Haaveissa oleskelupiha ‒ 11 vinkkiä oleskelupihan suunnitteluun

Nurmikko tai laatoitus on oleskelutilan lattia; puunlatvat ja taivas ovat katto; pensaat, aita tai muuri seiniä; kukkamaat tauluja; ja aurinko ja kuu ovat oleskelutilan lamput.

Oleskelutilan pitää olla tarpeeksi iso ja tarpeeksi pieni. Sinne pitää olla helppo pääsy. Kun siellä ollaan, seinät suojaavat melulta, pölyltä, tuulelta ja tunkeilevilta katseilta. Katto antaa sateensuojaa ja varjoa paahteelta. Lattian pitää olla turvallinen ja taulujen siten sijoitettu, että niitä on helppo ihailla. Jos osaat suunnitella kodin olohuoneen viihtyisäksi, osaat myös suunnitella oleskelutilan. Joihinkin oleskelutilan rakentamistöihin voit tarvita ammattiapua, aivan kuten voit tarvita ammattiapua talon sähkötöissä.

Oleskelutilaan olisi hyvä voida astua suoraan talon pää- tai takaovesta. Pihan perälle ei helposti tule lähdettyä esim. kantamaan ruokia. Yksitoista metriä on tutkimuksien mukaan jo liian pitkä matka – oleilija jää mieluummin istumaan talon kynnykselle.

Oleskelutila ei ole sama kuin koko piha. Pihalla on muitakin toimintoja: talouspiha, jäteaitaus, ryytimaa, pelialue, leikkipiha, etupiha. Oleskelutilan pinta-alaksi riittää noin kymmenen neliömetriä. Vapaata näkymää sen ympärillä tulisi olla noin neljäkymmentä neliömetriä eli siis noin 7 x 7 metrin aukio. Kymmenen neliön ydinalueelle mahtuvat pöytä, tuolit, riippumatto ja grilli. Liian isossa oleskelutilassa ei synny intiimiä, suojattua tunnelmaa. Voimistelusalin kokoinen olohuonekaan ei ole niitä kotoisimpia.

Vallitsevat tuulet voi vaimentaa tai ohjata ohi kasvillisuudella tai rakennelmilla. Tuulensuojakasvillisuus pitää muistaa valita siten, ettei se myöhemmin varjosta ja pimennä koko pihaa. Kasvia valittaessa kannattaa aina ajatella, minkä kokoinen se on isona: mahtuuko se aikuisena kasvamaan valitulla paikalla, tunkeeko se mahdollisesti ikkunoista sisään, peittääkö auringon tai tappaako lähikasvit varjollaan.

Leikattava pensasaita tai kaksinkertainen vapaasti kasvava pensasistutus on hyvä tuulen vaimentaja. Liian tiivis istutus tai aita ei vaimenna tuulta, tuuli kiertää sen yli ja muutaman metrin päässä suojasta tuulee taas yhtä lujaa kuin sen takanakin.

Kukaan ei halunne oleskella akvaariossa tai näyteikkunassa – ei ainakaan kukaan suomalainen. Kahden metrin korkuinen pensasrivi tai -aita riittää näkösuojaksi keskikokoiselle ihmiselle. Näkösuojan voi saada jo parilla strategiseen paikkaan istutetulla pensaalla tai puulla. Sijoittelussa kannattaa jälleen muistaa kasvin lopullinen koko. Nopean näkösuojan antaa sermi tai säleikkö. Sermin voi punoa esim. pajuista, lastuista, oljista, kepakoista, jopa edellisvuotisista pujon varsista.

Jätä oleskelutila auki lounaaseen ja länteen, iltapäivän ja illan valolle. Etelässä tarvitaan varjostusta. Etelän varjostajana paras on lehtipuu, joka syksyllä ilmojen viilettyä päästää auringon lävitseen. Sopivasti sijoitettu puu suojaa myös pikku sateelta.

Pienen pihan kasvillisuus ei paljon melua vaimenna. Sen sijaan se, että melulähde ei näy, on psykologisesti tärkeää: näkymätön melunaiheuttaja ei häiritse yhtä paljon kuin näkyvä. Muuri tai lauta-aita vaimentaa melua myös desibeleissä mitattuna.

Rehevälehtiset kasvit sitovat lyijyä, häkää, pölyä, rikkiä ja typen oksideja. Niitä ilmassa on teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen sivutuotteina. Terveysriskien lisäksi ilmansaasteet syövyttävät, happamoittavat ja tahrivat. Parhaita saasteiden pyydystäjiä ovat kasvit, joissa on isot, karvaiset lehdet.

Vanha arkkitehtien kikka on peittää suunnitteluvirheet köynnöksellä. Jätesäiliö, tamppausteline, kompostori ja naapurin pyykkiteline on syytä piilottaa pensailla, puilla tai aitauksella.

Hyvin soralle perustettu ja salaojitettu oleskelutilan pohja pysyy tasaisena, eikä kerää vesilammikoita. Huolella suunniteltua ei tarvitse vuoden parin kuluttua ryhtyä uusimaan.

Nurmikko ei ole paras oleskelutilan lattia. Nurmikko kuluu, tahraa, on kostea aamukasteesta tai sateen jälkeen, ja sitä on leikattava – jopa muutaman kerran viikossa. Kivi- ja betonilaatat ovat kestäviä, mutta kylmiä ja kovia. Puu on aina lämmin ja kuivuu nopeasti, muttei kestä kuten kivi tai betonikivi.

Kukkamaat ja kauneimmat puut ja pensaat kannattaa sijoittaa siten, että ne näkyvät ohikulkijoille, omaan oleskelutilaan ja olohuoneen ja keittiön ikkunaan. Kukkaistutuksissa ja muista koristeista on hyvä muistaa, että jokainen uusi koriste vähentää entisten tehoa. Sijoita katseenvangitsijat harkiten, ei liikaa eikä liian moniin paikkoihin. Väreissä pätee vanha sääntö: muutama perusväri ja niitä korostamaan pieninä yksityiskohtina lisävärejä. Vastavärit korostavat toistensa tehoa: punainen on punaisempi vihreää vasten, sininen sinisempi oranssia vasten.

Kate istutusalustoilla auttaa pitämään kasvustojen alustat siistinä ja rikkaruohottomina. Toisaalta paksu katekerros hankaloittaa jatkossa lannoitteen antamista ja viivästyttää keväisin roudan sulamista.

Piha ja oleskelutila rappeutuvat, ellei niitä hoida. Jos ei ole aikaa hoitaa, kannattaa kaikki tehdä mahdollisimman helppohoitoiseksi. Rehevät, isolehtiset kasvit eivät vaadi paljon perkaamista, ne pitävät varjostuksellaan rikkakasvit kurissa. Oikea kasvi oikealla paikalla vähentää myöhempää karsimis- ja muotoleikkaustarvetta ja muutakin hoitoa. Ilmastollisesti kestäviä lajeja ei tarvitse uusia kovienkaan talvien jälkeen.

Hyvin suunniteltu oleskelutila ei ehkä oikopäätä anna omistajansa elämälle uutta tarkoitusta, innoitusta ja toivoa, mutta se voi tarjota hyvät puitteet filosofisen mielenlaadun kehittymiselle. Suomalainen haluaa luontoa, rauhaa ja luonnonrauhaa. Monet taiteilijamme ovat saaneet innoituksensa luonnosta. Oleskelutila voi olla luonnon vaatimaton korvike, jonka avulla ihminen voi päästä piirun verran lähemmäs ihmiselämän korkeimpia kykyjä: tietoisuutta, luovuutta ja myötätuntoa.

Haluatko lukea lisää pihasuunnittelusta?