Syksyn puutarhajäte hyötykäyttöön

Puutarhajätteessä on itsessään hajotustyötä tekeviä bakteereja, sieniä ja sädesieniä. Lisäksi hajotustyössä on mukana lieroja ja runsas joukko erilaisia pieneliöitä. Pieneliöiden hajottaessa puutarhajätettä muodostuu vesihöyryä, hiilidioksidia, ravinteita, lämpöenergiaa ja maan viljavuudelle tärkeää humusta.

Kompostijätteen lahoamista nopeutetaan lisäämällä pieneliöiden ravinnoksi joko kompostiherätettä tai kanankakkarakeita. Etenkin kuivat lehdet, oljet ja muu lehtivihreätön materiaali vaativat kompostoituakseen lisäravinteita.

Toiminnallaan pieneliöt tuottavat kompostiin lämpöä. Mitä lämpimämpi komposti on, sitä nopeammin puutarhajäte hajoaa. Pieneliöiden tuottama lämpö saadaan säilymään kompostissa paremmin, jos kompostoidaan kompostorissa. Mitä paksumpi eriste kompostorissa on, sitä tasaisemmin kompostimassa lämpenee eikä ulkoilman lämpötila vaikuta kompostin lämpötilaan.

Kastelemalla varmistetaan, että kompostista tulee sopivan kostea. Kuiva jäte ei lahoa, kun taas liika märkyys estää ilmankierron kompostissa, jolloin jäte alkaa mädäntyä. Oikea kosteus voidaan todeta, kun 10–20 cm syvyydestä otetaan kourallinen kompostia ja puristetaan sitä nyrkissä. Kompostimassasta tulisi irrota muutama tippa vettä.

• muumiotautisia omenoita
• rupisia perunan mukuloita
• ruostetautisia herukan ja pihlajan lehtiä
• lehtilaikkutautisia ja harmaahomeisia kasveja
• herukan ja karviaisen toukkia ja kirvaisia versoja ja lehtiä
• nukkaäkämäpunkin vioittamia lehtiä
• äkämäpunkkisia herukan oksia
• punkkisia mansikkapensaita ja rönsyjä
• härmäisiä lehtiä ja versoja
• ruttoisia ja viroottisia perunan mukuloita

– On tärkeää, että kasvitautien ja tuhoeläinten vaivaamat kasvinosat laitetaan nimenomaan lämpökompostoriin. Silppua ja peitä ne kompostimassaan, jotta hajoaminen lähtee nopeasti käyntiin, kiteyttää Kerttula.