Kasvihuone pestään syksyllä

Sanotaan, että kesä ja kärpäset kuuluvat erottamattomasti yhteen, mutta mitäpä jos houkuttelisit pihallesi kärpästen sijaan upeita perhosia. Houkutteleva baari kannattaa avata jo varhain keväällä, jolloin talvehtineet perhoset, kuten nokkosperhoset sekä suruvaipat, löytävät itselleen maukasta ruokaa. Varmimmin vieraita pihasi pikku kuppilaan saat loppukesällä. Silloin vierailijoiden joukkoon eksyvät myös erilaiset yöperhoset.Laita siis pystyyn oma perhosbaari.

Kun ulkona on pimeää päivästä ja viikosta toiseen, eikä päivän lyhyt valoisa aika riitä yhteyttämiseen, niin monet huonekasveistamme kärsivät ja riutuvat. Lämmin ja kuiva huoneilma ei myöskään auta asiaa, joten talvi voi koitua jopa kasvin kohtaloksi. Viherkasvien "kaamosmasennus" näkyy kellastuvina lehtinä ja alttiutena saada tuholaisia. Tällöin kasvit kaipaavat lisävaloa, tavalla tai toisella.

Perennojen elämäkään ei ole ongelmatonta: Lämmin, märkä syksy ja alkutalvi edistävät homeen kasvua. Lumeton keskitalvi tai kovat pakkaset voivat palelluttaa perennat. Aurinko ja kuivaava tuuli saattavat kuivattaa perennat kuoliaaksi.Tavallisimmat perennat eivät talvisuojausta tarvitse. Talvisuojaus on tärkeä esim. kivikkokasveille ja nuorille taimille. Lumi on paras talvisuoja. Lumen kertymistä voi auttaa havuilla. Myös ilmavan turpeen lisääminen kasvin tyvelle antaa hyvän suojan. Ainakin syysleimut, punatähkä, keijunkukka ja kevätakaihonkukka saavat helposti talvivaurioita. Kevätkylmiltä suojaa voivat tarvita mm. särkynytsydän, marskinlilja, kuningaslilja ja valeangervo.Kasveista saat lisätietoa Puutarha.netin Kasvikortistosta!

Porkkana on monien puutarhojen tuttu juures. Porkkana on juureksista ehkä monipuolisin. Sen voi syödä sellaisenaan tai käyttää ruuanlaittoon, keittoihin ja leivontaan. Porkkana sisältää runsaasti A-vitamiinia, kaliumia, jodia ja kuitua. Näiden ansiosta porkkanat tasaavat verensokeria ja säilyttävät kylläisyydentunteen. Porkkanat sisältävät myös silmille tärkeää beetakaroteenia.

Pihanurmikossa kasvaa ruohoa tupsu siellä, toinen täällä – mutta sammal kyllä viihtyy mainiosti. Miten sammalesta pääsisi eroon?

Ruukku- ja jääsalaatti sekä pehmeä ja rapea keräsalaatti eli jäävuorisalaatti ovat kaikille tuttuja. Muihin salaatteihin tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi tammenlehti- tai sidesalaatista, lollo rossosta tai lollo biondasta. Maku on kaikissa Lactuca-suvun salaateissa mieto. Kun salaatilta haluaa makua ja särmää, kannattaa siirtyä Cichorium-suvun endiiveihin ja sikureihin. Näiden käyttö on suomalaisille vielä uutta. Friseesalaatti on toiselta nimeltään kähäräendiivi. Siloendiivi sopii nopeasti kuumennettavaksi. Valkoisen salaattisikurin, punasikurin ja vihersikurin tunnistaa sukkulamaisesta muodosta.