Kevätlannoitus – milloin ravinteet todella auttavat?

Kevätpuutarhassa tehtävät työt, kuten lannoituksen ajoitus ja maan kunnon tarkkailu, vaikuttavat merkittävästi koko kasvukauden onnistumiseen. (Kuva: Envato)
Kevät on kasvun käynnistymisen aikaa, mutta ravinteiden tarve ei ole sama kaikilla kasveilla eikä heti lumen sulettua. Keväällä kasvit heräävät vähitellen, ja niiden aineenvaihdunta aktivoituu sääolosuhteiden mukaan. Liian aikainen innostus lannoittamiseen ei useinkaan tuo toivottua hyötyä.
Kasvien juuristo toimii aluksi hitaasti, eikä se pysty hyödyntämään lisättyjä ravinteita tehokkaasti. Oikea ajoitus on siksi kevätlannoituksen tärkein periaate. Havainnointi ja maltti ovat usein parempia lähtökohtia kuin kalenteriin katsominen.
Milloin lannoitus kannattaa aloittaa?
Lannoitusta ei tule tehdä liian aikaisin. Maa on oltava sula ja kasvien kasvun selvästi käynnistynyt. Liian aikainen lannoitus huuhtoutuu maasta eikä hyödytä kasveja. Kevään ensimmäiset viikot riittävät usein maaperän omilla ravinteilla. Kasvualustan laatu vaikuttaa lannoituksen tarpeeseen merkittävästi. Multava ja hyvin hoidettu maa tarvitsee vähemmän lisäravinteita.
Kasvien ulkonäkö kertoo usein enemmän kuin kalenteri. Esimerkiksi vaalea lehdistö tai hidas kasvu voivat viitata ravinteiden puutteeseen. Toisaalta terve, tasaisesti kasvava kasvi ei hyödy ylimääräisestä lannoituksesta.
Luonnonmukainen vai mineraalilannoite?
Luonnonmukaiset lannoitteet vapauttavat ravinteita hitaasti ja parantavat maan rakennetta. Mineraalilannoitteet vaikuttavat nopeasti, mutta vaativat tarkkaa annostelua. Valinta riippuu kasvista ja kasvupaikasta. Keväällä typpipitoinen lannoite tukee lehtikasvua, mutta liiallinen typpi voi heikentää kukintaa.
Monille kasveille riittää yksi kevätlannoitus. Nurmikko ja hyötykasvit ovat poikkeuksia. Luonnonmukaiset vaihtoehdot sopivat erityisesti pitkäjänteiseen maan hoitoon. Mineraalilannoitteita käytettäessä korostuu oikea määrä ja tasainen levitys.



Kasvien ravinnetarpeet kevään eri vaiheissa
Kasvien ravinnetarve ei ole samanlainen koko kevään ajan. Heti kasvun alussa kasvit hyödyntävät ensisijaisesti maaperän omia varastoja. Vasta myöhemmin, kasvun kiihtyessä, lisäravinteet tulevat tarpeellisiksi. Keväällä painopiste on usein typessä, mutta tasapainoinen lannoitus huomioi myös fosforin ja kaliumin. Liiallinen ravinteiden käyttö voi johtaa rehevään mutta heikkoon kasvuun.
Keväällä annettu lannoite vaikuttaa koko kasvukauden ajan, joten annostelussa kannattaa olla maltillinen. Kasvien yksilölliset tarpeet korostuvat erityisesti hyötypuutarhassa ja perennaistutuksissa. Eri kasvilajit reagoivat ravinteisiin eri tavoin, mikä on hyvä huomioida lannoitetta valittaessa. Myös sääolosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka tehokkaasti ravinteet tulevat kasvien käyttöön.
Maaperän kunto osana lannoitusta
Lannoitus ei korvaa huonokuntoista maaperää. Keväällä kannattaa kiinnittää huomiota maan mururakenteeseen ja eloperäisyyteen. Hyvinvoiva maaperä sitoo ravinteita tehokkaasti ja luovuttaa niitä kasvien käyttöön tarpeen mukaan. Komposti, kate ja maanparannusaineet tukevat maaperän toimintaa paremmin kuin pelkkä lannoite.
Keväällä tehty maan hoito parantaa ravinteiden hyödyntämistä koko kesän ajan. Kun maaperä toimii, kasvit tarvitsevat vähemmän lisäravinteita. Tämä tukee sekä kasvien hyvinvointia että ympäristön kuormituksen vähentämistä. Maaperän hoito onkin pitkäjänteinen sijoitus puutarhan terveyteen. Hyvä kasvualusta helpottaa myös kastelun ja lannoituksen hallintaa.











