Tuoreita chilejä kannattaa säilyttää jää- tai viileäkaapissa. Ihanteellinen säilytyslämpötila on 7–12 °C. Älä kuitenkaan laita chilejä muovirasioihin; ne homehtuvat helposti ellei ilma pääse hyvin kiertämään. Paperipussi tai pahvinen laatikko ovat hyviä säilytyslaatikoita, sillä ne tasaavat myös kosteutta.
Chilit voi pakastaa, kuivata, savustaa tai säilöä etikkaan. Pakastaminen esimerkiksi on helppo ja nykyaikainen säilöntämenetelmä. Pakastetuissa chileissä tulisuus, aromi ja maku säilyvät hyvin, vaikka niiden rakenne muuttuukin (chileistä tulee vetisiä jäätyvän veden hajoittaessa solukalvot).Chilin satokausi on lyhyt ja se kannattaa tosiaan säilöä talteen. Itse säilömällä voit myös kontrolloida tuotteen ravintoarvoa ja mm. sokerin tai lisäaineiden määrää.
Kuivaaminen on puolestaan vanha ja hyväksi todettu säilöntämenetelmä. Kuivatuissa chileissä maut, aromit ja värit säilyvät kohtuullisesti, vaikka hedelmäisen raikas maku kärsiikin (erityisesti C. chinense:n kohdalla).
Chilejä voidaan kuivata tavallisessa uunissa tai kasvikuivurissa. Lämpötilan on syytä olla matala, etteivät herkät aromit haihdu (max. 60 °C).
Kuivaamisen jälkeen chilit säilytetään ilmatiiviissä pakkauksessa niin, etteivät ne saa kosteutta. Paras varasto on kuiva, viileä ja pimeä kaappi. Paras säilytyslämpötila on 10–15 °C. Kuivatut chilit ovat kevyitä käsitellä ja säilytystilaa ei vaadita paljon.
Kuivatuista chileistä voi sitten helposti tehdä chilirouhetta tai -jauhetta. Jauhaminen onnistuu perinteisessä morttelissa tai kahvimyllyssä – myös erilaisia säiliöllisiä tehosekoittimia voi käyttää hienontamiseen.
Savustus on erinomainen tapa säilöä chiliä. Kaikki tuoreet chilit sopivat savustettaviksi ja paprikastakin saadaan erinomaista maustetta savustamalla! Savustusmateriaaleja ja savususaikaa vaihtelemalla saadaan loihdittua eriomaisia maustamiseen sopivia ja hyvin säilyviä chilituotteita.
Sopivia savustusmateriaaleja ovat kovat lehtipuut: esimerkiksi leppä, pyökki, kirsikka-, omena- ja luumupuu sekä tammi. Myös turvetta voi käyttää savustukseen – parasta on tiivis myös viskin teossa käytettävä turve. Vanhat sherry- ja viskitynnyrit olisivat erinomaista savustusmateriaalia, jos sellaisia vain onnistuisi jostain haalimaan.
Jotta chilin omat hienot aromit säilyisivät on savustus suoritettava kylmäsavustuksena. Tyypilliset savustusajat ovat 1–2 vuorokautta. Savustuksen jälkeen chilit kuivataan ja haluttaessa jauhetaan.
Etikkasäilykkeiden valmistaminen on melko vaivatonta ja edullista. Etikan happamuus toimii etikkasäilykkeissä säilövänä tekijänä. Tavallisimmin etikkasäilykkeisiin käytetään väkiviinaetikkaa (etikkahappoväkevyys 10 %), joka laimennetaan vedellä 5–7 %:n vahvuiseksi:
- 1–2 osaa väkiviinaetikkaa
- 1 osa vettä
Etikkasäilykkeisiin käytetään usein myös sokeria, suolaa ja mausteita (valkosipulia, pippureita, sinapinsiemeniä, piparjuurta, tilliä ym.), jotka lisäävät säilyvyyttä ja antavat makua. Kaupan valmiita etikkasäilöntään tarkoitettuja mausteseoksiakin voi hyvin käyttää; niihin on usein lisätty myös betsoehappoa, joka parantaa säilyvyyttä.
Säilykkeen maku kehittyy vasta viikkojen kuluessa. Samaan tölkkiin voidaan säilöä useita erilaisia chilejä; niiden tulisuudet tasoittuvat pikkuhiljaa. Etikkasäilykkeet säilytetään viileässä. Avattu purkki aina jääkaapissa.
Chileistä voi tehdä myös hilloja, hillokkeita ja marmeladeja. Chilin voi myös jauhaa pyreeksi (lisää joukkoon suolaa ja etikkaa säilyvyyden parantamiseksi). Tasalaatuisen tulisella, paksulla pyreellä on sitten helppo maustaa ruokia – tuoreet chilit ovat kuitenkin aina yksilöitä tulisuudenkin suhteen.
Kiitos Ali, vinkeistä!Lisää tietoa chilin kasvattamisesta saatte Suomen Chiliyhdistyksen sivuilta.