• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kultarantaa puutarhuriharjoittelijan silmin

Rakentajan toimitus
Päivitetty 12.10.2018
200611_2000.jpg

Työt aloitetaan klo 7 kokoontumalla työnjakoon. Tasavallan presidentin kesäkauden ohjelmaa myötäilevät myös puutarhureiden työt: kun tietyssä osassa puistoa tehdään haastattelua, rauhoitetaan se työn ääniltä. Kun presidentti on matkoilla, jyrisevät traktorit, leikkurit ja puhaltimet surutta. Maanantaisin ei käy opastettuja turistiryhmiä, joten silloin voidaan tehdä mm. laajempia kasvinsuojelutöitä. Keväällä työt painottuvat kylvämiseen ja istuttamiseen, kesällä tehdään ylläpitotöitä (mm. kastelua, rikkaruohojen kitkentää, istutusalueiden siistimistä) ja syksyllä tehdään viherrakentamistöitä (uusitaan kiveyksiä, rakennetaan uusia istutusalueita jne.).

Arvovaltaiset vieraat tuodaan linnaan rantaviivaa noudattelevaa, 220 metriä pitkää lehmuskujaa pitkin. Kuja onkin vaikuttavan kaunis kaikessa yksinkertaisuudessaan. Taivas pilkottaa kujan kattona ja terve vihreä lehvästö rauhoittaa mielen. Kokonaisuuden viimeistelee siisti hiekkakäytävä. Hiekkakäytävät puhalletaan puhtaiksi useita kertoja viikossa. Tänäkin kesänä hanhet tekivät kiusaa tallustelemalla kujanteen poikki nurmikentälle. Niiden jätöksiä puhdistettiin pahimmillaan useita kertoja viikossa.

Lehmuslajikkeita on neljä: tavallisten puisto- (Tilia x vulgaris) ja metsälehmuksen (Tilia cordata) lisäksi rivistössä komeilevat kriminlehmus (Tilia euchlora) ja isolehtilehmus (Tilia platyphyllos). Näiden kasvutapa ja koko eroavat toisistaan. Niinpä puiden pitäminen yhtenäisenä kujanteena tuottaa pientä päänvaivaa, ja leikkaukset on tehtävä suunnitellen ja huolella.

Lehmuskujanteen päässä aukeaa idyllinen merinäköala Naantalin kaupunkiin. Naantalin kirkko hallitsee maisemaa vilkkaan ranta-alueen kahviloiden ja ravintoloiden sekä vierasvenesataman yläpuolella. Vuoteen 1934 asti Kultarantaan kuljettiin vain vesiteitse.

200611_2001.jpg

Pääsisäänkäynnin edustalle on kuljettu rannalta kohoavia jylhiä graniittiportaita pitkin. Portaita reunustavat mm. männyt ja pihlajat. Metsäpuutarhan kasvit on valittu helppohoitoisista ja luonnonmukaiseen rakentamiseen sopivista kasveista. Mm. pikkutalvio (Vinca minor), jättipoimulehti (Alchemilla mollis) ja kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris) menestyvät mainiosti puiden siimeksessä.

Linnan tornista näkyy vielä hyvin Medaljonki-puutarhaan. Puut ovat kuitenkin kasvaneet reilussa 80 vuodessa suuriksi ja suojaavat nyt linnan pihaa joka puolelta. Vaikka lehtipuitakin on paljon, on yleisilme metsäpuutarhassa kuitenkin mäntyinen. Puiden kuntoa tutkitaan säännöllisesti, ja vanhimpia pihtoja onkin jo jouduttu karsimaan.

200611_2002.jpg

Nurmikon ja käytävien välistä rajausta tehdään useita kertoja kesässä. Raskain työ tehdään koneella, viimeistely käsin. Kasteluvesi saadaan omasta Metsäjärvestä. Kesä 2006 oli todella kuiva, joten järven vesikin alkoi jo ehtyä. Nurmikon leikkaamista riittää päivittäin: nurmikkohehtaareita on kaikkiaan 10.

Puistopuutarhuri Terho Marttila rajaa Ketjupuutarhan laattapolkua. Taustalla Outi kastelee leiskuvan punaisia kukontöyhtöjä.
Puistopuutarhuri Terho Marttila rajaa Ketjupuutarhan laattapolkua. Taustalla Outi kastelee leiskuvan punaisia kukontöyhtöjä.

Tuhansien ruusujen penkkien siistimiseen kuluu runsaasti aikaa. Nuutuneet ja nuutumassa olevat kukat ja lehdet sekä villiversot poistetaan, rikkaruohot kitketään piikkejä uhmaten ja maa kuohkeutetaan. Ruusujen kanssa ei voida kokonaan välttyä ongelmilta. Kesän mittaan tarvittiin useampia kasvinsuojeluruiskutuksia: ’President Kekkonen’-ruususta torjuttiin ruostetta, ’Europeana’sta ja ’Nina Weibull’ista torjuttiin ripsiäisiä, ja tämän kesän hittituholaiset eli rapsikuoriaiset tuntuivat viihtyvän vaaleanpunaisissa ’Astrid Lindgren’issä ja ’Bonica’ssa.

Tummia ripsiäistuhoja ruusussa
Tummia ripsiäistuhoja ruusussa

Toinen työläs tehtävä on sinitähtösten (Ageratum houstonianum) siistiminen. Työ on tarkkaa ja hidasta: ruskistuneet kukinnot poistetaan teräväkärkisillä saksilla lähes yksitellen, uusia nuppuja väistellen.

200611_2005.jpg

Kultarannassa on siis paljon kauniita istutuksia myös muotopuutarhan ulkopuolella. Osa metsäisistä ja kallioisista alueista on siistitty pienillä kasviryhmillä. Tässä luonnonmukaiseen puutarhaan mainiosti sopivia vuorenkilpiä (Bergenia), hopeahärkkiä (Cerastium tomentosum), rönsyansikkaa (Waldsteinia ternata) ja taustalla mm. punaista kyynelverenpisaraa (Fuchsia Triphylla-ryhmä) sekä keltaista kesäpäivänhattua (Rudbeckia hirta var. pulcherrima).

200611_2006.jpg

Hedelmäpuita Kultarannassa on n. 130. Niistä kerätään satoa keittiön tarpeisiin. Osa omenapuista on ns. hillittykasvuisia lajikkeita eli ne eivät kasva muutamaa metriä korkeammaksi. Näin sadonkorjuu on helppoa, eikä tikapuita tarvita. Vadelmia kerättiin parhaimmillaan 80 l päivässä. Päälajikkeina ovat ’Ottawa’ ja ’Maurin Makea’. Myös pensasmustikat, herukat ja karviaiset otetaan talteen.

Maikki-lajike kypsyi Oonan ja Sampan korjattavaksi elokuun puolen välin jälkeen.
Maikki-lajike kypsyi Oonan ja Sampan korjattavaksi elokuun puolen välin jälkeen.

Kaikkia hyöty- ja kukkatarhan antimia viedään kesäkauden ulkopuolellakin viikoittain presidentin talouteen.

Hyötytarha
Hyötytarha
Kukkatarha
Kukkatarha

Kaikki puhtaat kasvijätteet kompostoidaan ja hyödynnetään sekä väliaikaisena kasvualustana kurpitsoille että uutena kompostimultana. Valtavia komposteja on kolme: Etummaisena kasvukauden 2006 komposti. Vanhemmat kompostit (keskellä viime vuoden komposti ja takana kaksi vuotta vanha) toimivat mainiosti kurpitsojen kasvualustana. Kurpitsat kasvavat komposteissa valtaviksi mollukoiksi, jotka pärjäisivät myös Puutarha.netin keskustelupalstan Suuri Kurpitsasota –kisassa. Ensi vuonna vanhin komposti on jo valmista, joten siitä saadaan runsaasti uutta, muhevaa kasvualustaa.

200611_2013.jpg

Leikattua kuusiaitaa Kultarannan alueella on 1 kilometri. Uusia kuusia tarvitaan aidan paikkaamiseen aina silloin tällöin ja niinpä "takapihalla", hyvissä valo-olosuhteissa kasvatetaan uutta aitakuusta useita rivejä.

200611_2014.jpg

Henkilökuntaruokala sijaitsee puutarha-harjoittelijoiden asuntolan alakerrassa. Rakennus on saanut nimensä vanhan tilan mukaan: Frälsin tila ostettiin osaksi Kultarantaa vuonna 1928. Tuulan emännöimän ruokalan antimet ovat kerrassaan herkullisia ja täyttäviä. Niitä jää vuosittain moni kaipaamaan…

Henkilökunnan sosiaalitilat ovat käyneet ahtaiksi, ja syksyllä aloitettiinkin uusien tilojen rakentaminen. Samassa yhteydessä saadaan lisää kaivattua majoitustilaa.

200611_2015.jpg
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20067_342.jpg
Elokuussa kerätään siemenet talteen
Puutarhaharrastajalle lisää ulottuvuutta harrastukseen tuo kasvien kasvattaminen itse siemenestä taimiksi. Loppukesällä onkin runsaasti kerättävissä siemensatoa puutarhasta. Perennojen siemeniä omista ja tuttavien istutuksista keräämällä pääsee kokeilemaan puutarhurin taitojaan.Siemenlisäyksen lopputuloksen yllätyksellisyys tuo harrastukseen uutta jännitystä. Siemenlisäyksen seurauksena saatava uusi taimi voi erota paljonkin perintötekijöiden sekoittuessa emokasvistaan. Luonnonkasvit ja ns. maatiaisperennat muuntelevat vähiten. Jalostetummat lajit ja lajikkeet muuntelevat runsaammin.
20214_70196.jpg
Pienikin parvekeistutus auttaa pölyttäjähyönteisiä
Kukasta toiseen lentävät pörriäiset kaipaavat tukeasi. Auttaminen onnistuu myös parvekkeella.Pölyttäjähyönteisten määrä on pitkään laskenut. Suomen tilanne ei ole aivan yhtä paha kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa, mutta myös täällä erilaisten hyönteisten määrä on laskenut niiden elinolojen kaventuessa. Kasvien pölyttämisen lisäksi hyönteiset kierrättävät ravinteita ja pitävät kurissa tuhoeläinkantoja. Pienikin teko auttaa pölyttäjien hyvinvoinnin lisäämiseksi.
202211_80069.jpg
Viikon kysymys: Miksi vanha japaninmarjakuusi kellastuu?
Pihallamme oleva yksittäinen, iso, ehkä noin 70 vuotiaan japaninmarjakuusen latva alkoi kellastumaan pari kesää sitten. Nyt sen latvassa on enää vähän neulasia ja nekin ovat keltaisia. Vain alimmissa oksissa tänä keväänä uusia neulasia. Onkohan puulle enää mitään tehtävissä?
202110_72859.jpg
Roosa nauhan suunnitteli maailmanmestari
Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräys tukee rintasyöpätutkimuksen lisäksi myös muiden syöpien tutkimusta. Tämän vuoden teemana ovat suolistosyövät. Keräyksellä tavoitellaan vähintään kolmen ja puolen miljoonan euron pottia suomalaiselle syöpätutkimukselle. Roosa nauhan on suunnitellut ammattinyrkkeilyn maailmanmestari Eva Wahlström, joka uskoo, että rajat eivät ole meitä varten.
20077_5575.jpg
Mansikan pääsato on valmistumassa
Kuhina mansikkapelloilla alkanutMansikan pääsatokauden alkua joutui tänä vuonna odottamaan tavallista pidempään. Näin kävi aikaisesta kevään tulosta huolimatta. Vaikka kesäkuussa oli lämpimiä hellepäiviä, mukaan mahtui myös viileitä jaksoja. Nyt satokausi on kuitenkin täydessä vauhdissa Etelä-Suomen rannikkoalueilla, ja maan keskiosissa pääsatokausi on alkamassa. Maamme pohjoisosissa pääsatokausi käynnistyy heinäkuun toisella viikolla, kertoo toiminnanjohtaja Hannu Salo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta.
20235_81654.jpg
Mitä puita on kuvassa? Asiantuntija vastaa
Mitä puita ovat nuo erikoisen näköiset puut, ehkä kuusilajit, kuvassa? Puu muodostaa erikoisen "maton" ympärilleen.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton