokuun nimikkokasvit

Monikäyttöinen tyrniMonikäyttöinen tyrni Alkuperäiseen kasvillisuuteemme kuuluva tyrni (Hippophaë rhamnoides) on todellinen monikäyttöpensas, jota istutetaan terveellisten marjojen, hopeisen lehdistön ja maansitomiskyvyn takia. Lisäksi kasvi menestyy karussakin maassa eikä kaipaa jatkuvaa leikkaamista. Kirpeät marjat keitetään mehuksi tai niistä valmistetaan marmeladia. Kotimaiset tyrnilajikkeet menestyvät Pohjois-Suomessa saakka ja ne ovat terveitä. Pensaat kasvavat 2–5 metriä korkeiksi, mutta niiden kasvutapa, tiheys ja piikkisyys vaihtelevat lajikkeen mukaan.

Hoitotyöt

Jätelaki kieltää biojätteen rahtaamisen mökiltä kodin roskikseen

Biolan selvitti kyselyllä, miten tunnollisesti mökillä lajitellaan jätteitä. Mökillä näytetään ottavan myös jätteiden lajittelulomaa. Vastaajista 60 prosenttia tunnustaa, että hommassa ollaan selkeästi leväperäisempiä mökillä kuin kotona. Moni heittää mökillä keittiön biojätteet sekajätteeseen. Äärimmäisen kehno vaihtoehto on tunkio, joka houkuttelee rottia. Tunkiolle ei myöskään jätelain mukaan saa heittää ruokajätteitä. Jätelain mukaan sallittua ei ole sekään toimintamalli, että biojäte napataan mukaan ja viedään kotiin kompostiin tai biojätekeräykseen. Jo vuonna 2011 säädetty jätelaki edellyttää kaikkia asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä liittymään kunnan järjestämään jätehuoltoon. Mökin biojäteongelmista pääsee eroon kompostorilla tai kompostoivalla kuivakäymälällä.

Hoitotyöt

Amaryllis - joulun upea jaloritarinkukka

Etelä-Amerikasta kotoisin olevia Hippeastrum-suvun lajeja, eli ritarinkukkia kutsutaan arkikielessä amarylliksiksi vaikka ne eivät virallisesti olekaan Amaryllis-suvun kasveja. Amaryllikset ovat lisänneet meillä 1980-luvulta lähtien jatkuvasti suosiotaan.Markkinoilla on nykyisin huima määrä erilaisia amarylliksiä ja jokaiselle löytyy varmasti mieluinen lajike. Amarylliksen lajikkeet eroavat toisistaan muun muassa kukan värin, koon ja lukumäärän sekä kerrannaisuuden mukaan.

Luetuimmat

Japanilaistyylinen puutarha Helsingin Roihuvuoressa

Aiheeseen liittyvää

Terijoensalavan peuravahingot? Asiantuntija vastaa

Miten kallan taimia hoidetaan loppusyksyllä ja talvella?

Näin hoidat kaktuksiasi

Elokuun nimikkokasvit

Jätelaki kieltää biojätteen rahtaamisen mökiltä kodin roskikseen

Amaryllis - joulun upea jaloritarinkukka

Luetuimmat

Uusimmat