• Etusivu
  • Kasvillisuus

Haitallisia puutarhakasveja

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.03.2013
20087_11855.jpg

Lupiinit valloittavat etenkin tienvarsiniityt.

Suomeen on kotiutunut ihmisten matkassa runsas 600 vierasta lajia, joista monet uhkaavat luontomme monimuotoisuutta. Eräät puutarhan koristekasveiksi tuoduista lajeista voivat karata luontoon ja niitä tulisi siksi välttää: Jättiputket, jättipalsami, lupiinit ja kurtturuusu aiheuttavatkin jo suuria vahinkoja monilla alueilla.

Vieraslajit, eli ihmisen avulla uuteen ekosysteemiin siirtyvät lajit, ovat toiseksi suurin syy luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen heti elinympäristöjen tuhoutumisen jälkeen. Lajit, jotka valtaavat itselleen uutta elintilaa aggressiivisesti, voivat aiheuttaa merkittäviä haittoja ympäristölle, taloudelle ja ihmisten terveydelle.

Suurin osa vieraslajeista on kasveja

Pohjoismaisen ministerineuvoston mukaan Suomeen on kotiutunut 21 mereistä lajia, 24 sisävesissä elävää ja 593 maalla elävää lajia. Viimeksi mainituista suurin osa on kasvilajeja. Vierasta alkuperää olevien lajien tilalla tulisi mieluummin suosia kotimaisia kasveja.

Luontoon karanneiden vieraslajien hävittäminen on vaikeaa ja kallista, monessa tapauksessa jopa mahdotonta. Tämän vuoksi niiden leviäminen tulisi estää mahdollisimman tehokkaasti. Luonnonsuojelulaki (LSL 43§) kieltää vierasperäisten lajien levittämisen luontoon, jos on olemassa vaara, että niistä voi syntyä pysyvä kanta.

Useimmat kasveista ovat jo varsin yleisiä pihakasveja. Niiden viljelyä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää. Jos niitä kuitenkin haluaa kasvattaa, tulee pitää erityinen huoli siitä, että ne eivät pääse leviämään lähiympäristöön.

Vaarallisiin vieraslajeihin kuuluvat muun muassa kiertotatar-lajit, kuten japanintatar (Fallopia japonica), jättitatar (Fallopia sachalinensis) ja näiden risteymä hörtsätatar (Fallopia x bohemica). Lajit ovat kotoisin Itä-Aasiasta, josta niitä on viety ympäri maailmaa puutarhoihin koristekasveiksi. Ne ovat suosittuja puutarhaperennoja, koska ne ovat sitkeitä, nopeakasvuisia ja leviävät helposti kasvullisesti. Samat ominaisuudet ovat kuitenkin tehneet niistä erittäin vaikeita ja haitallisia rikkakasveja. Kiertotattaria ei tule siirtää sellaiselle paikalle, josta kasvusto pääsee leviämään valvomatta luontoon.

Lisätietoja: Suomen ympäristökeskus, Ylitarkastaja Harry Helmisaari, puh. 040 740 1612

Nimensä mukainen jättitatar...
Nimensä mukainen jättitatar...
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Tuurenpihlaja syysväreissä
Tuurenpihlajan katkaiseminen? Asiantuntija vastaa
Rusakko on syönyt tuurenpihlajan rungon. Tämä ympäriinsä syöty tuurenpihlaja ei taida siitä toipua, mutta minkälainen siitä kasvaa, jos rungon poikkaisee syödyn kohdan alapuolelta, jolloin runkoa jäisi vajaa metri? Kasvaako pensasmaiseksi vai heittääkö henkensä? Ja jos tätä haluaa kokeilla, niin mikä olisi paras hetki, vai onko väliä, jos latva kuivuu kuitenkin. Vaatiiko sahauskohta suoja-ainetta? Kyseessä nuori, noin kaksimetrinen puu.
202211_80064.jpg
Niinipuu eli metsälehmus pudottaa lehtiä? Asiantuntija vastaa
Tontillamme kasvaa niinipuu, iältään yli 40 vuotta. Ostaessamme tontin se oli pensasmainen ja nykyisin se on kaksihaarainen, varmaan n. 15 metriä korkea. Muutaman viime vuotena se on alkanut pudottaa kuivia, vihreitä lehtiä heti sen jälkeen kun ne ovat puhjenneet. Onko kysy siitä että se on jo suhteellisen iäkäs vai vaivaako sitä jokin tauti? Vieressä n. 2.5 m päässä kasvaa iso koivu.
20232_80778.jpg
Parvekkeen kasvualustat
Kivoja kevään pilkahduksia tuovat pienet parvekepalstat, jotka sisältävät punotun korin ja luonnonmukaisen kasvualustan. Kasvit voidaan istuttaa taimina tai kylvää suoraan esimerkiksi Biolan Parvekepalstan multaan.
Männynpunikkitatti – Mäntymetsän maukas aarre
Herkulliset tatit: männynpunikkitatti
Tämä tatti on yleinen tuttavuus erityisesti koko mittaansa venyneessä mäntymetsässä. Sekametsistäkin männynpunikkitattia toki löytyy. Nimestäkin saattaa jo päätellä, että sieni on kuitenkin männyn seuralainen. Männynpunikkitatti on sooloilija; harvemmin esiintyy ryhmissä.
puutarhassa istuttamassa kädet mullassa
Minkälainen on hyvä maa?
Kasvien kasvuun vaikuttaa ennen kaikkea kasvualustan laatu. Hyvä maa on rakenteeltaan muruinen, ravinteikas ja sopivasti vettä pidättävä. Jokainen maalaji vaatii erilaisia toimenpiteitä ollakseen ihanteellinen viljelyyn.
20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton