• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kriikuna

Rakentajan toimitus
Päivitetty 17.09.2013
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg

(Prunus domestica subsp. insititia)

Kriikuna on luumun (Prunus domestica) alalaji.

Kriikunalla on hienoinen nukka sinisen hedelmän pinnassa. Hedelmäliha puolestaan on kellanvihreää ja sitä on luumuun verrattuna vähän. Kriikuna on luumua pienempi ja sen kivi on pyöreähkö, kun taas luumun kivi on soikea ja siinä on terävä pää. Kriikunat pysyvät syksyllä pitkään happamina ja muuttuvat makeiksi yleensä vasta ensimmäisen kunnon pakkasyön jälkeen. Jos pakkasta ei tule, niin viimeistäänkin kypsät, maahan pudonneet kriikunat ovat melko makeita ja herkullisia. Siksi sitä käytetäänkin yleensä keitettynä hilloissa ja hyytelöissä. Mehumaijassa voi valmistaa kriikunoista mehua.

Hyvin kylminä talvina kriikunapensaat saattavat paleltua ja kuivua. Juuristossa on kuitenkin syksyllä varastoituja ravinteita, ja tavallisesti ne toipuvat keväällä, ja muutamassa vuodessa kasvavat entiselleen tuottaen taas hyvän sadon.

Linnut eivät erityisemmin piittaa kriikunoista, mutta ainakin supikoirat ja mäyrät syövät niitä.

Uskotaan, että kriikunoita on viljelty jo antiikin ajan Damaskoksessa. On pystytty todistamaan, että roomalaiset toivat sen mukanaan Englantiin, sillä sieltä on löydetty arkeologisissa kaivauksissa kriikunoiden jäännöksiä. Englantilaiset puolestaan veivät kasvin Amerikkaan.

Kriikunan ja myös luumun tuholaisina Suomessa esiintyy luumukirvaa (Hyalopterus pruni) ja luumunäkämäpunkkia (Eriophyes similis).

Katso mitä kriikunasta sanotaan Puutarha.netin Kasvikortistossa - siellä myös kuvia kriikunasta!

Puutarha.netin Keskustelupalstalla sivutaan luumu-ketjussa myös kriikunaa...

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20208_66252.jpg
Varmista kukoistava kevät ja satoisa ensi kesä
Vaikka päivät ovat vielä kesäisen lämpimiä, alkaa luonto valmistautua talveen. Lyhenevä päivä on varma merkki, niin muuttolinnuille kuin kasveillekin, että talvea kohti ollaan menossa. Puutarhuri voi omilla toimillaan edesauttaa kasveja kestämään talven haasteet, varmistaa tulevan kevään ja kesän kukintaa ja kesän satoa.
20219_72769.jpg
Asiantuntija vastaa: Onko perheomenapuu pelastettavissa?
Minulla on perheomenapuu ollut n. 20 vuotta. Aluksi se teki hyvin omenia, mutta jo vuosia sitten joku tuholainen söi omenat. Olen yrittänyt suihkutella esim. mäntysuopalioksella, mutta ei ole ollut hyötyä.Nyt yksi oksa (1 lajike) on kuollut ja kaarna irtoaa. Muurahaiset kiipeävät pitkin runkoa ja oksia. Onko puu enää pelastettavissa?
20237_82497.jpg
Saako jäniksen syömästä puusta vielä satoa? Asiantuntija vastaa
Jänikset pääsivät syömään viime syksynä istutettuja omenapuita, ei ympäri, ehjää kuorta jäi. Syötyihin kohtiin laitoin haavasuojaa. Nyt puut kasvavat vain alhaalta, ylhäällä oli keväällä silmut, jotka nyt kuivuivat, uutta hyvää kasvua on aivan alhaalla tyvessä. Kannattaako puut säästää? Voiko puusta tulla vielä hyvin kasvava, satoa tuottava puu?
202112_74160.jpg
Lue vinkit vaihtoehtoisen joulukuusen hankintaan
Millainen kuusi valtaa sinun kotoasi paikkansa hyvinkin näyttävästi? Oletko perinteiden ystävä, vai minimalisti, joka ei kaipaa ympärilleen ylimääräistä? Oletko mahdollisesti allerginen kuuselle, mutta jotenkin haluaisit juhlistaa joulun perinteitä? Myös jollekin erilaiselle ratkaisulle voisi tänä vuonna löytyä paikka. Millainen joulupuu sinun kotiisi rakentuu?
14_P_77005.jpg
Hyötypuutarhasta riittää kysyttävää
Miten perustaa kasvimaa ja saada yrtit kukoistamaan? Entä milloin marjapensaat tulisi leikata? Miten perustetaan perunamaa ja miten päästään eroon perunarutosta? Puutarha.netin asiantuntijat vastaavat muiden muassa näihin Ilta-Sanomien lukijoita askarruttaneisiin kysymyksiin.*Kysymyksiä ja vastauksia voit käydä lukemassa Puutarha.netin Kysy, niin vastaamme -palstalla. Voit esittää myös oman kysymyksesi! Palvelun käyttö edellyttää kirjautumista.* Kysymykset vastauksineen julkaistu Ilta-Sanomien verkkosivulla.
20069_443.jpg
Istuta pihapuu
Puut ovat pihan peruskasvejaPihapuuta valitessa yksi tykkää kauniista kukinnasta, toiselle on tärkeintä upea syysväri ja kolmas halajaa isoja lehtiä ja peittävyyttä. Talvenkestävyys ja tuholaisarkuus on otettava huomioon joka tapauksessa. Myös kävyt ja hedelmät saattavat vaikuttaa valintaan. Uudelle pihalle kannattaa istuttaa ensimmäiseksi puut, koska osa on hyvinkin hidaskasvuisia.Pieneen pihaan ei kannata valita tammia (Quercus robur) tai metsävaahteroita (Acer platanoides), jotka varjostavat laajoilla latvuksillaan koko pihan. Sinne sopivat mm. pilarikatajat (Juniperus communis f. suecica), muita kuusia kapeampi serbiankuusi (Picea omorika), pilarituija (Thuja occidentalis ’Columna’ tai ’Fastigiata’), kartiotuija (Thuja occidentalis ’Brabant’, ’Holmstrup’ tai ’Pyramidalis’), marjakuuset (Taxus), pylväspihlaja (Sorbus aucuparia ’Fastigiata’), pylväshaapa (Populus tremula ’Erecta’) ja siivosenlehmus (Tilia x vulgaris ’Siivonen’). Myös puiden riippamuodot ovat hyviä valintoja: esimerkiksi riippapihlaja (Sorbus aucuparia ’Pendula’), riippajalava (Ulmus glabra ’Pendula’), sateenvarjojalava (Ulmus glabra ’Camperdownii’), riippahernepensas (Caragana arborescens 'Pendula') ja riipparaita (Salix caprea ’Pendula’).Suureen pihaan tuovat uljautta mm. balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum), lehmukset (Tilia), salavat ja pajut (Salix), poppelit (Populus), saarnit (Fraxinus), männyt (Pinus), kuuset (Picea), pihdat (Abies) sekä lehtikuuset (Larix).

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton