Mustatorvisieni

Tomaatti kuuluu kasvisten viiden värin jaottelussa punaisen eli vahvan voimavärin ryhmään. Tomaatin väri sykähdytti ihmisiä jo ennen kuin oli tieteellisiä tuloksia värien vaikutuksesta elintoimintoihin. Niinpä ranskalaiset ja italialaiset kutsuivat tomaattia alkujaan nimillä lemmenomena ja kultaomena, pomme d'amour ja pomodoro.Nykyään tiedetään, että tomaatin punainen väri tulee lykopeeni-nimisestä yhdisteestä, joka on karotenoidi. Lykopeeni tutkitusti suojaa ihmisen soluja ehkäisten niitä syöpämuutoksilta. Lykopeenin puutteella on todettu yhteyttä miesten eturauhassyöpään. Lykopeeni myös hidastaa verisuonten tukkeutumista ja auttaa nujertamaan sydän- ja verisuonitauteja.Ruoasta nauttimisen kannalta on pelastavaa, että tomaatin terveyshyödyt eivät häviä, vaikka tomaatteja keittää, grillaa ja soseuttaa kuinka. Pikemminkin päinvastoin. Lykopeeni imeytyy elimistöön kaikkein parhaiten lämpimistä, öljytilkalla höystetyistä ruoista. Tomaatin saa keittää vaikka ketsupiksi, ja lykopeeni on tallella. Kesällä tomaatti maistuu ihan sellaisenaan, mutta myös grillissä paahdettuna.

EsiintyminenKaikkialla maassamme voi törmätä isohaperoon. Sieni viihtyy soisessa ja havupuisessa maastossa. Hapero kasvaa äkäiseen tahtiin. Senpä vuoksi siitä saadaan vuosittain runsas sato. Isohapero on maastossa yksinään, mutta voi kasvaa myös useamman sienen ryppäässä. Isohaperon ohi ei juuri voi kulkea, sillä on se verran huomiota herättävä väritys lakissaan. Isohaperolla ja tulipunahaperolla on molemmilla punaiset lakit. Isohaperolla lakki on kellertävän punainen ja tulipunahaperon lakki on sinertävänpunainen. Jos sienet sekoittaa toisiinsa, ei hätää, sillä kumpikaan ei ole myrkyllinen.

Herkkusienilajeja on Suomessa kaksi; kuusi- ja peltoherkkusieni.

Helposti löydettävä ja tunnistettava sieniTämä sieni on helppo löytää metsästä, eikä tunnistamisessakaan liene vaikeutta. Kääpiin kuuluvat myös vuohen- ja typäskääpä.

Kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaan kasviksia eli vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä vähintään 400 - 500 grammaa päivässä. Kotimaiset Kasvikset ry on pukenut suosituksen muotoon Puoli kiloa päivässä. Näppituntumalla tämä määrä on kuusi kourallista. Lisäksi tulisi syödä muutama peruna. Keskimäärin suomalaiset syövät vain kolme ja puoli kourallista kasviksia päivässä. Yhteistä haastetta siis riittää saada kasvisten kulutus lisääntymään ja tällä tavalla samalla edistetyksi kansanterveyttä.– On todella merkittävä asia, että Suomen Sydänliitto on sisällyttänyt kasvikset Parempi valinta -sydänmerkin piiriin. Näin kuluttajat helpommin sisäistävät kasvisten olevan terveyttä edistäviä. Kasviksethan ovat suorastaan luonnon omia, funktionaalisia elintarvikkeita, Kotimaiset Kasvikset ry:n ravitsemusasiantuntija Päivi Jämsèn toteaa.Luontaisesti kasviksissa ei ole lisättyä suolaa, sokeria tai rasvaa. Sen sijaan kasvikset sisältävät runsaasti välttämättömiä ravintoaineita ja puolustuskykyä lisääviä ravintotekijöitä suhteessa vähäiseen energiamääräänsä. Lisäksi kasviksista saa nykyihmiselle tärkeää kuitua. Kasvisten käytön lisääminen on erityisen merkittävää painonhallinnassa ja monien elintapasairauksien ennaltaehkäisemisessä.

Syötävät kukat ovat kauniita koristeita ja suloisen makuisia mausteita. Tarjoa kevään ja kesän kahvihetkissä ja juhlissa herkkuja sekä suulle että silmille!Lue tarkemmin syötävistä kukista!