• Etusivu
  • Hoitotyöt

Kasvien menestyminen alkaa mullasta – Mikä on mullan luonnollinen koostumus?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 08.08.2024
20225_78335.jpg

Kuvituskuva Adobe Stock

Mineraalien eli kemiallisesti valmistettujen lannoitteiden käyttö on horjuttanut mullan luonnollisten järjestelmien tasapainoa. Maaperän lisääntynyt riippuvuus kemiallisista lannoitteista, kemiallisista tuholaisten torjunta-aineista ja keinotekoisesta kastelusta johtaa suolojen liialliseen keräytymiseen. Mikrobien elinolosuhteet muuttuvat epäsuotuisiksi ja niiden lukumäärä sekä toiminta vähenee romahdusmaisesti. Seurauksena on mullassa olevien ravintoaineiden sitoutuminen, eivätkä kasvit pysty enää käyttämään niitä.

Hyvänlaatuisen mullan koostumus

Mullan elävä osuus koostuu mikrofloorasta ja mikrofaunasta. Mikrofloora on mullassa eläviä mikroskooppisen pieniä bakteereja, sieniä ja leviä. Ne käyttävät ravinnokseen orgaanisia aineita ja hajottavat monimutkaisia orgaanisia molekyylejä, jotka tässä yhteydessä muuntuvat orgaanisiksi yhdisteiksi.

Jotkut bakteerit pystyvät hajottamaan jopa kiinteää kiviainesta. Hyvässä maaperässä on monia eri lajeja mikro-organismeja ja yksi gramma voi sisältää jopa kolme miljardia pieneliötä!

Mikrofauna koostuu hyönteisistä, madoista, kovakuoriaisista ja niin edellen, jotka möyhentävät ja ilmastoivat multaa ja huolehtivat riittävästä hapensaannista. Niiden ulosteet sisältävät erittäin paljon typpeä, kalsiumia, fosforia ja erilaisia hivenaineita.

Hyvä multa on täynnä elämää. Monet erittäin monimutkaiset biokemialliset prosessit, joiden ansiosta elämää ylipäätään on, eivät ole mahdollisia ilman mikro-organismeja. Ne sulkevat luonnon kiertokulun ympyrän.

Ruukkukasvit tarvitsevat oikeat ravinteet

Toisin kuin puutarhakasveilla, ruukkukasveilla on hyvin rajoitetut elintilat. Sijaintipaikka usein suoraan lämpölähteen yläpuolella tai sen välittömässä läheisyydessä kuivattaa hapen- ja vedenottojuuret, eikä kastelu lyhyinkään väliajoin auta. Lisäksi kukkamullan pitäisi olla kosteaa eikä likomärkää.

Kun ruukunvaihdon yhteydessä käytetään kukkamultaa, joka koostuu suurimmaksi osaksi happamasta turpeesta ja sisältää vain joitain tai ei yhtään mikro-organismeja, ei kasvi pysty ottamaan ravintoa omasta mullastaan. Tällainen multa toimii ainoastaan kasvin tukena, eli estää vain sen kaatumisen. Tässä luonnottomassa ympäristössä ravintolisäys kastelun ja kemikaalien muodossa on välttämätön. Näin kasvi tulee riippuvaiseksi jatkuvasta ravintoannostelusta.

Mineraalisista, eli ei luontoperäisistä, aineksista tehdyt lannoitepuikot tai nestemäiset lannoitteet häiritsevät orgaanista kiertokulkua. Eivätkä tällaiset lannoitteet myöskään paranna maaperää. Maa alkaa tiivistyä ja ruukun sekä mullan väliin muodostuu rako. Kun kasveja kastellaan, vesi jää mullan pinnalle sen sijaan että imeytyisi siihen. Vesi valuu ruukun sisäreunoja pitkin alas ja ulos ruukun pohjasta, niin että multa kostuu vain vähän ulkopinnalta.

Tämän seurauksena juuret alkavat etsiä kosteutta ja ravintoa – ne kasvavat liikaa ja tunkevat kukkaruukun sisäreunoja kohti. Kasvin pitäisi voida ottaa ravintonsa luonnollisella tavalla kukkamullasta, joka sisältää tarpeelliset ravintoaineet.

Multa koostuu viidestä olennaisesta ainesosasta:

  • kiinteät ainekset
  • orgaaniset ainekset
  • nesteet
  • ilma
  • elävät organismit
Ohje

Ohje

Hyvän mullan koostumus

Multa koostuu viidestä olennaisesta ainesosasta:

  • kiinteät ainekset
  • orgaaniset ainekset
  • nesteet
  • ilma
  • elävät organismit

Miten tunnistat, onko kukkamulta kuollutta?

Ilman elävöittäviä mikro-organismeja multa kukkaruukussa tiivistyy väistämättä. Multa kovettuu ja vetäytyy ruukun reunoilta sisäänpäin. Se ei pysty enää käyttämään kasteluvettä, vaan vesi jää mullan pinnalle ja valuu sitten mullan ja ruukun välisestä raosta alustalle. jos juuret joutuvat kauan olemaan vedessä, ne saattavat alkaa mädäntyä. Sen vuoksi vielä hyvinkin yleinen tapa kastella kukkia ruukun alustan kautta ei ole ollenkaan suositeltavaa.

Koska hyvän aktiivisen kukkamullan saaminen on yhä vaikeampaa, täytyy ruukkujen multaan lisätä mikro-organismeja.

Ota avuksi maaperän aktivointiaineet

Tehokkaat mikro-organismit (EM) ovat nestemäisessä muodossa olevia erilaisia mikro-organismeja, jotka alun perin kehitettiin maaperän parantamiseen. EM:n pääominaisuus on estää pilaantumista ja myrkyllisten aineenvaihduntatuotteiden syntymistä, samalla tukien uusiutumista edistäviä prosesseja. Lisäksi niitä voi käyttää karjanhoidossa, kompostoinnissa, puhtaan veden ja jäteveden käsittelyssä sekä monissa muissa sovelluksissa.

Tehokkaiden mikro-organismien vaikutukset perustuvat kolmen tyyppisiin luonnollisiin mikro-organismeihin: hajottaviin (degeneratiivisiin), neutraaleihin (opportunistisiin) ja rakentaviin (regeneratiivisiin tai fermentoitumista edistäviin). Tehokkaat mikro-organismit toimivat luonnon uudistajina, estäen orgaanisten aineiden pilaantumista ja siten edistäen eläinten ja kasvien terveyttä.

Degeneratiiviset mikro-organismit käyttäytyvät päinvastoin ja aiheuttavat pilaantumista. Neutraalit mikro-organismit ovat suurin ryhmä, ja ne noudattavat dominanssiperiaatetta, jossa tietyt mikro-organismit ovat hallitsevassa asemassa. Luomalla olosuhteet, joissa positiiviset mikro-organismit ovat hallitsevia, voimme saada neutraalit mikro-organismit tukemaan uusiutumisprosessia. Tehokkaiden mikro-organismien käyttö avaa siis uusia mahdollisuuksia monilla elämänalueilla.

Lähteet: Hyötykasviyhdistys, Eurogarden Oy

Hoitotyöt
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.
202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton