• Etusivu
  • Kasvillisuus

Liian hapanta?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 26.06.2018
20092_15244.jpg

Mitä tarkoitetaan maan happamuudella ja miten se käytännössä ilmenee? Voiko asialle tehdä jotain - vai tarviiko?

Suomen maaperä on luontaisesti hapan ja pystyy huonosti vastustamaan happamoittavia tekijöitä. Suuret sademäärät etenkin keväisin ja syksyisin aiheuttavat ravinteiden ja kalkin huuhtoutumista. Ilman rikkipitoisuus on kasvanut jatkuvasti fossiilisten polttoaineiden eli öljyn ja kivihiilen polton vuoksi. Tämä rikki laskeutuu maan pinnalle sateen mukana ja happamoittaa maaperää. Myös typpilannoitus ja kasvien ravinteidenotto lisäävät maan happamoitumista.

Kotipuutarhasi kasvualustan happamuuden voit tarkistaa teettämällä maanäytteestä viljavuustutkimuksen. Alueen kasvillisuudestakin voit jo tulkita jotain; havumaaston pohja on happamampaa kuin lehtokasvien juurella.

KatsoKasvikortiston kalkinkarttajat!

Mitä happamuus on?

Happamuus riippuu vetyionien (H+) määrästä maassa. Mitä enemmän maassa on vetyioneja, sitä happamampi maaperä on. Happamuutta mitataan pH-arvoilla, jotka vaihtelevat välillä 0-14:

  • 0 - 6,9 hapan
  • 7,0 neutraali
  • 7,1 - 14,0 emäksinen
  • Happamuus alentaa satoa, koska kasvien ravinteidenotto vaikeutuu:
    Vetyionit syrjäyttävät maahiukkasten pinnoilta kasvien ravinteita, jolloin esimerkiksi kaliumin (K), magnesiumin (Mg) ja natriumin (Na) sitoutuminen maahiukkasiin vähentyy. Tällöin kasvien ravinteet huuhtoutuvat helposti. Happamuuden lisääntyessä kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin määrä maassa vähenee.
  • Haitalliset metallit lisääntyvät maaperässä:
    Joidenkin haitallisten metallien (mm. kasveille myrkyllisen alumiinin) liukoisuus kasvaa happamuuden lisääntyessä.
  • Happamassa maassa on vähän ilmareikiä:
    Happamaan maahan ei muodostu kuohkeaa mururakennetta, koska happamassa maassa ei ole niin paljon ilmareikiä tekeviä lieroja. Lisäksi kalsium- ja magnesiumhiukkaset sitovat maahiukkasia huonommin yhteen, mikä tekee maan rakenteesta tiiviin.
  • Happamassa maassa sammaloituminen lisääntyy:
    Esimerkiksi nurmikon sammaloituminen kertoo mm. maan happamuudesta. Tämä voidaan kääntää myös positiiviseksi asiaksi; mikäli toivotaan sammalen lisääntyvän, niin pH:ta alentaminen auttaa!
Ohje

Ohje

Mitä haittaa happamuudesta on?

  • Happamuus alentaa satoa, koska kasvien ravinteidenotto vaikeutuu:
    Vetyionit syrjäyttävät maahiukkasten pinnoilta kasvien ravinteita, jolloin esimerkiksi kaliumin (K), magnesiumin (Mg) ja natriumin (Na) sitoutuminen maahiukkasiin vähentyy. Tällöin kasvien ravinteet huuhtoutuvat helposti. Happamuuden lisääntyessä kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin määrä maassa vähenee.
  • Haitalliset metallit lisääntyvät maaperässä:
    Joidenkin haitallisten metallien (mm. kasveille myrkyllisen alumiinin) liukoisuus kasvaa happamuuden lisääntyessä.
  • Happamassa maassa on vähän ilmareikiä:
    Happamaan maahan ei muodostu kuohkeaa mururakennetta, koska happamassa maassa ei ole niin paljon ilmareikiä tekeviä lieroja. Lisäksi kalsium- ja magnesiumhiukkaset sitovat maahiukkasia huonommin yhteen, mikä tekee maan rakenteesta tiiviin.
  • Happamassa maassa sammaloituminen lisääntyy:
    Esimerkiksi nurmikon sammaloituminen kertoo mm. maan happamuudesta. Tämä voidaan kääntää myös positiiviseksi asiaksi; mikäli toivotaan sammalen lisääntyvän, niin pH:ta alentaminen auttaa!

Miten happamuutta poistetaan?

Happamuutta voidaan poistaa kalkituksella. Kalkitus vähentää happamuutta, koska maahiukkasten pinnan happamat vetyionit voivat korvautua kalkkikiven emäksisillä ioneilla. Kalkitus vaikuttaa välillisesti myös maan ravinnetilaan. Hyödylliset pieneliöt, kuten maabakteerit ja sienet sekä madot, viihtyvät parhaiten hyvin kalkitussa maassa.

Erityisen tärkeää riittävän korkea pH on ilmakehän typpeä sitoville juurinystyräbakteereille. Jos maa on hapan, juurinystyräbakteerit eivät sido typpeä tehokkaasti, ja tällöin palkokasvien typensaanti ja kasvu heikkenevät. Kalkitus on myös hyvä keino torjua kasvitauteja.

Lue lisää:
Kalkitus parantaa maata
Kalkitse ja lannoita nurmikkoa
Sammalen ja maan happamuuden poistoon Azet VitalKalkki
Biolan Puutarhakalkki

20092_15243.jpg

Happaman maan kasvit

Aina ei kuitenkaan ole tarvetta ryhtyä nostamaan maan ph:ta. Monet kasvit, kuten esimerkiksi alppiruusut, atsaleat, hortensiat ja pensasmustikat vaativat menestyäkseen hapanta kasvualustaa. Tästä syystä maata kannattaa istutusvaiheessa myös parantaa erityisesti happaman maan kasveille suunnitellulla mullalla tai turpeella - lisäksi on muistettava ohittaa nämä kasvit kalkitsemisen aikana!

Lue lisää:
Happaman metsämaan kasvit
Multa rodoille ja havuille
KatsoKasvikortiston kalkinkarttajat!

Maan happamuudesta ei aina siis ole haittaa, mutta kalkitseminen siis auttaa mikäli on tarvetta nostaa maan pH:ta. Suomen havuvoittoisilla alueilla maaperä on luonnostaan hapanta - tuoreet ja lehtomaisemmat alueet ovat emäksisempiä. Havut siis pitävät happamammasta!

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Syyskaalit kauden muotiherkkua
Syyskaalit ovat varhaiskaalia kiinteämpiä ja niiden korjuuaika on pidempi kuin varhaissadolla. Syyskaalit sopivat erityisen hyvin salaattikäyttöön ja vokkipannulle, mutta myös keittoihin, pataruokiin ja uuniin. Nyt on aika tehdä kaalisalaatteja, borssia, lammaskaalia, kaalikääryleitä ja itämaisittain maustettua kookoskaalia.
201911_41931.jpg
Tee lumoavia joulutähtikoristeita
Julkaisija: Kauppapuutarhaliitto ry
20087_11855.jpg
Haitallisten puutarhakasvien levittäminen
Suomeen on kotiutunut ihmisten matkassa runsas 600 vierasta lajia, joista monet uhkaavat luontomme monimuotoisuutta. Eräät puutarhan koristekasveiksi tuoduista lajeista voivat karata luontoon ja niitä tulisi siksi välttää: Jättiputket, jättipalsami, lupiinit ja kurtturuusu aiheuttavatkin jo suuria vahinkoja monilla alueilla.Vieraslajit, eli ihmisen avulla uuteen ekosysteemiin siirtyvät lajit, ovat toiseksi suurin syy luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen heti elinympäristöjen tuhoutumisen jälkeen. Lajit, jotka valtaavat itselleen uutta elintilaa aggressiivisesti, voivat aiheuttaa merkittäviä haittoja ympäristölle, taloudelle ja ihmisten terveydelle.
20236_71320.jpg
Boheemit puutarhat ovat monimuotoisia ja helppohoitoisia
Puutarhaharrastuksen merkitys on korostunut viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Harrastus tuo mielekästä tekemistä, minkä lisäksi se on luonut myös turvaa ja vakautta arkeen. Puutarhan luonnonmukaisuus on alkanut kiinnostamaan ja se onkin noussut yhä tärkeämmäksi puutarhaideologiaksi, kerrotaan Puutarhaliiton tiedotteessa.Yhä useampi puutarhuri arvostaa luonnonmukaisuutta ja pyrkii oman harrastuksensa avulla lisäämään puutarhan elinvoimaisuutta ja suojelemaan ympäristöään. Voikukkien annetaan kukkia eikä rikkaruohoja myrkytetä kulkuväyliltä. Sen sijaan lisätään luonnon biodiversiteettiä ja valitaan puutarhaan tuotteita, jotka parantavat muun muassa maan elinvoimaisuutta.Myös Lohjan asuntomessuilla päästiin ihailemaan boheemia puutarhaa. Kuvia kohteesta löydät artikkelin lopusta.
202111_73591.jpg
Brabant-tuijien pelastusoperaatio
Lukija kysyy: "Voinko jotenkin auttaa vielä elokuun lopulla aidanteeksi istuttamiani 27 Brabant-tuijaa, sillä ne alkoivat hiljalleen "ruskistua"? Kastelinkin kuivalla säällä, joten ilmiöin ei pitäisi johtua kuivuudesta. Voiko jokin lannoite tai muu vielä pelastaa tilanteen? Olivat 80 cm kokoisia. Maa on aika savinenkin paikoin tuossa, mutta niin ollut meillä muuallakin, jonne olen tuijia istuttanut. Nekin kyllä ensin hiukan "nyyrynneet", mutteivät noin ruskeiksi menneet."
20087_11828.jpg
Paprika parhaimmillaan
Paprika, tarkemmin sanottuna vihannespaprika, ja maustepaprika, jota yleisesti kutsutaan chiliksi, ovat yhteisen kantaäidin erilaisiksi jalostettuja marjahedelmiä. Molemmat kuuluvat samaan koisokasvien heimoon kuin tomaatti, peruna ja munakoiso.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton