• Etusivu
  • Hoitotyöt

Huonekasvien lepokausi alkaa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 31.01.2023
20231_80736.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Huonekasvien valontarpeissa on eroja, mutta lähes kaikki kasvit kärsivät talvella valon puutteesta. Pimeimpään vuodenaikaan kasvit kannattaa siirtää valoisimmalle ikkunalle. Ikkunan edestä siirretään verhot ja kaihtimet päiväksi kokonaan sivuun kaiken mahdollisen luonnonvalon saamiseksi. Kasvien turhaa kääntelyä vältetään, koska kasvi kallistuu kohti valoa saadakseen kaiken mahdollisen valon lehdilleen. Kiiltävälehtisten kasvien valonsaantia voi parantaa pitämällä kasvit puhtaana pölystä kostealla sienellä tai talouspaperilla pyyhkimällä. Kasvien säännöllinen suihkuttaminen vähentää myös tuholaisten esiintymistä.

Kasvivaloillavoidaan parantaa huonekasvien viihtyvyyttä. Lisävaloa annetaan niin, että kasveilla on vähintään 12 tuntia vuorokaudessa valoisaa aikaa. Vähän lämpöä ja runsaasti valoa tuottavat lamput sopivat kasveille parhaiten. Valaisin asennetaan mahdollisimman lähelle kasveja, kuitenkin siten, ettei lampusta säteilevä lämpö kuumenna kasvin lehtiä.

Kastelua vähennetään

Patterista nouseva lämmin ilma ja ikkunasta tuleva kylmä virtaus aiheuttavat vetoa, josta useimmat huonekasvit kärsivät. Jos vielä ikkunalauta on kylmä ja multa märkää, juuret eivät pysty toimimaan kunnolla, vaan kasvi saattaa jopa menehtyä. Yleisin hoitovirhe talvella on liikakastelu. Ennen kastelua tunnustellaan mullan kosteutta parin sentin syvyydestä tai kokeillaan ruukun painoa kastelutarpeen arvioimiseksi. Talvella useimpien kasvien multa saa kuivahtaa kunnolla ennen uutta kastelua.

Ongelmana alhainen ilmankosteus

Kuiva huoneilma on meidän oloissamme huonekasvien hyvinvoinnin kannalta yksi suurimpia ongelmia. Useimmat huonekasvimme ovat kotoisin trooppisista sademetsistä, missä luonnollinen ilmankosteus on suuri. Normaalisti sisätilojen ilmankosteus on talvella lämmityksestä riippuen 30–40 %, kun kasveille sopiva kosteus olisi 60–80 %. Kuiva ja lämmin ilma saa lehdenkärjet ruskettumaan ja voi edesauttaa kehrääjäpunkkien sekä ripsiäisten lisääntymistä.

Huonekasvit kannattaa koota ryhmäksi, jolloin pienilmasto on parempi kuin yksittäisten kasvien ympärillä. Ilmankostuttimella ja päivittäisillä lehvästösuihkutuksilla voidaan myös parantaa kuivaa huoneilmaa. Kasvien suihkutusvähentää myös tuholaisten esiintymistä.

Säännöllinen suihkuttelu on tarpeen talvellakin. (Kuva: Adobe stock)
Säännöllinen suihkuttelu on tarpeen talvellakin. (Kuva: Adobe stock)

Virkisteeksi merilevää

Kasvien lannoitus lopetetaan vuoden pimeimmäksi ajaksi. Lannoituksen sijaan kasveille annetaan merileväuutetta, joka tasapainottaa kasvien ravinteidenottoa ja lisää niiden elinvoimaisuutta. Merileväuute on luonnonmukainen kasvienhoitoaine; sen teho perustuu valtameren leväkasvien sisältämiin luonnon tehoaineisiin ja hivenravinteisiin. Merilevää voi antaa joko kastelu- tai sumutusveteen sekoitettuna.

Poikkeuksen tekevät talvella kukkivat kasvit, kuten syklaamit ja joulukaktukset, joiden lannoitusta jatketaan kukinnan ajan. Niiden lannoitukseen käytetään joko kasteluveteen sekoitettavaa ravinnenestettä tai multaan työnnettäviä ravinnepuikkoja.

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202111_73689.jpg
Ilmastonmuutos hyödyttää nopeasti leviäviä vieraslajeja
Haitalliset vieraslajit ovat merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle. Kun ilmasto lämpenee, vieraslajit saavat yhä paremmat mahdollisuudet levitä Suomen luontoon. WWF:n viikonloppuna päättyneellä talkookaudella vapaaehtoiset poistivat vieraslajeja luontoarvoiltaan rikkailta luonnonsuojelualueilta ja niiden liepeiltä.
20237_79163.jpg
Poimi nyt sesongin herukoista terveyttä talveksi
Kotimainen herukkasato alkaa olla jo kypsää. Käsin poimittuja marjoja on ollut myynnissä jo heinäkuun lopusta asti ja koneelliset poiminnat ovat alkamassa. Kerää nyt talveksi varastoon flavonoideja ja vitamiineja sisältävät viinimarjat.
Pensashanhikki
Pensashanhikki kukkii pakkasten tuloon saakka
Pensashanhikki (Dasiphora fruticosa, syn. Potentilla fruticosa, syn. Dasiphora floribunda) on puuvartinen, pensasmainen ruusukasvi. Pensashanhikit ovat tiheitä ja melko matalia koristepensaita, jotka kukkivat syksyllä runsaasti ja pitkään - aivan pakkasten tuloon saakka!
Erilaisia yrttejä
Yrtit ja juurekset omasta hyötypuutarhasta - kuuntele Kivijalka-podcast
Olisi hienoa loppukesällä syödä omalta maalta punaisia viinimarjoja suoraan pensaasta tai napata maasta porkkana pikkupurtavaksi. Siinä tietäisi ainakin tasan tarkkaan mitä suuhunsa laittaa, kun on koko kesän seurannut niiden kasvua.Tässä Kivijalka-podcastissa puhutaan hyötypuutarhasta. Mitä muuta se voisi olla, kuin marjapuska pihan perällä ja miten sellaista pitäisi hoitaa? Aiheesta keskustelemassa on Satakunnan puutarhaseuran sihteeri Tina Halin.Kivijalka-podcastissa puhutaan asumiseen, teknologiaan sekä tietenkin rakentamiseen ja remontoimiseen liittyvistä aiheista.(Podcast on tallennettu 2022 vko 23.)
202310_83248.jpg
Tuoksuvat, maistuvat yrtit
Yrttitarhoja alettiin perustaa Suomessa jo 1600- ja 1700-luvuilla. Aluksi yrttejä kasvatettiin nimenomaan kansanlääkinnällisiin tarkoituksiin. Pian kuitenkin valistus alkoi halveksia yrttien rohdosvoimaa. Ansaitun kunnianpalautuksensa yrtit saivat vasta vähin erin.
20232_14928.jpg
Keväällä huomio huonekasveihin
Huonekasvit ovat tärkeä sisustuselementti ja niillä voidaan korostaa persoonallista tyyliä ja kodin tunnelmaa. Kasvitrendit vaihtuvat samalla tavalla kuin muukin muoti. Suurin osa silti toivoo kasvilta helppohoitoisuutta, tosiharrastajat taas hakevat haasteita ja erikoisuuksia.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton