Sadonkorjuun aika: hyödynnä puutarhan marjat ja hedelmät monipuolisesti
Punaherukka on puutarhan klassikko – kaunis, satoisa ja monikäyttöinen marja sopii niin hyytelöihin kuin koristeeksi kahvipöytään. (Kuva: Pixabay)
Sadonkorjuun hetket ovat vuoden parasta aikaa: marjoja, hedelmiä ja vihanneksia kypsyy puutarhassa kuin itsestään. Nauti puhtaita makuja suoraan pensaasta tai hyödynnä satoa leivonnassa, mehuissa ja hilloissa. Puutarhan antimissa yhdistyvät esteettinen kauneus, ravintorikkaus ja syksyn täyteläiset maut.
Puutarhan sadon juhlaa – makuja, värejä ja vitamiineja loppukesään
Loppukesä ja syksy ovat monella kotipuutarhurilla täynnä pieniä napostelu- ja herkutteluhetkiä, sekä leivonta- ja säilöntätuokioita. Puutarhan sadosta pääsevät varmasti tulevanakin syksynä nauttimaan niin lapset kuin eläinkunnan edustajatkin - varmasti jokunen kahvivieraskin.
Makuelämysten ohella puutarhassa kypsyvä sato tarjoaa myös visuaalista nautintoa; tummanvioletit luumut, punaposkiset omenat, heleänväriset herukat tai kullankeltaset tyrnit tyrmäävät kaikki aistit!
Ihaile ja ihmettele, nauti ja napostele puutarhasi satoa ja käytä niitä rohkeasti leivonnassa. Tuorekäytön ohella satoa kannattaa säilöä, pakastaa, keittää mehuksi, soseuttaa hilloksi jne. Aromit ja ravinteet kannattaa ottaa talteen!
Puutarhan marjat, hedelmät ja vihannekset antavat vitamiinirikasta satoaan - ja lisää marjakasveja kannattaa aina istuttaa!
Gourmet -makuja ja kauniita yksityiskohtia
Hyytelöissä, jälkiruokakastikkeissa sekä tuoreena nautittuina mesimarjat hurmaavat, hilloissa ja marmeladeissa oikeuksiinsa pääsee karhunvatukan aromi ja makoisan yllätyksen tuottaa myös koristekasvina kasvatettu tuoksuvatukka. Yksi uusi, makoisa tuttavuus on myös marjasinikuusama, joka on erittäin talvenkestävä muoto tutusta sinikuusamasta. Sen kookkaat, vitamiinipitoiset marjat ovat herkullisia sellaisenaan tai hilloksi/mehuksi valmistettuna!
Juomissa ja jälkiruuissa sekä pöydän koristeena voi joidenkin kukkien ohella käyttää myös marjoja sekä kasvien lehtiä. Raikkaan keltaiset vadelmat boolimaljan pinnalla, upeat ja kookkaat karhunvatukat kakun koristeena tai muhkeat pensasmustikat piirakan päällä herättävät varmasti huomiota.
Myös tutummat mansikat, vadelmat, herukat ja karviaiset täydentävät kauniisti kahvipöytää ja sen antimia. Ajankohdan satoa voi aina laittaa tarjolle myös sellaisenaan. Kokonaisia marjoja kannattaa myös pakastaa tulevaa käyttöä varten.
Mehukkaat ja makoisat vinkit
- Vaaleisiin mehuihin saat väriä ja lisämakua lisäämällä pienenkin määrän marjatuomipihlajaa (saskatoon) tai aroniaa.
- Hapokkaiden marjojen ja omenien sekaan voi lisätä marja- ja koristearoniaa - lisähapokkuus nostaa mehun terveydelle hyödyllisten fenoliyhdisteiden määrää.
- Mehuihin voi lisätä myös pihlajan makeamarjaisempia lajikkeita.
- Osa mehupuristamoista valmistaa mehua sekä hedelmistä että marjoista!
Marjatuomipihlajan eli saskatoonin mehukkaita ja mietoja marjoja kannattaa yhdistellä ennakkoluulottomasti muihin marjoihin. Marjapiirakkaan ne antavat mantelimaisen vivahteen ja sellaisinaan ne sopivat myö vihreisiin salaatteihin sekä hedelmäsalaatteihin. Saskatoonsita valmistettuun hilloon kannattaa lisätä sitruunamehua tuomaan hieman kirpeyttä makuun.
Tutustumisen arvoinen on myös ruusukvitteni (Chaenomeles japonica). Sen suuret, tuoksuvat ja kypsänä keltaiset hedelmät sopivat hyvin hilloihin, marmeladeihin ja hyytelöihin. Loka-marraskuussa kypsyvät hedelmät sisältävät C-vitamiinia ja pektiiniä.
Runsaslajinen Ribes-suku
Meillä Suomessa viljeltyjä Ribes-suvun marjapensaita ovat:
- mustaherukka (Ribes nigrum),
- viherherukka (Ribes nigrum 'Vertti'),
- punaherukka (Ribes Rubrum-ryhmä),
- valkoherukka (Ribes Rubrum-ryhmä),
- karviainen (Ribes Uva-crispa-ryhmä) sekä
- herukkakarviainen (Ribes x culverwellii).
Mustaherukan (mm. Melalahti, Mortti, Ola, Öjebyn) voimakas tuoksu ja maku, punaherukka (mm. Punainen Hollantilainen, Jonkheer Van Tets) sekä niitä miedompi valkoherukka (mm. valkoinen hollantilainen) lienevät useimmille tuttuja, mutta muut herukat saattavat monille olla outoja.
Esimerkiksi viherherukan, mm. ´Vertti´ on maultaan mustaherukan tyyppinen, mutta miedompi ja makeampi. Marjat ovat kypsinä kellertävänvihreitä. Väri muistuttaa siis raakaa marjaa, mutta kypsän viherherukan tunnistaa kyllä kypsän pehmeästä marjasta sekä hienoaromisesta mausta.
Karviainen oli maamme viljellyin marjalaji 1800-luvun loppuun asti. Nykyisin karviaisen suosio on jälleen kasvussa. Se on hyvä tuoreena ja sopii hyvin myös hilloksi, hyytelöksi, mehuksi tai nektariksi. Karviainen on myös varsin helppo pakastajan kannalta. Karviaisia on sekä punaisia (mm. Lepaan punainen) että keltaisia (mm. Hinnonmäen keltainen).
Suomessa kasvaa myös muita Ribes-suvun kasveja, joita käytetään koristeina.
Lue lisää: Hedelmä- ja marjakasvit Kasvikortistossa!
Lisää marja- ja hedelmäkasveja puutarhaasi
Puutarhan marjat ovat vitamiinirikkaita ja monikäyttöisiä. Niiden hyödyntäminen on helppoa ja kannattavaa - vaikka nauttisit niitä vain tuoreeltaan! Ujuta siis perinteisten puutarhakasvien joukkoon marjovia hyötykasveja; herukoita, karviaisia, aroniaa, marjatuomipihlajaa, marjasinikuusamaa, tyrniä, pensasmustikkaa, vadelmaa - hedelmäpuita unohtamatta!
Maanpeitteeksi voi myös istuttaa vaikka mesimarjaa, kanadanmustikkaa tai metsämansikkaa. Puutarhan sadosta nauttivat niin aikuiset, lapset kuin eläinkunnan edustajatkin.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat