Etusivu

Kasvillisuus

ANNOONA / kirimoija/ cherimoya/ kermaomena

Rakentajan toimitus

Päivitetty 08.11.2018

Annoonat hedelmätiskillä Kuva: Takoradee / Wikimedia commons

(Annona cherimoia)

Tunnetko tämän hedelmän?

Annoona on eteläamerikkalainen hedelmäkasvi; kotoisin Perun ja Equadorin vuoristoseuduilta. Yli 5 metrisiksi kasvavia annoonapuita viljellään ylängöillä trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla eri puolilla maailmaa, mm. Espanjassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Annoona-sukuun kuuluu useita eri lajeja.

Tiesitkö?Kristoffer Kolumbuksen kerrotaan löytäneen hedelmän, kun hän matkusti Amerikkaan 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa. Laivansa rantauduttua hän oli käskenyt miehistönsä tuoda hänelle jonkin hedelmän. Miehistö toi Kolumbukselle annoonan.

Annoonat ovat suurehkoja, soikeita, suomuisia hedelmiä. Osa annoonista muistuttaa kuoreltaan käpyä tai latva-artisokkaa (se koostuu useista, yhteenkasvaneista pienistä hedelmistä aivan kuin mm. vadelma). Toiset taas on väriltään vihreitä ja niiden kuorissa on peukalonjäljen näköisiä painautumia. Annoonan malto on kuitumaista ja sen hedelmäliha vaaleaa ja kermaisen pehmeää. Siinä on paljon isoja, tummia, helposti poistettavia siemeniä (joita ei syödä).

Annoonan maku on makea ja muistuttaa hieman banaania, mansikkaa ja ananasta. Annoonaa voi syödä lusikalla suoraan halkaistusta hedelmästä. Annoona voi myös sekoittaa hedelmäsalaatteihin tai tarjoilla jäätelön kanssa. Sen puristettua mehua voi myös sekoittaa viiliin, jäätelöön tai maitoon. Soseutettuna annoona sopii kastikkeeksi jälkiruoille ja jäätelölle.

Hedelmälihan ravintoarvot/100g:
energiaa 404 kJ/97 Kcal
proteiinia 1,3 g
hiilihydraatteja 21,6g
rasvaa 0,4 g

Annonaa säilytetään +12 - +15 asteessa, tuottaa runsaasti etyleeniä. Kypsä annoona säilyy vain lyhyen aikaa.

Lähteet: Kotimaiset Kasvikset ja Wikibedia

Annoona Kuva: Hannes Grobe / Wikimedia commons

Kasvillisuus

Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Kasvillisuus

Kantarelli eli keltavahvero

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, niinpä kantarelli eli keltavahvero tunnetaan myös keltasienenä sekä kanttarellina. Ensimmäisistä keltavahveroista voidaan päästä nautiskelemaan jo kesäkuulla, mikäli kosteutta on ollut tarpeeksi. Sen satokausi kestää lokakuulle asti.

Varusteet

Lääkekaapin päivitys: tässä muistilistaa sisällöstä

Käsi ylös ne, jotka muistavat siivota lääkekaappinsa säännöllisesti. Aika harva, eikö vain? Hyvä aika lääkekaapin siivoukselle on esimerkiksi kevät, jolloin pystyy jo etukäteen varautumaan mahdollisiin kevään ja kesän myötä tuleviin kolhuihin, naarmuihin ja itikoiden puraisuihin.

Hoitotyöt

Uusia viherkasveja Partolan Kukkatalosta

Huonekasvit antavat meille mahdollisuuden nauttia ympärivuotisesta vihreydestä. Vihreät kasvit lisäävät asunnon kodikkuutta ja luovat viihtyvyyttä. Viherkasvien ilmaa puhdistavat kyvyt ovat niin ikään yksi hyvä syy hankkia niitä kotiin.

Kasvillisuus

Taimien koulinnalla tukevampia taimia

Koulinta tarkoittaa sitä, että siemenestä kasvatetut pikkutaimet siirretään taimiruukkuihin joko yksittäin tai pieninä ryppäinä.

Piha

Kuun vaiheet ja puutarhanhoito

Puutarhanhoito on kautta historian ollut täynnä perinteitä, uskomuksia ja luonnon tarkkailua. Vaikka moderni teknologia ja tieteellinen tutkimus ovat tuoneet puutarhurin arkeen uusia menetelmiä ja välineitä, osa perinteisistä menetelmistä on säilynyt sukupolvien ajan. Yksi tällaisista vanhoista perinteistä on kuun vaiheiden seuraaminen puutarhatöissä. Vaikka aihetta ei ole laajasti tieteellisesti tutkittu, monet kotipuutarhurit ja osa ammattilaisistakin vannovat kuun vaikutusten nimeen.

Kasvillisuus

Japanilaistyylinen puutarha Helsingin Roihuvuoressa

Paikalle saapuessaan täytyy aivan hieraista silmiään: Kerrostalojen keskeltä löytyy upea viherrakentamisen taidonnäyte. Moniulotteiseen rinnemaastoon on rakennettu suomalaisvoimin japanilaishenkinen puutarha. Vanhasta louhoskentästä on muokattu rauhaa ja tasapainoa huokuvia tiloja, joihin on istutettu lukuisia perisuomalaisia kasveja, japanilaisen muotokielen hengessä. Keväisin rinteessä kukkii lumoavan kaunis kirsikkapuumetsikkö.Japanilaisessa puutarhassa korostetaan mm. rakkautta kaikkea elävää kohtaan, vuodenaikojen vaihtelun ja luonnon kiertokulun tuomaa kiinnostavuutta sekä pidättyväisyyttä ja harmoniaa. Puutarhaan luodaan erilaisia vastakohtaisuuksia, kuten vaakasuora ja pystysuora, vaalea ja tumma, karkea ja hieno, kova ja pehmeä sekä näkyvä ja kätketty. Silti tasapaino on tärkeää. Se saavutetaan kuitenkin nimenomaan eri elementtien epäsymmetrialla.

Kasvillisuus

Perennat puutarhassa – perennaryhmien suunnittelu ei ole vaikeaa

Monivuotiset ruohovartiset kasvit eli perennat muodostavat puutarhan perustan. Perennoiden suosio perustuu loisteliaaseen, usein pitkään jatkuvaan kukintaan. Useimmiten niillä lisätäänkin pihaan kauneutta, värikkyyttä ja viihtyisyyttä, mutta ne voivat toimia myös tilanjakajina, rajapintojen häivyttäjinä, maanpinnan peitteinä sekä kasvualustan sitojina.

Hoitotyöt

Varmista kasvien menestyminen ‒ lue vinkit tästä

Pohjoisen puhuri ja maan routaantuminen saattavat helposti koitua kohtaloksi monille herkimmille kasvilajeille sekä Keski-Euroopassa jalostetuille kasvikannoille. Kovina talvina tututkin kasvimme saattavat olla vaarassa. Miten sitten voisimme auttaa niitä?

Suppilovahvero on metsän kultainen aarre

Kasvillisuus

Suppilovahvero: Suppilovahverot viihtyvät nuorissa kuusikoissa

Tämä herkullinen sieni on nimittäin kuusen aisapari. Varsinkin nuorehkot ja kosteat sekametsät ovat suppilovahveron kasvupaikkoja. Sieni viihtyy kuusen läheisyydessä ja kun sieniesiintymän löytää, niin esiintymä on tavallisesti laaja. Myös hirvien asuinalueilla näitä maukkaita luonnon ihmeitä esiintyy, sillä ne ovat hirvien suosiossa.

Kasvillisuus

Kultaköynnös - helppo huonekasvi

Luonnonvaraisena Salomonsaarilla kasvava kultaköynnös on monimetrinen köynnös. Kasvutapansa ja helppohoitoisuutensa ansiosta kultaköynnöksestä on tullut monen kodin piristäjä. Kultaköynnös on kasvutavaltaan liaanimainen ja voi kasvattaa jopa 20 metrin pituiset versot.

Kasvillisuus

Leppärousku

Vaikka nimestä voisi olettaa, leppärousku ei ole lepän seuralainen. Leppään viittaava nimi voisi tulla siitä, kun lepän sahattu pinta ja leppärouskun maitiasneste sekä jalan väri ovat samaa oranssia. Sieni on helppo tunnistaa oranssista väristä, mutta vaikea huomata, koska lakin pinta on vihertävä. Sienen maitiaisneste värjää sienen vioittuneet kohdat vihreiksi puolessa tunnissa. Kuivattu ja paleltunut sieni voi olla vihreä myös. Leppärouskua löytyy eniten Etelä- ja Keski-Suomessa, paikoitellen Pohjois-Suomesta.