Kostean tai märän maan kasvit
Rakentajan toimitus
Päivitetty 17.07.2018
Useimpien puutarhakasvien juuristo kärsii märässä maassa hapen puutteesta ja on vaarassa mädäntyä. Märkä maa on hapetonta ja kylmää. Tilannetta voi toki koittaa parantaa lisäämällä maahan hiekkaa tai salaojittamalla kasvualustaa. Myös kasvualustan korottamisesta on apua.
Mutta mitkä kasvit oikein viihtyisivät kosteassa tai märässä kasvupaikassa?
Huomio
Kosteikon puita ja pensaita:
- Heisiangervot – Physocarpus opulifolius
- Hieskoivu – Betula pubescens
- Hopeasalava – Salix alba ’Sibirica’
- Jokipaju – Salix triandra
- Koiranheisi – Viburnum opulus
- Koripaju – Salix viminalis
- Lumimarja – Symphoricarpos albus
- Metsäkuusi – Picea abies
- Mustakuusi – Picea mariana
- Pajuangervot – Spiraea alba, S. salicifolia
- Pihlaja-angervo – Sorbaria sorbifolia
- Pilaritervaleppä – Alnus glutinosa f.pyramidalis
- Pensaskanukat – Cornus alba
- Punapaju – Salix purpurea
- Purppuratuomi – Prunus padus ’Colorata’
- Sorvarinpensas – Euonymus europaeus
- Taikinamarja – Ribes alpinum
- Terijoensalava – Salix fragilis ’Bullata’
- Terttuselja – Sambucus racemosa
- Tervaleppä – Alnus glutinosa
- Tuohituomi – Prunus maackii
- Tuomi – Prunus padus
- Tyrni – Hippophae rhamnoides
- Villapaju – Salix lanata
Huomio
Kosteikon perennoja ja vesikasveja
- Keltakurjenmiekka – Iris pseudacorus
- Kilpirikko – Darmera peltata
- Koristeraparperi – Rheum palmatum
- Kotkansiipi – Matteuccia struthiopteris
- Majavankaalit – Lysichiton
- Niittykullero – Trollius europaeus
- Pallorentukka – Caltha palustris ’Multiplex’
- Rantakukka – Lythrum salicaria
- Rantatyräkki – Euphorbia palustris
- Rantatädyke – Veronica longifolia
- Siniheinä – Molinia caerulea
- Siperiankurjenmiekka – Iris sibirica
- Tuoksumatara – Galium odoratum
- Viiruhelpi – Phalaris arundinacea ’Picta’
Savipohjassa viihtyviä vesikasveja:
- Haarapalpakko – Sparganium erectum
- Isosorsimo – Glyceria maxima
- Järvikaisla – Schoenoplectus lacustris
- Lumpeet – Nymphaea
- Osmankäämit – Typha
- Pystykeiholehti – Sagittaria sagittifolia
- Raate – Menyanthes trifoliata
- Ratamosarpio – Alisma plantago-aquatica
- Rentukka – Caltha palustris
- Rohtokalmojuuri – Acorus calamus
- Sarjarimpi – Butomus umbellatus
- Suovehka – Calla palustris
- Terttualpi – Lysimachia thyrsiflora
- Ulpukka – Nuphar lutea
Huomioithan, että yllä olevassa listassa ei ole otettu kantaa vieraslajeihin.
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:
Aiheeseen liittyvää
Tarvitaanko lupa?
Oletko aikeissa rakentaa pihaasi varaston, puuvajan, leikkimökin tai vaikkapa grillikatoksen? Vai ajattelitko rajata tonttiasi aidalla? Otathan ensin selvää kuntasi rakennusvirastosta, mitä ohjeita siellä annetaan pihanrakentamiseen liittyen.Rakentamisen rajat ja rajoitteet vaihtelevat alueittain – ja jopa kunnittain. Joitain perussääntöjä toki on voimassa: haja-asutusalueilla lupakäytännöt ovat hieman väljempiä kuin kaava-alueilla, rantarakentamista on rajoitettu erityispykälin ja tulisijoilla varustettuihin rakennelmiin suhtaudutaan tiukemmin.
Lisää huonekasveja pistokkaista tai jakamalla
Monia huonekasveja voi nopeasti lisätä jakamalla vanhoja kasveja tai ottamalla niistä pistokkaita. Lisäystapa vaihtelee kasvien kasvutavan mukaan. Ruusukemaisesti ja heinämäisesti kasvavia kasveja lisätään jakamalla. Köynnöstävät ja rentovartiset kasvit taas saa uudistettua pistokkaista. Jos kasvi muodostaa rönsyjä, on rönsyn juurruttaminen nopea tapa aikaansaada uusi kasviyksilö. Paras ajankohta lisätä huonekasveja on yleensä kevät, kun kasvit ovat elinvoimaisia.
Korallikanukan alasleikkaus? Asiantuntija vastaa
Kasvukausi alkoi ja korallikanukkapensaat ovatkin lähes pystyynkuolleita. Muutamassa oksassa on lehtiä, muuten oksat ovat paljaat. Voiko pensaille tehdä enää tämän kesän nimissä mitään? Alasleikkaus olisi pitänyt tehdä ilmeisesti jo ennen kasvukauden alkua. Viime kesänä pensaat olivat aivan hyvinvoivia. Annanko niiden olla ja leikkaan ensi keväänä kaikki oksat pois vai voiko sen tehdä vielä tämän kesän aikana? Vai onko pensaat nyt menetetty? Ne ovat olleet paikallaan noin 8 vuotta ja aiemmin on poistettu vain kuolleita oksia.
Seppelvarpu ja marunat ovat syyskuun kasvit
Seppelvarpua aurinkoon ja varjoonRento- ja pitkäversoinen seppelvarpu (Stephanandra incisa ’Crispa’) pärjäsi erinomaisesti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen peittopensaskokeissa eri puolilla Suomea. Se talvehtii ilman vaurioita Kuopion korkeudella saakka vyöhykkeillä I–IV, kun maa on läpäisevä. Seppelvarpu viihtyy jopa varjossa, mutta auringossa pensaasta tulee tuuheampi ja ruskaväristä kirkkaampi.
Taimien koulinnalla tukevampia taimia
Koulinta tarkoittaa sitä, että siemenestä kasvatetut pikkutaimet siirretään taimiruukkuihin joko yksittäin tai pieninä ryppäinä.
Huomio koululaisten kasvisten syömiseen
Lasten ja erityisesti poikien kasvisten syönti on huolestuttavan vähäistä. Lasten ja nuorten kasvisten riittävään syöntiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Sen, minkä lapsena oppii niin, vanhana taitaa. Lapsena opitut terveyttä ylläpitävät ja sairauksia ehkäisevät ruokailutottumukset kantavat hedelmää pitkälle aikuisuuteen.Vanhempien esimerkki on erityisen tärkeä asia arkisten asioiden oppimisessa terveelliset ruokailutottumukset mukaan lukien. Terveyttä kasviksilla -kampanjan yhteistyötahot; Kotimaiset Kasvikset ry, Suomen Sydänliitto, Suomen Syöpäjärjestöt, Suomen Hammaslääkäriliitto ja Suomen Terveydenhoitajaliito, haastavat vanhemmat kantamaan vastuunsa terveellisten ruokailutottumusten opettamisessa. On hyvä muistaa, että vanhemmilla on tähän mahdollisuus ja velvollisuus. Lisäksi lapset suorastaan toivovat sitä, vaikka se ei aina siltä näyttäisikään. Riittävä kasvisten syönti hoituu näppituntumalla. Kasviksia puoli kiloa päivässä on kuusi kourallista. Kasvikset voi nauttia haluamallaan tavalla muodossa tai toisessa, kypsennettynä tai raakana. Helpoiten tavoite toteutuu sisällyttämällä kasviksia jokaiselle päivän aterialle ja välipalalle.
Luetuimmat
Uusimmat