• Etusivu
  • Kasvillisuus

Jasmikkeet ovat helppohoitoisia pensaita

Tiina Painokallio
Päivitetty 31.10.2024
20237_82483.jpg

Herkän kauniiden, valkokukkaisten jasmikkeiden tuoksu huumaa ja kantautuu keskikesällä kauas. (Kuva: Adobe Stock)

Jasmikkeet (Philadelphus) ovat kasvisuku, johon kuuluu noin 60 lajia 1–6 m korkeita pensaita. Monia näistä pensaista viljellään koristekasveina. Korkeahkot jasmikkeet soveltuvat niin yksittäiskasveiksi, suojapensaiksi kuin aidanteiksikin.

Pohjois-Euroopassa tunnetuimpia ovat pihajasmike, hovijasmike ja puistojasmike. Jasmikkeet suosivat tuoretta, melko runsasmultaista ja -ravinteista, kalkkipitoista kasvualustaa. Ne tarvitsevat paljon valoa kukkiakseen runsaasti, mutta hajavalossa kukinta kestää kauemmin.

Tiheäkasvuisten, yleisilmeeltään raikkaan vihreiden jasmikkeiden lehdet ovat yksinkertaiset ja kevyesti hammaslaitaiset. Lehdistö saa keltaisen ruskavärin myöhään syksyllä. Tuoksuvat, puhtaanvalkoiset kukat peittävät pensaan keskikesällä, kukinta voi kestää kolmekin viikkoa pilvisillä säillä. Kukinto on terttumainen viuhko, mutta joskus kukat ovat yksittäin tai kolmittain. Valkoisissa kukissa on 20–40 keltaista hedettä. Jasmiketta kutsutaan joskus virheellisesti jasmiinipensaaksi, sillä valkoisten kukkien tuoksu, etenkin hovijasmikkeen, muistuttaa jasmiinia.

Jasmikkeet kasvattavat runsaasti tyviversoja ja tulevat helposti liian tiheiksi ja kaljuuntuvat alaosistaa. Ne pysyvät elinvoimaisina ja hyväkuntoisina, kunhan vanhimpia versoja harvennetaan säännöllisesti – joko keväällä tai kukinnan jälkeen. Pensaat kukkivat runsaimmin 3–4-vuotiailla versoilla.

<p data-block-key="ux6ce">Jasmikkeessa on upea tuoksu. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Jasmikkeessa on upea tuoksu. (Kuva: Adobe Stock)

Hovijasmike (Philadelphus pubescens)

Kookas hovijasmike kasvaa 3–5 m korkeaksi. Kukinnossa on 5–9 heikosti tuoksuvaa kermanvalkoista 3,5 cm kokoista kukkaa. Kukkaperä ja verhiö ovat karvaisia. Heteitä on 38. Hovijasmike kukkii Suomessa myöhään heinäkuussa; myöhemmin kuin monet muut jasmikelajit.Hovijasmikkeen lehdet ovat suuret ja alta karvaiset. Soveltuu yksittäis-, puisto-, suoja-, aita- ja aidannepensaaksi. Menestyy vyöhykkeillä I–III(IV).

'Tuomas'-lajike on valittu FinE-kasviksi. Se kasvaa 4–5 metriä korkeaksi ja menestyy Keski-Suomessa asti.

Kameliajasmike (Philadelphus x virginalis)

Kameliajasmike kukkii keskikesällä, yleensä heinäkuun puolivälistä lähtien kerrannaisin, vitivalkoisin ja vahvasti tuoksuvin kukin, jotka ovat 3–5 cm leveitä. Kukinnossa on 3–7 kukkaa, joissa on 0–26 hedettä. Verhiö on karvainen. Lehdet ovat isohkot. Kestää alasleikkauksen, jolloin koko pensas leikataan 20 cm korkeudelta. Sopii yksittäis- ja puistopensaaksi. Korkeahko, noin 2–3,5 metriseksi kasvava jasmike menestyy eteläisimmässä Suomessa (I–II).

<p data-block-key="gujnv">Hovijasmike (Kuva: Adobe Stock)</p>
Hovijasmike (Kuva: Adobe Stock)
<p data-block-key="eo8gq">Kameliajasmike (Kuva: Adobe Stock)</p>
Kameliajasmike (Kuva: Adobe Stock)

Loistojasmike (Philadelphus lewisii "Tähtisilmä")

Kaunis, 2–3 m korkea loistojasmike on tiheä ja hieman riippuvaoksainen pensas, joka puhkeaa kukkaan Etelä-Suomessa usein jo kesäkuun lopulla. Se on erittäin talvenkestävä, tuuhea ja terve pensas, joka menestyy hyvin tavallisessa, tuoreessa puutarhamaassa. Miedosti tuoksuva, puhtaanvalkoinen kukinta toistuu runsaana kukkapilvenä vuodesta toiseen. Kukat ovat 3,5–4 cm kokoiset. FinE-lajike 'Tähtisilmä' on menestynyt Sotkamossa saakka; lumen suojassa matalana, mutta kauniisti kukkivana (I–V). Loistojasmike sietää myös alasleikkauksen. Tähtijasmike (Philadelphus lewisii 'Waterton') muistuttaa loistojasmiketta, sillä se on samaa lajia.

Pihajasmike (Philadelphus coronarius)

Tuuhealehtinen pihajasmike on yksi aikaisimmin kukkivista jasmikkeista; kukinta alkaa usein jo kesäkuun viimeisellä viikolla. Sen tuoksu lienee jasmikkeista kaikkein voimakkain. Kermanvalkeat kukat ovat 2,5–3 cm leveitä. Pihajasmikkeen verhiöt ovat kaljut (vrt. hovijasmikkeella karvaiset) ja heteitä sillä on enintään 26 kpl (vrt. hovi- ja puistojasmikkeella edemmän). Kestävä ja vaatimaton kasvupaikkansa suhteen (kasvaa jopa kuivassa paikassa). Pihajasmike kasvaa 2–3 m korkuiseksi ja menestyy vyöhykkeillä I–III (IV). Perinteinen, iso pensaslaji; yksi vanhimmista koristepensaistamme.

Pikkujasmike (Philadelphus x lemoinei)

Jasmikkeista pienikokoisin on säännöllisen puolipallomainen ja tiheä pikkujasmike, joka kasvaa noin 1–1,5 m korkuiseksi. Pensaan koon lisäksi myös sen lehdet ja kukat ovat pienet. Erityistä pikkujasmikkeessa on sen voimakkaasti metsämansikalle tuoksuvat kukat; terälehtien vahva tuoksu säilyy jopa kuivatuissa kukissa. Kukinta alkaa yleensä heinäkuun alkupuolella. Heteitä kukassa on 26. Laji soveltuu yksittäispensaaksikin, sekä ryhmiin ja aidanteisiin. Melko nopeakasvuinen. Menestyy vyöhykkeillä I–IV (V).

<p data-block-key="5w8ce">Pihajasmike (Kuva: Adobe Stock)</p>
Pihajasmike (Kuva: Adobe Stock)
<p data-block-key="gs81k">Pikkujasmike (Kuva: Adobe Stock)</p>
Pikkujasmike (Kuva: Adobe Stock)

Jasmikkeista voit katsoa kuvia ja lukea lisää myös Puutarha.netin Keskustelupalstalta.

Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Kynäkatajan oksa
Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
202211_80117.jpg
Mikä kuvassa oleva kukka on? Asiantuntija vastaa
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20116_26849.jpg
Hometta puutarhassa?
Puutarhassani vaivaa outo tauti; kuin hometta olisi kasvien lehdillä? Sitä on niin pensaissa, perennoissa kuin kesäkukissakin. Mitä se on?Puutarhakasveihin voi joskus iskeä harmaahome tai härmä - molemmat ovat sienitauteja. Home ilmaantuu etenkin kosteissa olosuhteissa, härmä kuivissa - ja molemmat mädättävät kasvinosia. Esimerkiksi leimut, mansikka, siperianhernepensas, juhannusruusu ja monet kesäkukat ovat niille alttiita.Joskus näiden sienitautien haitta on niin vähäistä, että kasvi ei ole siitä moksiskaan - ja seuraavana vuonna härmää ei esiinnykään. Toisinaan koko kasvi on sairas ja voi jopa kuolla.Pahoin saastuneet kasvit voi ruiskuttaa kesällä sienentorjunta-aineilla. Saastuneet kasvinosat kerätään syksyllä pois puutarhasta ja hävitetään sekajätteen joukossa.Katso mm. Neudo Vital sienisairauksia vastaanVoit kokeilla sienitautien torjuntaan myös kotikonstia: sekoita litraan vettä 2 tl mäntysuopaa ja 2 tl ruokasoodaa, sekoita ja ruiskuta koko kasvusto hyvin. Uusi käsittely viikon päästä ja jatkossa tarpeen mukaan. Toivottavasti kikka auttaa ja saat nauttia kukistasi vielä pitkään!Lue lisää:Tautien ja tuholaisten torjunta puutarhassa
20091_14715.jpg
Nuorenparin pihasuunnitelman luonnostelua
Nuorenparin upea omakotitalo rakentuu metsän keskelle. Pihasta toivotaan helppohoitoista ja toimivaa. Kasveista viehättävät mm. terijoensalava ja omenapuut sekä erilaiset hopeansävyiset kasvit. Pieni soliseva vesiaihe on myös toiveiden listalla. Isäntä haaveilee myös uima-altaasta...sitten joskus...
202310_83248.jpg
Tuoksuvat, maistuvat yrtit
Yrttitarhoja alettiin perustaa Suomessa jo 1600- ja 1700-luvuilla. Aluksi yrttejä kasvatettiin nimenomaan kansanlääkinnällisiin tarkoituksiin. Pian kuitenkin valistus alkoi halveksia yrttien rohdosvoimaa. Ansaitun kunnianpalautuksensa yrtit saivat vasta vähin erin.
202012_67794.jpg
Texmex-teemalla kohti uutta vuotta
Oliko joulun päivien jouluillallinen raskaan oloinen paketti? Tuntuuko, että uuden vuoden juhlintaan pitäisi saada jotakin kevyempää ja mieltä räjäyttävää, pöydän säväyttävää, kenties texmex-ruokaa? Nappaa tästä uuden vuoden juhliin erittäin maittavat, täyttävät ja värikkäät herkkureseptit.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton