• Etusivu
  • Hoitotyöt

Kompostoimalla jätteet kiertoon

Rakentajan toimitus
Päivitetty 20.07.2023
20237_82670.jpg

(Kuva: Biolan)

Kompostointi on luonnollinen osa omakotitalouden jätehuoltoa. Omassa kompostorissa eloperäisen jätteen voi kierrättää lähellä syntypaikkaansa. Kompostin lopputuotteena syntyy arvokasta humuspitoista maanparannusainetta puutarhaan. Talousjätteen lisäksi kompostiin kelpaavat puutarhajäte ja kuivakäymäläjäte.

Kompostoimalla säästät luontoa ympärilläsi ja myös selvää rahaa. Mikäli voit käyttää syntyvän mullan omassa pihapiirissäsi, sinun kannattaa ehdottomasti itse kompostoida. Tällöin jätteitä ei tarvitse kuljettaa, säästät jätehuoltokustannuksissa ja saat käyttöösi ilmaista, puhdasta maanparannusainetta. Monet taloyhtiöt ovat säästäneet satoja euroja kompostoimalla omat talous- ja pihajätteensä. Nykyisen jätelainsäädännön hengen mukaisesti kaikki kierrätyskelpoinen jäte tulisi hyödyntää. Biojätteen paikka ei ole kaatopaikalla.

Kompostin elinoloista pitää huolehtia


Komposti on luonnon elävä prosessi, jossa luonnon pieneliöt hajottavat eloperäistä jätettä ravinnokseen. Lopputuotteena pieneliöiden hajotustoiminnasta syntyy humuspitoista kompostia, hiilidioksidia ja vesihöyryä. Pieneliöt tarvitsevat elääkseen riittävästi happea, kosteutta ja ravintoa. Lisäksi oikea lämpötila ja hiili/typpi-suhde parantavat kompostoitumista. Ihmisen tehtävänä on huolehtia kompostin hajottajaeliöiden elinolosuhteista.

Jotta komposti säilyy riittävän ilmavana, pitää jätteen sekaan lisätä kasausvaiheessa seosainetta, kuten oksahaketta tai valmiskuiviketta. Kuivike tasaa myös kompostin liiallista kosteutta. Kompostin sopivan kosteuden voi havainnoida puristamalla kompostimassaa nyrkissä: Kompostin kosteus on sopiva, kun massa kiiltelee kosteutta tai siitä irtoaa korkeintaan pari tippaa vettä.

(Kuva: Biolan)
(Kuva: Biolan)

Komposti parantaa maan elinvoimaisuutta


Komposti on erinomaista maanparannusainetta. Kompostin sisältämät ravinteet virkistävät maan luonnollista pieneliötoimintaa ja humusyhdisteet parantavat maan vesitaloutta. Elävässä maassa kasvit viihtyvät vehreinä. Tavallinen talous- tai puutarhakompostin ravinnepitoisuus ei kuitenkaan ole kovin korkea, joten kompostin käyttö ei korvaa kasvien normaalia lannoitusta.

(Kuva: Biolan)
(Kuva: Biolan)

Maanparannusaineena käytetään yleensä puolivalmista katekompostia. Talousjätekompostorista tyhjennettävä komposti on useimmiten juuri katekompostivaiheessa. Kasvukauden aikana katekompostin voi levittää nimensä mukaisesti maanpinnalle katteeksi. Syksyllä levitettävän katekompostin voi mullata kevyesti maahan. Sopiva kompostin levitysmäärä on 2–5 cm kerros.

Maaperään kasvien juuristolle ei puolikypsää katekompostia kannata vielä sekoittaa, sillä se saattaa häiritä kasvien ravinteiden ottoa. Kasvualustana kannattaa käyttää vain ehdottoman kypsää jälkikompostoitua kompostia sekoitettuna esimerkiksi luonnonmukaisesti lannoitettuun kasvuturpeeseen noin 2:1.

Kun puolivalmista kompostorista tyhjennettyä katekompostia jälkikompostoidaan, se kypsyy varsinaiseksi kompostimullaksi. Jälkikompostoinnin voi tehdä esimerkiksi kasassa tai eristämättömässä kompostorissa, sillä kypsyvä komposti ei enää lämpene. Jälkikomposti on tärkeätä peittää, jottei sadevesi huuhtele siitä vesiliukoisia ravinteita. Muutaman kuukauden aikana aktiivikomposti kypsyy tummanruskeaksi, rakenteeltaan muruiseksi kompostimullaksi.

Lisätietoa kompostoinnista

Jätelaki uudistui ja sen myötä biojätteen keräysvelvoite laajenee heinäkuuhun 2024 mennessä yli 10 000 asukkaan taajamissa joka kiinteistöön – myös omakoti- ja vapaa-ajan asuntoihin. Vaihtoehtoina on hankkia kompostori tai tyhjennettävä biojäteastia, joko omaksi tai kimppaan naapureiden kanssa.

Biojäte on maatuvaa elintarvike- ja keittiöjätettä, jota syntyy päivittäin ruoanlaiton ja aterioinnin yhteydessä.

Ohje

Ohje

Biojätteen keräysvelvoite

Jätelaki uudistui ja sen myötä biojätteen keräysvelvoite laajenee heinäkuuhun 2024 mennessä yli 10 000 asukkaan taajamissa joka kiinteistöön – myös omakoti- ja vapaa-ajan asuntoihin. Vaihtoehtoina on hankkia kompostori tai tyhjennettävä biojäteastia, joko omaksi tai kimppaan naapureiden kanssa.

Biojäte on maatuvaa elintarvike- ja keittiöjätettä, jota syntyy päivittäin ruoanlaiton ja aterioinnin yhteydessä.

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20226_78579.jpg
Vihreää voimaruokaa versoista
Talvella, kun ihminen tarvitsee vitamiineja ja voimaa, kannattaa kokeilla vihreiden versojen kasvattamista. Versottaminen on syötävien taimien kasvattamista vähässä mullassa. Se on hauskaa ja hyödyllistä!
20223_77433.jpg
Perunamaa parvekkeella tarjoaa viihdykettä
Perunoiden kasvattaminen parvekkeella ei ole suoranainen huoltovarmuusteko. Se on kuitenkin hauskaa, viihdyttävää ja opettavaista. Ja onnistuu tumpeloltakin. Muuta ei tarvita kuin ruukku, ämpäri tai laatikko sekä multaa ja pari siemenperunaa.
20239_79588.jpg
Kanerva - syksyinen ilopilleri
Kainuun maakuntakukka kanerva tuo väriä syksyyn ja loistetta puutarhaan. Kanervat viihtyvät valoisassa ja kuivassa kasvupaikassa. Monille kanerva on tuttu kaupasta ostettu kukkanen, joka säilyttää kauniin värinsä jopa koko talven. Kanervaa löytyy myös metsistä ja se sopii hyvin puutarhan istutuksiin. Varsinkin kivikkopuutarhassa ne viihtyvät erinomaisesti.Luonnossa kanervat viihtyvät kangasmetsissä, hietikoilla, kallioilla, soilla ja hiekkaisilla ojanpenkoilla. Kanervat kukkivat loppukesällä ja runsaimmin elokuussa.
Lannoitus 20238_59486.jpg
Vehreä, kukkiva ja satoisa puutarha ensi kesänäkin ‒ Ethän unohda syyslannoitusta?
Monivuotiset kasvit, perennat, pensaat, puut sekä nurmikko kaipaavat lannoitusta syksyllä. Erityisesti siitä hyötyvät marja- ja hedelmäkasvit. Syyslannoitus auttaa kasveja valmistautumaan talveen, lisää talvenkestävyyttä ja parantaa keväällä alkavan kasvukauden satoa ja kukintaa.Lannoitus on varmin tehdä elo-syyskuussa, kun kasvukautta on vielä jäljellä – marjapensaiden ja hedelmäpuiden osalta heti sadonkorjuun jälkeen. Näin kasvit ehtivät käyttää ravinteet hyödykseen. Syyslannoitteet sisältävät kaliumia ja fosforia. Typpilannoitteita ei käytetä syksyisin, sillä typpi huonontaa kasvien talvenkestävyyttä.
202111_73591.jpg
Brabant-tuijien pelastusoperaatio
Lukija kysyy: "Voinko jotenkin auttaa vielä elokuun lopulla aidanteeksi istuttamiani 27 Brabant-tuijaa, sillä ne alkoivat hiljalleen "ruskistua"? Kastelinkin kuivalla säällä, joten ilmiöin ei pitäisi johtua kuivuudesta. Voiko jokin lannoite tai muu vielä pelastaa tilanteen? Olivat 80 cm kokoisia. Maa on aika savinenkin paikoin tuossa, mutta niin ollut meillä muuallakin, jonne olen tuijia istuttanut. Nekin kyllä ensin hiukan "nyyrynneet", mutteivät noin ruskeiksi menneet."
20236_82298.jpg
Viikon kysymys: Kuinka paikattua nurmea tulisi hoitaa?
Olemme yrittäneet korjata nurmikomme vaurioita yhdestä kohdasta talven jäljiltä. Paikkauskohtiin tehtiin ilmaus ja altakastelu, mutta kahden viikon jälkeen kasvua ei näkynyt yhtään. Teimme ehkä sen virheen, että siemeniä ei sekoitettu multaan ja multa tiivistettiin vain kengillä? Ylimääräistä kasteluakaan ei juuri tehty, Oulussa sateli jonkin verran tuona aikana, mutta ei läheskään joka päiväEilen loput nurmikosta on paikattu. Siemenet on tällä kertaa sekoitettu kevyesti multaan rautaharavalla ja multa on hakattu hieman tiiviimmäksi lapiolla.Kuinka paljon/usein kohtia pitäisi kastella ilman, että menee ylikastelun puolelle (sillä oletuksella ettei sada)? Tuhkaa ei ilmeisesti suositella lannoitteeksi, olisiko joku muu lannoite, mistä on lähes varmasti hyötyä?Toinen haaste on, että siemet kiinnostavat kovasti rastaita. Kumikäärmeitä ja tuulihyrriä ne eivät näytä pelkäävän. Joillakin palstoilla kehotetaan laittamaan pulloon hirvensarvisuolaliuosta. Jos ripottelemme paikkauskohtien ympärille pippuria, caynnepippuria tai kanelia, onkohan siitä apua ja voiko se vaurioittaa nurmea?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton