Haitallisia puutarhakasveja
Lupiinit valloittavat etenkin tienvarsiniityt.
Suomeen on kotiutunut ihmisten matkassa runsas 600 vierasta lajia, joista monet uhkaavat luontomme monimuotoisuutta. Eräät puutarhan koristekasveiksi tuoduista lajeista voivat karata luontoon ja niitä tulisi siksi välttää: Jättiputket, jättipalsami, lupiinit ja kurtturuusu aiheuttavatkin jo suuria vahinkoja monilla alueilla.
Vieraslajit, eli ihmisen avulla uuteen ekosysteemiin siirtyvät lajit, ovat toiseksi suurin syy luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen heti elinympäristöjen tuhoutumisen jälkeen. Lajit, jotka valtaavat itselleen uutta elintilaa aggressiivisesti, voivat aiheuttaa merkittäviä haittoja ympäristölle, taloudelle ja ihmisten terveydelle.
Suurin osa vieraslajeista on kasveja
Pohjoismaisen ministerineuvoston mukaan Suomeen on kotiutunut 21 mereistä lajia, 24 sisävesissä elävää ja 593 maalla elävää lajia. Viimeksi mainituista suurin osa on kasvilajeja. Vierasta alkuperää olevien lajien tilalla tulisi mieluummin suosia kotimaisia kasveja.
Luontoon karanneiden vieraslajien hävittäminen on vaikeaa ja kallista, monessa tapauksessa jopa mahdotonta. Tämän vuoksi niiden leviäminen tulisi estää mahdollisimman tehokkaasti. Luonnonsuojelulaki (LSL 43§) kieltää vierasperäisten lajien levittämisen luontoon, jos on olemassa vaara, että niistä voi syntyä pysyvä kanta.
Useimmat kasveista ovat jo varsin yleisiä pihakasveja. Niiden viljelyä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää. Jos niitä kuitenkin haluaa kasvattaa, tulee pitää erityinen huoli siitä, että ne eivät pääse leviämään lähiympäristöön.
Vaarallisiin vieraslajeihin kuuluvat muun muassa kiertotatar-lajit, kuten japanintatar (Fallopia japonica), jättitatar (Fallopia sachalinensis) ja näiden risteymä hörtsätatar (Fallopia x bohemica). Lajit ovat kotoisin Itä-Aasiasta, josta niitä on viety ympäri maailmaa puutarhoihin koristekasveiksi. Ne ovat suosittuja puutarhaperennoja, koska ne ovat sitkeitä, nopeakasvuisia ja leviävät helposti kasvullisesti. Samat ominaisuudet ovat kuitenkin tehneet niistä erittäin vaikeita ja haitallisia rikkakasveja. Kiertotattaria ei tule siirtää sellaiselle paikalle, josta kasvusto pääsee leviämään valvomatta luontoon.
Lisätietoja: Suomen ympäristökeskus, Ylitarkastaja Harry Helmisaari, puh. 040 740 1612
Aiheeseen liittyvää
Perennojen kastelu
Helpota joka kesäistä kastelurumbaa Tihkuruukulla
Gratinoitu savusuikalekiusaus ja paahdettu raitajuuri
Huonekasvit hengissä talven yli?
Kaamosaika kukkaruukussa
Tietoa nurmikosta?
Luetuimmat
Uusimmat