Huonekasvien lepokausi alkaa
(Kuva: Adobe Stock)
Huonekasvien valontarpeissa on eroja, mutta lähes kaikki kasvit kärsivät talvella valon puutteesta. Pimeimpään vuodenaikaan kasvit kannattaa siirtää valoisimmalle ikkunalle. Ikkunan edestä siirretään verhot ja kaihtimet päiväksi kokonaan sivuun kaiken mahdollisen luonnonvalon saamiseksi. Kasvien turhaa kääntelyä vältetään, koska kasvi kallistuu kohti valoa saadakseen kaiken mahdollisen valon lehdilleen. Kiiltävälehtisten kasvien valonsaantia voi parantaa pitämällä kasvit puhtaana pölystä kostealla sienellä tai talouspaperilla pyyhkimällä. Kasvien säännöllinen suihkuttaminen vähentää myös tuholaisten esiintymistä.
Kasvivaloillavoidaan parantaa huonekasvien viihtyvyyttä. Lisävaloa annetaan niin, että kasveilla on vähintään 12 tuntia vuorokaudessa valoisaa aikaa. Vähän lämpöä ja runsaasti valoa tuottavat lamput sopivat kasveille parhaiten. Valaisin asennetaan mahdollisimman lähelle kasveja, kuitenkin siten, ettei lampusta säteilevä lämpö kuumenna kasvin lehtiä.
Kastelua vähennetään
Patterista nouseva lämmin ilma ja ikkunasta tuleva kylmä virtaus aiheuttavat vetoa, josta useimmat huonekasvit kärsivät. Jos vielä ikkunalauta on kylmä ja multa märkää, juuret eivät pysty toimimaan kunnolla, vaan kasvi saattaa jopa menehtyä. Yleisin hoitovirhe talvella on liikakastelu. Ennen kastelua tunnustellaan mullan kosteutta parin sentin syvyydestä tai kokeillaan ruukun painoa kastelutarpeen arvioimiseksi. Talvella useimpien kasvien multa saa kuivahtaa kunnolla ennen uutta kastelua.
Ongelmana alhainen ilmankosteus
Kuiva huoneilma on meidän oloissamme huonekasvien hyvinvoinnin kannalta yksi suurimpia ongelmia. Useimmat huonekasvimme ovat kotoisin trooppisista sademetsistä, missä luonnollinen ilmankosteus on suuri. Normaalisti sisätilojen ilmankosteus on talvella lämmityksestä riippuen 30–40 %, kun kasveille sopiva kosteus olisi 60–80 %. Kuiva ja lämmin ilma saa lehdenkärjet ruskettumaan ja voi edesauttaa kehrääjäpunkkien sekä ripsiäisten lisääntymistä.
Huonekasvit kannattaa koota ryhmäksi, jolloin pienilmasto on parempi kuin yksittäisten kasvien ympärillä. Ilmankostuttimella ja päivittäisillä lehvästösuihkutuksilla voidaan myös parantaa kuivaa huoneilmaa. Kasvien suihkutusvähentää myös tuholaisten esiintymistä.
Virkisteeksi merilevää
Kasvien lannoitus lopetetaan vuoden pimeimmäksi ajaksi. Lannoituksen sijaan kasveille annetaan merileväuutetta, joka tasapainottaa kasvien ravinteidenottoa ja lisää niiden elinvoimaisuutta. Merileväuute on luonnonmukainen kasvienhoitoaine; sen teho perustuu valtameren leväkasvien sisältämiin luonnon tehoaineisiin ja hivenravinteisiin. Merilevää voi antaa joko kastelu- tai sumutusveteen sekoitettuna.
Poikkeuksen tekevät talvella kukkivat kasvit, kuten syklaamit ja joulukaktukset, joiden lannoitusta jatketaan kukinnan ajan. Niiden lannoitukseen käytetään joko kasteluveteen sekoitettavaa ravinnenestettä tai multaan työnnettäviä ravinnepuikkoja.