Suppilovahvero
Pieni suppilovahvero
Suppilovahverot viihtyvät nuorissa kuusikoissa
Tämä herkullinen sieni on nimittäin kuusen aisapari. Varsinkin nuorehkot ja kosteat sekametsät ovat suppilovahveron kasvupaikkoja. Sieni viihtyy kuusen läheisyydessä ja kun sieniesiintymän löytää, niin esiintymä on tavallisesti laaja. Myös hirvien asuinalueilla näitä maukkaita luonnon ihmeitä esiintyy, sillä ne ovat hirvien suosiossa.
Suppilovahvero kasvaa yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa. Niitä löytää melko myöhään syksyllä syyskuusta marraskuuhun. Hyvinä satovuosina sitä esiintyy selvästi enemmän kuin lähisukulaista kantarellia.
Ps. Sientä on hankala paikallistaa, sillä ne kasvavat sammaleeseen syvälle uponneina. Mutta kun silmä on tottunut maastoon ja ensimmäinen suppilovahvero on löytynyt, niin sen jälkeen vahveroita näkee joka puolella!
Suppilovahveron tunnistaminen
Suppilovahvero (Cantharellus tubaeformis) on nimensä mukaisesti suppilomainen tai torvimainen, kooltaan melko pieni sieni. Lakki on maksimissaan 10 cm leveä. Väriltään suppilovahveron lakki on kellertävän tai harmaan ruskea (väri vaihtelee sinapinkeltaisesta harmaaseen suppilovahveron iän mukaan). Lakin pinta on sateen jäljiltä liukas ja kiiltävä; kuivana kiiltoa ei ole. Lakki on epämääräisen muotoinen, verrattavissa lampaankäävän tai orakkaan epämuotoiseen lakkiin. Sienen lakin pinta saattaa näyttää suomumaiselta. Lisäksi lakin keskellä on joko reikä tai kuoppa, joka menee läpi jalan. Kun vahverosta taittaa palan, siitä ei juuri tule nestettä. Neste on kirkasta, jos sitä tulee.
Lakin alapinnalla ovat kellertävän-harmaat, helttamaiset, pitkäjohteiset poimut. Poimujen värisävy on keltaisesta harmaaseen niin ikään sienen iän mukaan.
Suppilovahveron jalka on ohuehko, ontto ja väriltään keltainen. Suppilovahveron jalka on venkura, suoraa jalkaa ei juurikaan näy. Jalka on ohut ja littanahko, säikeinen. Väriltään se on keltaisen eri sävyissä jälleen sienen iästä riippuen. Värisävyt vaihtelevat keltaisesta harmaanruskeahkoon.
Suppilovahveron sekoittaa kosteikkovahveroon helposti. Syytä huoleen ei silti ole, sillä molemmat ovat hyvin herkullisia sieniä. Kosteikkovahverolla on oranssi jalka ja sen lakin alapinta on vain matalasti poimuinen. Kosteikkovahvero esiintyy rehevämmillä ja kosteammilla paikoilla kuin suppilovahvero.
VINKKI: Kun sienen laittaa puoliksi pituussuunnassa, se halkeaa kauniisti koko matkalta. Suppilovahverosta lähtee myös ihana sienen tuoksu!
Suppilovahveron valmistaminen
Ohutmaltoisena sienenä suppilovahverot sopivat hyvin kuivattaviksi ja pakastettaviksi. Kuivaus onnistuu myös kotioloissa mainiosti. Pakastettaessa sienten ravintoarvo säilyy hyvin, mutta maku saattaa muuttua vetiseksi. Suppilovahvero sopii tietysti myös sellaisenaan paistettavaksi, pakastettavaksi ja mausteliemeen laitettavaksi.
Vahverot on hyvä huuhdella ensin ennen käyttöä tai edes harjata, jotta metsän aluskasvillisuus ja eläinten karvat irtoavat niistä. Kuivaus onnistuu huoneen lämmössä. Jos käytetään kuivuria, huuhdellut tai muuten märät sienet on esikuivattava ensin. Kuivattuja sieniä voidaan käyttää mausteena muissa ruuissa. Kuivatun suppilovahveron maku on vahvempi kuin tuoreen sienen.
Suppilovahveroita voi myös pakastaa, kunhan ylimääräinen neste on haihdutettu siitä ensin pois kuivalla ja rasvattomalla pannulla.
Kuivattaessa ja pakastettaessa sieni kuitenkin kutistuu pieneksi, joten runsaskin saalis näyttää silloin olemattoman pieneltä. Toisaalta suppilovahveron maku on niin voimakas, että sitä ei paljoa tarvitse kerralla käyttää.
Suppilovahveroita kannattaa käyttää heti tuoreeltaan; esimerkiksi seuraavasti:
Karamellisoidut retikat ja suppilovahverokeitto
- ½ retikkaa
- 1 rkl hunajaa
- 1 rkl balsamiviinietikkaa
- ½ sipulia
- 1 rasia kuivattuja suppilovahveroita
- 2 dl valkoviiniä
- 1 dl kermaa
- suolaa
- pippuria
Retikka viipaloidaan ja hunaja sekä balsamiviinietikka kiehautetaan. Lisätään retikat ja haudutetaan kymmenisen minuuttia. Freesataan voinokareessa sipuli ja sienet. Lisätään valkoviini, kiehautetaan 5 min. Lisätään kerma, kiehautetaan 8 min. Maustetaan suolalla ja pippurilla.
Mmm... Hyvää ruokahalua!
Huomio
Pari sanaa suppilovahveroista
- Yleensä ensimmäiset suppilovahverot löytyvät "saappaan vierestä". Toinen suht´ varma löytymispaikka saattaa olla hirven jalanjälki. Vahveroiden esiintymät voivat olla rykelminä tai nauhanomaisina.
- Suppilovahveroita löytyy jopa elokuussa, enimmillään syys-lokakuussa ja vielä marraskuussa pakkasten aikoihinkin niitä voi keräillä.
- Vahveroita kasvaa Oulun korkeudelle asti; siitä ylöspäin ei juuri.
- Suppilovahvero on myös siitä kiitollinen, että siinä ei lähes koskaan ole toukkia.
Tiesitkö? Suppilovahverossa on runsaasti D-vitamiinia. Talvella sienen käyttö lisää luonnollisella tavalla väestön D-vitamiinin saantia!
Lue lisää luonnon antimista - ja sienistä
Puutarha.netin valikosta löytyy lisää tietoa luonnon antimista - ja lisätietoa erilaisista sienistä. Tunnistatko rouskut, haperot... muistatko jokamiehenoikeudet? Tästä pääset tiedon pariin!
Aiheeseen liittyvää
Autiotilat pienruokatuotannon keitaiksi
Maistuvat perunat ja vihannekset nyt avomaalta
Lampaankääpä
Kasvikset ovat nyt Sydänmerkki-tuotteita
Kasvikset kuuma ruokateema
Kurkun maailmanennätys taas Suomeen
Luetuimmat
Uusimmat