• Etusivu
  • Kasvillisuus

Mari Mörö: Parhaat päiväni pihalla

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.03.2013
20085_11023.jpg

Kirjoituksia puutarhasta

Intohimoisen viherturaajan humoristiset tekstit kertovat pienten ja suurten ihmeiden puutarhasta, jossa kokemus opettaa ja luonto yllättää. Tärkeintä ei ole päämäärä, vaan jalo asenne.

Siinä missä työelämä kyykyttää ja nöyryyttää lyhytkestoisten työsuhteiden ja monenlaisen kritiikin muodossa, puutarha ei kohtele tekijäänsä huonosti. Puutarha ei syrjäytä, lomauta eikä nöyryytä, vaikkei juolavehnää jaksaisikaan helteellä riipiä tai päivystää ruusupenkkiä sekatöörit kädessä. Vaivihkaa voi pihan rikkaruohoista tai maaperän pH-arvoista ehkä tehdä johtopäätöksiä, mutta pihan asukit eivät hiosta hoitajaansa palautekeskusteluihin tai YT-neuvotteluihin. Puutarha jakaa tasaisen reilusti optioita jokaiselle, ja kunnon komposti takaa vakaammat kasvunäkymät kuin yksikään talousguru. Ja tiedoksi kaikille luovuuttaan tai elämän tarkoitusta etsiville: kokeilkaa puutarhaa, vaikka kuinka pientä. Edes kerran.

Viherturaajaksi itsensä nimennyt Mörö on muun muassa somistaja, paahtaja, keinoemo, isännöitsijä, uittopäällikkö, hämmentäjä, vastaanottovirkailija sekä kotitarvemeteorologi. Mitä kasvien eteen ei tekisi? Turaaja taitaa puutarhanhoidon niksit eikä epäröi jakaa niitä muiden kanssa.

Todellinen viherviirupää huolehtii kasvikumppaneiden yhteiselosta, hautaa banaaninkuoret ruusupuskan juurelle, kieriskelee mullassa varmistaakseen fengshuin energian virtaamisen ja saa kaupan päälle silmänsäkin mustaksi. Kaiken tämän hän tekee kärsivällisyydellä, antaumuksella ja puutarhaetiketin halliten.

Mari Mörö (s. 1963) on mikkeliläinen kirjailija ja intohimoinen puutarhaharrastaja. Hänen monipuoliseen ja palkittuun tuotantoonsa sisältyy mm. romaaneja, novelleja, lasten- ja nuortenkirjoja, kuunnelmia, näytelmiä, elokuva- ja televisiokäsikirjoituksia sekä pakinoita. Mörö on Kotipuutarha-lehden monivuotinen kolumnisti. Puutarhanhoidon riemuista kertoo myös Mörön teos Melkein kaikki itää (2006).

Kuva: Kari Häkkinen
Kuva: Kari Häkkinen
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20135_35084.jpg
Nyt kukitetaan opintonsa päättävät
Tiedote: Kauppapuutarhaliitto
20227_78197.jpg
Oletko jo leikannut talvehtineet pelargonisi?
Talven aikana harvoiksi ja pitkiksi venähtäneet pelargonit suorastaan huutavat typistämistä, joten pistokkaita syntyy ihan itsestään. Typistetyt pelargonit haarautuvat ja tuuheutuvat kevään edetessä ja versoista lisätyt pistokkaat juurtuvat nopeasti uusiksi yksilöiksi.
20_P_130659_1.jpg
Hunajamarjan lannoittaminen
Hunajamarja on oikein terveyspommi. Se on jopa mustikkaakin terveellisempi. Erittäin lämpimästi suosittelen, että näitä istutetaan omiin pihoihin ja nautitaan sadosta.Marjalannos on hunajamarjalle varmasti hyvä. Ja muuten, se on erittäin vaatimaton kasvi, eikä vaadi kauheasti maaperältä. Toki lämmin ja aurinkoinen paikka aina edistää marjomista. Ihanaa on se, että hunajamarja tuottaa satoa jo heinäkuussa. Eli jopa ennen mansikkaa. Todella suositeltava kasvi.
Puutarha.netin etusivu
Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi.Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.
20166_46733.jpg
Saako pihaan rakentaa?
Meillä olisi tarkoitus rakentaa puuvaja pihan perälle - onko se sallittua? Mistä saisi tietoa ja mitä tulisi ottaa huomioon? T: kotinikkariOtahan ensin selvää kuntasi rakennusvirastosta tai kunnan kotisivuilta, mitä ohjeita siellä annetaan pihanrakentamiseen liittyen. Rakentamisen rajat ja rajoitteet vaihtelevat alueittain – ja jopa kunnittain.Yleensä pienimpiin ja rakennusjärjestyksen kannalta vähäpätöisempiin rakennelmiin ei lupaa tarvita - vähän isomman rakennelman ollessa kyseessä riittää toimenpideilmoitus kunnan rakennusviranomaisille.Rakennushankkeesi ei välttämättä ole vain sinun ja kunnan rakennusviranomaisten välinen asia; myös naapurien mielipide on huomioitava. Tyypillinen naapurien huomioon ottamiseen liittyvä pykälä koskee rakennusten ja rakennelmien etäisyyttä naapuritontista. Yleisenä ohjeena voidaan pitää sitä, että rakennuksen tulee olla vähintään korkeutensa etäisyydellä rajasta – sitä lähemmäksi rakentaminen vaatii ainakin naapurin luvan. Viisas pihanrakentaja ottaa aina huomioon myös naapurit!Lue lisää:Tarvitaanko piharakentamiseen lupa?
20149_40853.jpg
Suppilovahvero
Suppilovahverot viihtyvät nuorissa kuusikoissaTämä herkullinen sieni on nimittäin kuusen aisapari. Varsinkin nuorehkot ja kosteat sekametsät ovat suppilovahveron kasvupaikkoja. Sieni viihtyy kuusen läheisyydessä ja kun sieniesiintymän löytää, niin esiintymä on tavallisesti laaja. Myös hirvien asuinalueilla näitä maukkaita luonnon ihmeitä esiintyy, sillä ne ovat hirvien suosiossa.Suppilovahvero kasvaa yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa. Niitä löytää melko myöhään syksyllä syyskuusta marraskuuhun. Hyvinä satovuosina sitä esiintyy selvästi enemmän kuin lähisukulaista kantarellia.Ps. Sientä on hankala paikallistaa, sillä ne kasvavat sammaleeseen syvälle uponneina. Mutta kun silmä on tottunut maastoon ja ensimmäinen suppilovahvero on löytynyt, niin sen jälkeen vahveroita näkee joka puolella!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton