Kastelu

Perennojen elämäkään ei ole ongelmatonta: Lämmin, märkä syksy ja alkutalvi edistävät homeen kasvua. Lumeton keskitalvi tai kovat pakkaset voivat palelluttaa perennat. Aurinko ja kuivaava tuuli saattavat kuivattaa perennat kuoliaaksi.Tavallisimmat perennat eivät talvisuojausta tarvitse. Talvisuojaus on tärkeä esim. kivikkokasveille ja nuorille taimille. Lumi on paras talvisuoja. Lumen kertymistä voi auttaa havuilla. Myös ilmavan turpeen lisääminen kasvin tyvelle antaa hyvän suojan. Ainakin syysleimut, punatähkä, keijunkukka ja kevätakaihonkukka saavat helposti talvivaurioita. Kevätkylmiltä suojaa voivat tarvita mm. särkynytsydän, marskinlilja, kuningaslilja ja valeangervo.Kasveista saat lisätietoa Puutarha.netin Kasvikortistosta!

Kaikki eivät ole tyytymättömiä kosteina ja sateisina kesinä. Märkä ja kostea kesä mahdollistavat tappajaetanoiden eli espanjansiruetanoiden joukkoesiintymisen. Ne syövät lähes kaiken mitä puutarhassa vastaan tulee. Sille kelpaa yhtä hyvin mansikat, kaalit ja perennat, syövätpä ne lopulta vaikkapa havupuita. Tämä kesä on valitettavasti ollut monin paikoin Etanoille ja kotiloille hyvin suotuisa.

Monivuotiset kasvit, perennat, pensaat, puut sekä nurmikko kaipaavat lannoitusta syksyllä. Erityisesti siitä hyötyvät marja- ja hedelmäkasvit. Syyslannoitus auttaa kasveja valmistautumaan talveen, lisää talvenkestävyyttä ja parantaa keväällä alkavan kasvukauden satoa ja kukintaa.Lannoitus on varmin tehdä elo-syyskuussa, kun kasvukautta on vielä jäljellä – marjapensaiden ja hedelmäpuiden osalta heti sadonkorjuun jälkeen. Näin kasvit ehtivät käyttää ravinteet hyödykseen. Syyslannoitteet sisältävät kaliumia ja fosforia. Typpilannoitteita ei käytetä syksyisin, sillä typpi huonontaa kasvien talvenkestävyyttä.

Härkäpapu (Vicia faba) on yksi vanhimmista viljelykasveista ja luultavasti maailman ensimmäinen viljelty palkokasvilaji. Se sisältää runsaasti valkuaisaineita. Härkäpapua on Suomessa aiemmin käytetty lähinnä ihmisravintona toisin kuin eteläisemmissä maissa, joissa se on ollut myös tärkeä rehukasvi. Pitkän tauon jälkeen härkäpapua on jälleen alettu viljellä Suomessa. Härkäpapu onkin maukas ja hyvä kotimaisen kasviproteiinin lähde. Luomutilat tuottavat sitä jonkin verran rehuksi.

Kiireiset myyjät eivät oikein ehdi auttamaan taimikaupoilla, mutta tietoa tarvitaan; mistä saisi helposti tietoa kasveista ja niiden kasvupaikkavaatimuksista?Puutarhamyymälä on täynnä kasveja, tuttuja ja vähemmän tuttuja. Mieli tekisi hankkia vaikka jonkun uuden puun, pensasuutuuden ja kuvissa ihanilta näyttäviä perennoja... ja noita upeita kesäkukkia!Mutta - menestyvätkö ne meidän tontillamme? Kestävätkö etupihan paahteessa?Tuttuja tunteita taimikaupoilta. Kevään kiireisimpänä aikana myyjätkin ovat niin täystyöllistettyjä, ettei apua millään riitä kaikille tarvitsijoille. Mikä sitten avuksi?

Kasvukauden pituus Suomessa on 100–180 vuorokautta. Syksy alkaa ja kasvien kasvukausi päättyy, kun ilman lämpötila laskee pysyvästi alle + 5 ºC:en.