Tammikuun vinkit

Jollei tammikuu pauku, niin kyllä helmikuu helisee!

Lounais-ja etelärannikolla voi joskus olla helmikuulle saakka ajoittaisia, lumettomia kausia. Yleensä tammikuun aikana pysyvä lumipeite kattaa yleensä pian jo koko Suomen; vain merialueet jatkavat jäätymistään.

Lämpötilat painuvat yhä enemmän pakkasen puolelle; Pohjois-Suomessa on tammikuussa usein kireää pakkasta, Etelä-Suomessa on leudompaa, useimmiten vain pikkupakkasta. Tammikuu on etelässä pakkaskelien ja hankien kasvamisen sekä lyhyiden ja pimeiden päivien aikaa. Pohjoisessa on kylmintä keskitalvea ja kaamoksen päättymisen aikaa.

Auringonpaistetta entistä enemmän!

Tammikuussa päivät alkavat pikku hiljaa pitenemään, vaikka ne ovatkin vielä hyvin lyhyitä. Edelleen on melko harmaata; varsinkin Etelä-Suomessa. Kuitenkin yhä useampi päivä alkaa olla selkeämpi, ja auringonpaistetunteja saadaan koko Suomessa entistä enemmän. Tammikuun loppupuolella tiaiset aistivat jo Etelä-Suomessa päivien pitenemisen ja aloittavat vienon liverryksensä.

Vaikka päivä olisi harmaa, ja keli kurainenkin, niin ulos kannattaa aina mennä. Hengittää syvään raikasta ilmaa ja nauttia talvesta; se on loppujen lopuksi ihmeellistä aikaa.

Luonto tammikuussa

Lyhyt valoisa aika, lumipeite sekä kylmyys asettavat elolliselle luonnolle erikoisvaatimuksia. Aremmat kasvit talvehtivat juurakkoina, juurimukuloina ja siemeninä - karastuneimmat ja kestävimmät, kuten puut, pensaat ja varvut, elävinä versoinakin. Ne säästävät energiaa ja rakennusaineita kevään kasvukauden alkua varten.

Voit auttaa kasvejasi selviytymään pakkasista lisäämällä niiden päälle lunta. Olethan arimmat kasvisi (vienyt säilöön) peitellyt lämpimästi pakkaspeitteellä ja havuilla?

Kasvien ohella monet eläimet pärjäävät suojaavan lumihangen alla. Vaikka ilman lämpötila laskisi 20-30 pakkasasteeseen, niin lumen alla se jää nollan tuntumaan - tai jopa plussan puolellekin. Esimerkiksi kanalinnut laskeutuvat talviyöksi lumen sisään kieppiin. Myös monet hyönteiset (ja valitettavasti myös tuhohyönteiset) talvehtivat munina, tai peräti aikuisina suojaisissa koloissa. Kovista pakkasista on hyötyä nimen omaan tautien ja tuholaisten kurissapidossa; Suomen talvi kyllä yleensä tuhoaa talvehtivat itiöt. Päästäthän pakkasen käsittelemään myös kasvihuoneesi?

Esivalmistellaan kevättä

Tuskin vuosi pääsee vaihtumaan, kun kotipuutarhuri jo alkaa heräilemään talvitorkuiltaan. Vai lienemmekö vain keskittäneet ajatuksemme niin joulun pyhiin ja koristeluihin? Joka tapauksessa jo pieni valonpilkahdus taivaanrannassa - ja postilaatikon kolahdus siemenluettelon saapuessa saa sormet syyhyämään...

Mitä kylväisimme tänä vuonna? Pysyttelemmekö tutuissa ja turvallisissa - kokeilisimmeko jotain uutta ja erilaista? Jos ideanpuute iskee tai epäilet taitojasi, niin puutarhakirjoista ehtii talvikuukausien aikana keräilemään ideoita. Rakentaja.fi:n verkkokaupan valikoimistakin löytyy monta mainiota kirjaa!

Siemenluetteloita löytyy monelta eri yritykseltä, joten valinnanvaraa varmasti riittää ja kokeiltavaakin löytyy. Vielä tammikuussa ei kannata kylvämisellä kiirettä pitää, mutta tilata ne siemenet toki jo kannattaa.

Useimpien siemenpussien kyljestä löytyy sitten ohjeita itämisajasta, ulosistutuksesta ja kukinnasta. Tärkeintä on että pienet taimet saavat tarpeeksi valoa; muuten ne kasvavat pitkiksi ja honteloiksi. Vihannesten esikasvatus aloitetaan samoin kuin kesäkukkien. Ensimmäisinä voi kylvää orvokit ja pelargonit; mutta pidetään sormet kurissa vielä helmikuuhun saakka!

Valmistaudutaan nyt rauhassa; luetaan kirjoja, hankitaan siemeniä ja varmistetaan tarvikkeiden riittävyys. Onko (valoa riittävästi) ruukkuja ja kylvölaatikoita? Löytyykö jo hyvää multaa? Pian pääsemme taas työntämään sormemme multaan ja ihailemaan kasvun ihmettä!

Tästä pääset kertaamaan kylvöohjeet

-Kaikki huomisen kukat ovat tämän päivän siemenissä (kiinalainen sananlasku)-