• Etusivu
  • Hoitotyöt

Työkalujen huolto pidentää käyttöikää

Rakentajan toimitus
Päivitetty 27.09.2021
201910_27968.jpg

Ruohonleikkurin vuosihuolto

Ruohonleikkurikin pitää huoltaa ennen uutta kasvuaikaa. Huolto kannattaa tehdä toki jo syksyllä, ettei keväällä ole ongelmia käynnistyksessä ja koneen tulevassa "työkyvyssä". Jos huolto kuitenkin viime syksynä unohtui, niin parempi sitten keväällä kuin ei milloinkaan.

Puhdista kone
Aloita huolto leikkurin puhdistuksella. Alustan puhtaana pitäminen on tärkeää, jos runko on metallia. Ruohon hapot ovat nimittäin ruostumisen tehokkaita apulaisia. Puhdistamiseen voit käyttää pelkkää vettä. Painepesuriakin voi toki hyödyntää, mutta älä suihkuttele paineella ainakaan arkoja paikkoja (terän akselitiivistettä ja laakeripesä - jos laakeriin pääsee vettä, niin se tuhoutuu nopeasti).

Vaihda tulpat
Tulpat kannattaa vaihtaa vuosittain. Niihin kertyy käytössä karstaa, mikä heikentää sytytystä (siitä seuraa, että moottorin käyntiin saaminen on epävarmaa ja moottori savuttaa käydessään).

Tieto oikeasta tulppamallista löytyy käyttöohjeesta (lähes kaikkiin ruohonleikkureihin sopivat samat tulpat, vaikka koodi vaihteleekin valmistajittain). Kysy siis kaupasta ruohonleikkurin tulppia tai ota vanha malliksi.

Vaihda ilmansuodatin
Vaahtomuovisen ilmansuodattimen voit pestä miedolla pesuaineella. Pesun jälkeen sille puserretaan pari tippaa moottoriöljyä ja suodatinta puristellaan muovipussissa kunnes öljy on jakaantunut tasaisesti. Paperinen suodatin on vaihdettava. Ilmansuodatinta huoltaessasi voit kurkistaa samalla, ettei kaasuttimessa ole näkyvää likaa.

Vaihda öljyt
Kesän aikana olet varmasti ajoittain tarkistanut koneen öljyt (ruohonleikkurissa on samantyyppinen öljytikku kuin autoissa). Sitä ei saa olla liikaa eikä liian vähän; moottori savuttaa, jos öljyä on liikaa ja voi pahimmillaan jumittua. Öljyn puute taas johtaa moottorin rikkoutumiseen. Öljyt on syytä myös vaihtaa kerran vuodessa.

Öljy valutetaan astiaan (esimerkiksi vanhaan kanisterin puolikkaaseen)leikkurin alapuolella olevasta öljypropusta. Kallista kone niin, että sytytystulppa jää ylös ja muista myös irrottaa tulpan hattu ennen kuin alat työskennellä leikkurin terän tuntumassa. Muista myös suojata alusta; pienikin pisara öljyä tekee kiveykseen pitkäikäisen tahran. Kaada vanha öljy suljettavaan astiaan ja toimita se ongelmajätekeräykseen.

Kaada uusi öljy suppilon avulla öljytilaan. Öljytilavuus on useimiten 6 dl. Öljyn laadun näet käyttöohjeesta, mutta yleensä SAE 30 on sopivaa.

Huolla terä ja murtopala
Tarkista huollon yhteydessä myös terän kunto. Terän ja rungon välissä on murtopala, joka suojaa murtumalla koneen akselia kiveen ajamisen aiheuttamilta tärskyiltä. Voit tarkistaa ja vaihtaa sen terän irrottamisen jälkeen. (Onhan se tulppa irti?)

Terän voi terottaa smirgelillä, viilalla tai teroituskivellä. Terän ei tarvitse olla partakoneenterävä, mutta tasapainossa sen kuitenkin pitäisi olla. (Voit testata tasapainoa asettamalla terän ruuvimeisselin päähän.) Laita terä paikalleen ja kiristä ruuvi pitämällä kädellä terästä vastaan.

Bensiinin säilyvyys
Moottorin käynnistystilanteesta saattaa tulla painajainen, jos tankkiin on unohtunut ylivuotinen polttoaine. Siitä ovat haihtuneet helposti syttyvät hiilivedyt talven aikana tankinkorkin kautta varsinkin lämpimässä. Kylmäsäilytyksessä kaasuttimeen tiivistyy kosteutta.

Vaihda siis tankissa oleva bensiini pienkonebensiiniin - se säilyy paremmin kuin autonbensiini. Voit myös lisätä tankkiin bensiinin lisäainetta, joka parantaa sen säilyvyyttä. Parasta on kuitenkin säilyttää koneen tankki miltei tyhjänä: vanhakin bensa kyllä palaa, mutta moottori voi pätkiä ja kärytä - ja käynnistymisessä saattaa olla ongelmia.

Huolto, puhdistus ja säilytys

Saksien öljyäminen kuuluu perushuoltoon. Jousi, terät ja nivelkohdat kannattaa öljytä säännöllisesti. Jos saksissa on jouset, muista lukita terät ennen huoltotoimia. Kaikki työkalut on hyvä puhdistaa ja kuivata huolellisesti ennen talvisäilöön viemistä.

Työkalut tulee säilyttää kuivassa paikassa ja hyvässä järjestyksessä. Sikin sokin kasoissa lojuvat työkalut kolhiintuvat ja puukot ja sahat tylsyvät helposti. Ihannetilanteessa jokaisella työkalulla on paikkansa - järjestys tuo mukanaan myös turvallisuutta.

Puukkojen, saksien ja kirveiden teroitus

Ennen uutta kasvukautta kannattaa teroittaa puutarhan puukot, sakset ja kirveet. Tylsien terien leikkuujälki on nimittäin huonoa ja työskentely hankaloituu.

Puukot, sakset ja leikkurit on parasta teroittaa pienellä timanttiviilalla. Kirveen teroitus on paras tehdä tahkolla. Kirveen terä kuluu enemmän reunoistaan, joten tahkotessa hiotaan ensin terän keskiosasta liikoja pois. Tahkoamisen jälkeen kirveen terä viimeistellään hiomakivellä. Smirgeli on huono vaihtoehto, koska sen nopeasti pyörivä kivi kuumentaa kirveen terää ja muuttaa sen kovuusastetta. Kirveen teroitusta varten on olemassa myös oma kirveen kunnostaja.

201910_7170.jpg
Tärkeintä kuitenkin on, että terän alkuperäinen leikkuukulma säilytetään ja terä on hiottu tasaisesti. Tässä auttaa pieni niksi: Väritä teroitettava alue esim. tussilla ja teroita kevyesti, kunnes tussin jälki on kulunut tasaisesti pois. Terän vastakkaiselle puolelle muodostuu helposti pursetta (jäystettä), joka on helppoa poistaa hiomakivellä tai timanttiviilalla.
Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20231_68417.jpg
Ensi vuoden kesäkukat syntyvät siemenistä
Pelargoneja voi lisätä helposti pistokkaista tai hieman hitaammin, mutta runsaslukuisammin siemenistä. Siemenlisäyksellä saa myös uusia lajikkeita. Pelargonit vaativat pitkän kasvatusajan, joten liikkeelle on lähdettävä ajoissa. Liian aikaisin ei kuitenkaan kannata kylvää, ellei ole varautunut antamaan pienille taimille lisävaloa kasvilampun avulla.
202211_79954.jpg
Vuoriarho sekä siperianunikko siemenestä? Asiantuntija vastaa
Haluaisin ensi keväänä kasvattaa kukkapenkkiini siemenistä vuoriarhoa sekä siperian unikkoa. Osaatteko kertoa näiden kylvöstä. Esim vuoriarho, tuleeko yhdestä purkkiin kylvetystä siemenestä tupas vai laitanko monta siementä? Onko sama myös unikon kohdalla? mitä muuta tulee ottaa huomioon ja milloin ne kannattaa istuttaa jotta ne voi siirtää kukkapenkkiin vaikka kesäkuussa? Milloin tulppaanien sipulit tulevat myyntiin?
202311_18788.jpg
Kuusiaita on hyvä näkösuoja
Kuusen aitataimia on hyvä istuttaa syksyllä. Kuusi eristää hyvin ääntä ja sitoo pölyä ja muita ilman epäpuhtauksia. Kuusiaita on pitkäikäinen ja helppohoitoinen, sille riittää yksi leikkaus vuodessa.
202211_80251.jpg
Mihin käyttää kriikunoita? Asiantuntija vastaa
Kriikunoita tulee meille tänä vuonna paljon. Olemme miettineet, mihin niitä voisi hyödyntää, koska esimerkiksi hillo tuntuu olevan paljon luumuhilloa happamampaa tai kitkerämpää. Myöskin olemme tehneet kriikunalikööriä, mutta maksa ei kestä näin suurta satoa. Vinkkejä tai ehdotuksia?
20089_12770.jpg
Paprikassa on runsaasti flavonoideja
(Capsicum annuum)Paprikat ovat kotoisin Etelä-Amerikasta. Niitä on viljelty jo 3000-5000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Kolumbus toi paprikat Eurooppaan. Euroopassa espanjalaiset ja unkarilaiset alkoivat yleisesti viljellä paprikoita. Sitä kutsuttiin Espanjan pippuriksi. Paprika ei ole vihannes, vaan yksivuotinen marjahedelmä. Se viihtyy hyvin samankaltaisissa oloissa kuin tomaatti. Ne eroavat vain lämpötilan suhteen: paprika tarvitsee hieman enemmän lämpöä eli viljelylämpötila on n. 20 astetta, yölläkin lämpötilan on oltava yli 8 astetta. Ne ovat hieman helpompia kuin tomaatit: Paprika kasvaa helpommin tanakaksi, se on terveempi eikä siitä tarvitse poistaa varkaita.
20238_69204.jpg
Asustaako pihallasi siili? Näin ruokit; vinkit myös talvipesän tekoon
Siili hankkii kesän aikana talvea varten rasvakerroksen, joka toimii sen talvilevon aikana polttoaineena ja eristävänä kerroksena. Se etsii etenkin syys–lokakuun aikana tuhtia ravintoa lihottaakseen itseään ja ilmojen viiletessä hakeutuu suojaisaan paikkaan rakentamaansa talvipesään horrostamaan.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton