• Etusivu
  • Kasvillisuus

Hilkka ja mustanmerenruusu eli torpankukka (Achimenes)

Hilkka on tyypillinen kesäkasvi

Tiina Painokallio
Päivitetty 31.10.2024
20238_82796.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Hilkat ovat tyypillisiä kesäkasveja, joiden kauniskukkaiset lajikkeet vaihtelevat kooltaan, kasvutavaltaan ja kukiltaan. Se viihtyy huoneenlämmössä ja kasvatetaan joka kevät uudelleen.

Achimenes-suvun pienet, suomuiset juurakot muistuttavat koivun norkkoja. Niistä kasvaa sirot, pystyt ja haarattomat versot, joissa lehdet ovat kiehkuroissa.

Eri hilkkoja

  • Punahilkka A. erecta
  • Sinihilkka A longiflora
  • Torpankukka A. Longiflora-ryhmä

Kasvutapa on tiheä ja pensasmainen tai lievästi riippuva. Teräväkärkiset, kiiltävät lehdet ovat sahalaitaiset ja niissä on harvakseltaan karvoja. Avoimissa, laakeissa kukissa on viisi terälehteä ja pitkä, kapea nielu. Yksittäinen kukka kestää vain muutaman päivän, mutta niitä aukeaa jatkuvasti kesäkuusta syyskuuhun. Kukat ovat sinisiä, violetteja, punaisia tai valkoisia.

Hilkan kasvatus

Hilkat ovat vaivattomia mutta palkitsevia kasveja, jotka vuodesta toiseen ilahduttavat pitkällä kukinnallaan ja helppohoitoisuudellaan, ollen täydellisiä valintoja niin aloitteleville kuin kokeneillekin viherpeukaloille.

Juurimukulat istutetaan varhain keväällä. Yhteen ruukkuun laitetaan 4–6 mukulaa vaaka-asentoon 2–3 cm syvyyteen, tavalliseen kukkamultaan. Kata ruukku esimerkiksi lasilla ja kastele multaa tasaisesti. Aluslämpö on eduksi. Versot nousevat esiin noin neljän viikon kuluttua. Kasvustoa voi haarautumisen edistämiseksi latvoa noin 7–10 cm korkeudelta tai kun niissä on 3–4 lehtikiehkuraa, mikäli haluaa edistää kasvuston haarautumista. Leikatut versot juurtuvat helposti ja niitä voidaankin käyttää pistokkaina.

Hilkan hoito-ohjeet

Parhaiten kukka viihtyvät lämpimän valoisassa paikassa, mutta se ei siedä paahdetta. Tasainen kosteus on hoidon ainoa ehto. Kukinnan alettua touko-kesäkuussa riittää niukempi kosteus, mutta silloinkaan se ei saa kokonaan kuivua.

  • Kastelu mieluiten aluslautasen kautta, jolloin kasvi imee tarvitsemansa määrän vettä itse.
  • Lannoitetaan noin joka kolmas kastelukerta, jotta ne saavat tarvittavat ravinteet vahvaan kasvuun ja runsaskukkaisuuteen.
  • Viihtyessään kasvi kasvaa tuuheana ja tanakkana.

Kukinta alkaa vähentyä syyskuussa, jolloin kastelua vähennetään. Kukinnan päätyttyä kasvin annetaan kuihtua ja juurimukuloiden kuivua kastelematta. Lakastunut kasvusto leikataan alas ja ruukku viedään talvehtimaan kuiviltaan pimeään ja hieman viileämpään paikkaan (ei alle 14 asteen).

Seuraavana keväänä mukulat jaetaan ja istutetaan uuteen kukkamultaan. Maaliskuussa aloitettu kasvatus lakastuttaa kasvin talvilevolle elokuun lopun aikana, joten kasvatus on hyvä aloittaa vasta huhtikuun puolella.

<p data-block-key="zietm">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)
Ohje

Ohje

Vinkkejä

  • Mustanmerenruusun mukulat kasvavat sitä suuremmiksi mitä paremmin kukkaa on kasteltu.
  • Mustanmerenruusua voi kasvattaa myös amppelissa, kun jättää latvat leikkaamatta. Tällöin kasvustosta tulee pitkä ja riippuva, noin 35 cm pituinen.

Lisää tietoa ja kuvia mustanmerenruususta löydät Puutarha.netin Kasvikortistosta. Lue ja osallistu keskusteluun mustanmerenruususta Puutarha.netin Keskustelupalstalla.

Kasvillisuus
huonekasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20238_82825.jpg
Narsissit ovat kevään airueita
Isokukkaiset keltanarsissit koristavat pääsiäispöytiä ja monia pienikukkaisia narsisseja kasvatetaan kevättalven iloksi. Ne voi istuttaa keväämmällä avomaalle tai kukittaa uudelleen seuraavana vuonna, sillä esikäsiteltyjen sipuleiden hyötäminen kukkaan onnistuu helposti kotioloissakin. Muut sipulit ovat tarkoitettu ulos. Tarjolla on sekä luonnonlajeja että jalostettuja lajikkeita. Varhaisimmat narsissilajit puhkeavat kukkaan pari viikkoa lumien sulamisen jälkeen, myöhäisimmät vasta kesäkuun alussa.
20238_82784.jpg
Juorut (Tradescantia)
Juorut ovat alkujaan Amerikasta lähtöisin olevia luonnonkasveja. Nimensä suku on saanut vuonna 1638 kuolleen englantilaiselta John Tradescantilta, joka toimi Kaarle I:n ja Kaarle II:n hovipuutarhurina ja toimitti ensimmäiset suvun kasvit sekä joukon muita kasveja Eurooppaan. Suomessa useita juorulajeja kasvatetaan huonekasveina. Ne ovat nopeasti kasvavia ja helposti viihtyviä, kauniisti rönsyäviä ja runsaslehtisiä.
20238_82769.jpg
Muorinkukat (Peperomia)
Huonekasveina kasvatetaan lukuisia, toisistaan hyvinkin poikkeavia muorinkukkalajeja. Usemmiten ne ovat pieniä, ruusukkeellisia ja ruohovartisia mehikasveja, joiden puikelokukinnoissa on hyvin pienet kukat. Muorinkukat ovat kukin omalla tavallaan koristeellisia; joillakin väritys on mielenkiintoinen, toisilla lehden muoto on erikoinen tai se on uurteinen. Kaikki muorinkukat ovat kuitenkin helppohoitoisia.
20231_80729.jpg
Saniaiset huonekasvina
Tropiikista ja subtropiikista peräisin olevat saniaiset herättävät huomiota monimuotoisilla ja -värisillä lehdillään. Ne ovat suosittuja ja kauniita, mutta melko vaateliaita huonekasveja. Saniaisissa on useita eri lajeja: herkän siroja ja höytyväisiä sekä leveälehtisiä ja vahvarakenteisia.
20229_79585.jpg
Palmuvehka viihtyy missä vain
Moni kasviharrastaja on hankkinut tämän kauniin ja sopeutuvaisen huonekasvin jo ennen kuin se oli saanut suomenkielisen nimensä. Palmuvehka tunnettiin pitkään tieteellisen nimensä mukaisesti Zamioculcas-nimisenä. Huonekasvina vehkakasveihin kuuluva palmuvehka on tuttavuus, joka on kasvattanut tasaisesti suosiotaan 1990-luvulta lähtien.Tämä Itä-Afrikasta lähtöisin oleva, kiiltävälehtinen, helppohoitoinen, kestävä, näyttävä ja joka paikkaan sopeutuva huonekasvi on vakiinnuttanut paikkansa monenlaisissa sisustuksissa; niin kodeissa kuin julkisissa tiloissakin.
202212_7186.jpg
Terveet huonekasvit myös talvella
Huonekasvien valontarpeessa on eroja, mutta lähes kaikki kasvit kärsivät talvella valon puutteesta. Pimeimpään vuodenaikaan kasvit voi siirtää valoisimmalle ikkunalle. Kaiken luonnonvalon pyydystämiseksi siirretään verhot ja kaihtimet ikkunan edestä päiväksi kokonaan sivuun. Kasvien turhaa kääntelyä vältetään, koska kasvi kallistuu kohti valoa saadakseen kaiken mahdollisen valon lehdilleen.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton