• Etusivu
  • Kasvillisuus

Hilkka eli mustanmerenruusu on yhtä kuin torpankukka (Achimenes)

Hilkka on tyypillinen kesäkasvi

Tiina Painokallio
Päivitetty 14.04.2025
20238_82796.jpg

Nämä kauniskukkaiset kesäkasvit ilahduttavat joka vuosi uudelleen – lajikkeita löytyy moneen makuun, niin muodoltaan kuin väriltään. Kasvata hilkka keväällä ja nauti kukkaloistosta läpi kesän. (Kuva: Adobe Stock)

Hilkat ovat tyypillisiä kesäkasveja, joiden kauniskukkaiset lajikkeet vaihtelevat kooltaan, kasvutavaltaan ja kukiltaan. Se viihtyy huoneenlämmössä ja kasvatetaan joka kevät uudelleen.

Achimenes-suvun pienet, suomuiset juurakot muistuttavat koivun norkkoja. Niistä kasvaa sirot, pystyt ja haarattomat versot, joissa lehdet ovat kiehkuroissa.

Eri hilkkoja

  • Punahilkka A. erecta
  • Sinihilkka A longiflora
  • Torpankukka A. Longiflora-ryhmä

Kasvutapa on tiheä ja pensasmainen tai lievästi riippuva. Teräväkärkiset, kiiltävät lehdet ovat sahalaitaiset ja niissä on harvakseltaan karvoja. Avoimissa, laakeissa kukissa on viisi terälehteä ja pitkä, kapea nielu. Yksittäinen kukka kestää vain muutaman päivän, mutta niitä aukeaa jatkuvasti kesäkuusta syyskuuhun. Kukat ovat sinisiä, violetteja, punaisia tai valkoisia.

Hilkan kasvatus

Hilkat ovat vaivattomia mutta palkitsevia kasveja, jotka vuodesta toiseen ilahduttavat pitkällä kukinnallaan ja helppohoitoisuudellaan, ollen täydellisiä valintoja niin aloitteleville kuin kokeneillekin viherpeukaloille.

Juurimukulat istutetaan varhain keväällä. Yhteen ruukkuun laitetaan 4–6 mukulaa vaaka-asentoon 2–3 cm syvyyteen, tavalliseen kukkamultaan. Kata ruukku esimerkiksi lasilla ja kastele multaa tasaisesti. Aluslämpö on eduksi. Versot nousevat esiin noin neljän viikon kuluttua. Kasvustoa voi haarautumisen edistämiseksi latvoa noin 7–10 cm korkeudelta tai kun niissä on 3–4 lehtikiehkuraa, mikäli haluaa edistää kasvuston haarautumista. Leikatut versot juurtuvat helposti ja niitä voidaankin käyttää pistokkaina.

Hilkan hoito-ohjeet

Parhaiten kukka viihtyvät lämpimän valoisassa paikassa, mutta se ei siedä paahdetta. Tasainen kosteus on hoidon ainoa ehto. Kukinnan alettua touko-kesäkuussa riittää niukempi kosteus, mutta silloinkaan se ei saa kokonaan kuivua.

  • Kastelu mieluiten aluslautasen kautta, jolloin kasvi imee tarvitsemansa määrän vettä itse.
  • Lannoitetaan noin joka kolmas kastelukerta, jotta ne saavat tarvittavat ravinteet vahvaan kasvuun ja runsaskukkaisuuteen.
  • Viihtyessään kasvi kasvaa tuuheana ja tanakkana.

Kukinta alkaa vähentyä syyskuussa, jolloin kastelua vähennetään. Kukinnan päätyttyä kasvin annetaan kuihtua ja juurimukuloiden kuivua kastelematta. Lakastunut kasvusto leikataan alas ja ruukku viedään talvehtimaan kuiviltaan pimeään ja hieman viileämpään paikkaan (ei alle 14 asteen).

<p data-block-key="zietm">Seuraavana keväänä mukulat jaetaan ja istutetaan uuteen kukkamultaan. Maaliskuussa aloitettu kasvatus lakastuttaa kasvin talvilevolle elokuun lopun aikana, joten kasvatus on hyvä aloittaa vasta huhtikuun puolella. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Seuraavana keväänä mukulat jaetaan ja istutetaan uuteen kukkamultaan. Maaliskuussa aloitettu kasvatus lakastuttaa kasvin talvilevolle elokuun lopun aikana, joten kasvatus on hyvä aloittaa vasta huhtikuun puolella. (Kuva: Adobe Stock)
Ohje

Ohje

Vinkkejä

  • Mustanmerenruusun mukulat kasvavat sitä suuremmiksi mitä paremmin kukkaa on kasteltu.
  • Mustanmerenruusua voi kasvattaa myös amppelissa, kun jättää latvat leikkaamatta. Tällöin kasvustosta tulee pitkä ja riippuva, noin 35 cm pituinen.

Lisää tietoa ja kuvia mustanmerenruususta löydät Puutarha.netin Kasvikortistosta. Lue ja osallistu keskusteluun mustanmerenruususta Puutarha.netin Keskustelupalstalla.

Kasvillisuus
huonekasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20227_78923.jpg
Valitse oikea multa huonekasveille
Suomalaisten kodeissa on tänä päivänä kaukomailta kotoisin olevia huonekasveja. Kasvit saattavat olla peräisin äärimmäisen kuivasta maaperästä tai vaihtoehtoisesti erittäin kosteista olosuhteista. Virheellinen multavalinta voi johtaa kasvin kuihtumiseen, kukkimattomuuteen tai jopa kuolemiseen.
20238_82784.jpg
Juorut (Tradescantia) – Amerikkalaiset luonnonkasvit kodin vihreyteen
Juorut ovat alkujaan Amerikasta lähtöisin olevia luonnonkasveja. Nimensä suku on saanut vuonna 1638 kuolleen englantilaiselta John Tradescantilta, joka toimi Kaarle I:n ja Kaarle II:n hovipuutarhurina ja toimitti ensimmäiset suvun kasvit sekä joukon muita kasveja Eurooppaan. Suomessa useita juorulajeja kasvatetaan huonekasveina.
20227_68804.jpg
Lisää huonekasveja pistokkaista tai jakamalla
Monia huonekasveja voi nopeasti lisätä jakamalla vanhoja kasveja tai ottamalla niistä pistokkaita. Lisäystapa vaihtelee kasvien kasvutavan mukaan. Ruusukemaisesti ja heinämäisesti kasvavia kasveja lisätään jakamalla.
20226_78547.jpg
Erikoisempia huonekasveja
Monen kukkakaupan ja puutarhamyymälän valikoimasta löytyy myös erikoisempia ja eksoottisempia huonekasveja. Selkeiden hoito-ohjeiden avulla kokemattomampikin viherpeukalo saa kasvit voimaan vehreästi. Kevättä odotellessa voi kotiaan uudistaa ja piristää myös iloisen värisillä ruukuilla.
Huonearalia on näyttävä huonekasvi
Huonearalia (Fatsia japonica) tuo raikkaan vihreyden osaksi sisustusta
Huonearalia (Fatsia japonica) on koristeellinen huonekasvi, joka tunnetaan suurista, syvään liuskoittuneista lehdistään. Tämä alun perin Japanista ja Etelä-Koreasta kotoisin oleva kasvi kuuluu araliakasvien heimoon ja on suosittu sen näyttävän ulkonäön sekä helppohoitoisuuden ansiosta.
20238_82769.jpg
Muorinkukat (Peperomia) – pienten huonekasvien suuria persoonallisuuksia
Muorinkukat (Peperomia) ovat viehättäviä ja helppohoitoisia huonekasveja, jotka tarjoavat yllättävän paljon vaihtelua pienessä koossa. Lajikkeita löytyy moneen makuun – toisilla on kiehtova lehtiväritys, toiset hurmaavat erikoisella muotoilullaan. Näiden mehikasvimaisten kasvien kauneus piilee yksityiskohdissa.
20231_80731.jpg
Huonekasvit kaipaavat kunnon piristysruisketta
Viherkasveilla mullanvaihto on ajankohtaista helmi-maaliskuussa. Myöhemmin keväällä vuorossa ovat kukkivat huonekasvit. Mullanvaihtoväli on yleensä vuosi. Se on erityisen ajankohtaista silloin, kun ruukku on käynyt pieneksi tai kalkkia ja lannoitesuoloja on kertynyt ruukun pinnalle.
20239_83020.jpg
Huonekasvien kasvinsuojelu
Kasvien tarkkailu kannattaa aloittaa lehtien alapinnoilta, sillä useimmat tuholaiset sekä kasvitaudit löytyvät ensimmäiseksi juuri sieltä. Myös uudet lehdet, lehtihangat ja nuput sekä mullan pinta pitää tarkastaa. Uudet kasvit on viisasta laittaa aina ensin karanteeniin, etteivät mahdolliset ylimääräiset "ystävät" pääse leviämään muihin kasveihin. Jos tuholaisia kuitenkin on jo nähtävillä, pitää torjunta aloittaa välittömästi.
202212_7186.jpg
Terveet huonekasvit myös talvella
Huonekasvien valontarpeessa on eroja, mutta lähes kaikki kasvit kärsivät talvella valon puutteesta. Pimeimpään vuodenaikaan kasvit voi siirtää valoisimmalle ikkunalle. Kaiken luonnonvalon pyydystämiseksi siirretään verhot ja kaihtimet ikkunan edestä päiväksi kokonaan sivuun. Kasvien turhaa kääntelyä vältetään, koska kasvi kallistuu kohti valoa saadakseen kaiken mahdollisen valon lehdilleen.
20236_82413.jpg
Tunnetko keltamajavankaalin? Miten se tulisi hävittää?
Keltamajavankaali on näyttävä vehkakasvi, mutta kauneudestaan huolimatta kyseinen kasvi kuuluu hävitettävien kasvien joukkoon ja tulisikin tavattaessa hävittää mieluiten juuria myöten. Mistä siis on kyse?
Perhoset elävöittävät puutarhaa kesäisin
Perhoset kiittävät kukista – rakenna piha, joka tarjoaa suojaa ja mettä koko kesäksi
Komeita ritariperhosia, täpläsiipisiä neitoperhosia, herkän kauniita lanttuperhosia ja monia muita perhoslajeja voit houkutella puutarhaasi oikeilla kasvivalinnoilla. Perhoset kiittävät puutarhuria pölyttämällä kasvillisuutta ja tuovat iloa jo pelkällä olemassaolollaan!
202111_73869.jpg
Silakkapihvi on perinneruoka, mutta tuunataan se kaikille maistuvaksi herkuksi
Silakkaa on syöty Suomessa luultavasti jo satoja vuosia, mutta etenkin nuoremmalle väelle silakkaruoat eivät ole välttämättä kovin tuttuja. Pro Kala ry:n tiedotteen mukaan silakan kulutus on laskenut vuosikymmenten varrella valtavasti: 2000-luvun alussa silakkaa syötiin reilun kilon verran henkilöä kohden, kun viime vuosina vastaava luku on vain noin 300 grammaa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton