• Etusivu
  • Hoitotyöt

Mitä multasormen tulisi tietää legionellasta?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.06.2021
20214_65048.jpg

Legionelloosia voi välttää käsittelemällä puutarhatuotteita turvallisesti ohjeiden mukaan. (Kuva: Pixabay)

Multa- ja kompostituotteiden käsittelyyn liittyviä legionelloositapauksia on alkanut tulla esiin myös Euroopassa viime vuosien aikana. Legionella tarttuu bakteereja sisältäviä vesiaerosoleja tai pölyhiukkasia hengittämällä ja haavojen kautta iholta. Jos tietää tarpeeksi legionellasta, multamaisten tuotteiden legionellojen vuoksi sairastumisen voi välttää varokeinoilla ja suojautumisella.

TEKSTI: MIKKO LEHTONEN

Legionellat ja legionelloosi

Legionella on maaperässä ja vesistöissä pieninä pitoisuuksina yleisesti esiintyvä ympäristöbakteeri. Koska bakteeri lisääntyy lämpimissä ja kosteissa olosuhteissa, legionellapitoisuudet voivat kasvaa haitallisiksi vesijärjestelmissä, mullassa ja komposteissa. Luonnollisessa ympäristössään legionellabakteerit ovat mikroskooppisten alkueläinten loisia, mutta bakteerille altistuminen voi aiheuttaa legionellainfektion eli legionelloosin myös ihmiselle. Vaikka infektio voi ilmetä joskus ilman hoitoakin parantuvana flunssan kaltaisena Pontiac-kuumeena, vakavimmillaan bakteeri aiheuttaa sairaalahoitoa vaativan legioonalaistaudiksi kutsutun vaarallisen keuhkokuumeen. Taudin oireita ovat kuiva yskä, kuume, päänsärky, lihaskipu ja hengenahdistus, osalla potilaista voi esiintyä rinta- ja vatsakipua, ripulia ja sekavuutta. Taudinaiheuttajan nopea tunnistaminen on tärkeää oikean hoidon aloittamiseksi mahdollisimman pian. Oireet voitaisiin erityisesti näinä aikoina helposti sekoittaa koronaviruksen aiheuttamiin oireisiin. Yleisimmät legioonalaistaudin aiheuttajalajit ovat Legionella pneumophila ja Legionella longbeachae. Legionella voi tarttua keuhkojen lisäksi rikkoutuneen ihon kautta ja aiheuttaa ihotulehduksia.

Legionellat kasvualustoissa

Ensimmäinen tunnettu legionelloosiepidemia sai todennäköisesti alkunsa likaisesta vesijärjestelmästä ja vuosien ajan taudin ajateltiin leviävän ainoastaan tällä tavoin. 1990-luvun vaihteessa Australiassa ja Uudessa-Seelannissa kuitenkin ilmeni tapauksia, joissa legionellapotilaat olivat käsitelleet kasvualustoja puutarhassa ennen sairastumistaan, ja taudinaiheuttaja voitiin jäljittää kasvualustaan. Vastaavat tapaukset olivat harvinaisia Euroopassa, minkä ajateltiin johtuvan erilaisista valmistusaineista – Euroopassa käytettiin pääasiassa turvetta, kun taas eteläisellä pallonpuoliskolla käytettiin kompostoitua havupuun kuorta. Sittemmin kasvualustaperäisiä legionellooseja on diagnosoitu myös Euroopassa, Suomessakin muutamia tapauksia viime vuosina.

Legionelloositapaukset ovat lisääntyneet monista syistä. (Kuva: Pixabay)
Legionelloositapaukset ovat lisääntyneet monista syistä. (Kuva: Pixabay)

Kasvualustaperäisten legionelloositapausten lisääntymisen yhdeksi syyksi on arveltu kierrätysraaka-aineiden käytön yleistymistä kasvualustojen valmistuksessa. Ruokavirasto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat asian selvittämiseksi tutkineet legionellabakteerien esiintymistä kasvualustoissa ja orgaanisissa maanparannusaineissa, kasvualustojen raaka-aineissa ja maaperässä. Kaikki näytetyypit peltomullasta kookoskuituun sisälsivät legionellabakteereja, osassa näytteitä suurina pitoisuuksina. Kananlanta ja moreeni eli kiviaines sisälsivät tutkituista näytteistä pienimmät, vain havaitsemisrajalla olevat legionellapitoisuudet. Ristiriita 1990-luvulla julkaistujen tulosten välillä, joiden mukaan esimerkiksi turve ei sisältäisi legionelloja, on selitettävissä uusilla aiempaa herkemmillä geenimonistusmenetelmillä, joilla havaitaan myös maljaviljelyssä negatiiviset, lepotilassa olevat bakteerit.

Kuinka legionella tarttuu ja miten tartunnan voi välttää?

Legionellainfektion voi saada bakteereja sisältäviä vesiaerosoleja tai pölyhiukkasia hengittämällä ja haavojen kautta iholta. Riskiryhmään kuuluvat ikääntyneet, tupakoijat, ja immuniteetiltään alentuneet henkilöt. Vaikka ei kuuluisikaan riskiryhmään, turvallisia työskentelytapoja kannattaa noudattaa ja ammatissaan legionellallealtistuvien työntekijöiden on syytä suojautua asianmukaisesti. Australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan kasvualustojen parissa työskentely ei lisää tautiriskiä merkittävästi, sen sijaan esimerkiksi käsien pesemättä jättäminen puutarhatöiden jälkeen lisää riskiä. Toisaalta tietoisuus kasvualustojen legionellariskistä suojasi taudilta. Yhteenvetona voidaan todeta, että legionellat ovat hyvin yleisiä ympäristössä, tarttuvat harvoin, ja kaikki multamaisista aineksista johtuvat legionelloosiin sairastumiset olisivat ennaltaehkäistävissä oikeilla työtavoilla.

  • Vältä altistumista pölyävälle mullalle ja kompostille. Kostuta materiaali tarvittaessa varovasti alhaisella vedenpaineella. Älä kostuta multa- tai kompostimateriaalia voimakkaalla vesisuihkulla.
  • Jos pölyämistä ei voi välttää, on syytä käyttää FFP2- tai FFP3-tason hengityssuojainta.
  • Suojaa haavat ja rikkinäinen iho. Käytä suojakäsineitä ja pese lopuksi kädet huolellisesti. Älä vie likaisia käsiä suun tai nenän lähelle.
  • Säilytä multapussit poissa auringosta, koska auringossa säilytetyn pussin sisälämpötila 20­­­–40°C on ihanteellinen legionellabakteerien kasvulle. Avaa multapussi siten, että suuaukko on poispäin kasvoista.
  • Muista hygienia ja riittävä suojautuminen myös irtomullan käsittelyn ja levityksen aikana.
Ohje

Ohje

Näin suojaudut legionellalta multatöissä

  • Vältä altistumista pölyävälle mullalle ja kompostille. Kostuta materiaali tarvittaessa varovasti alhaisella vedenpaineella. Älä kostuta multa- tai kompostimateriaalia voimakkaalla vesisuihkulla.
  • Jos pölyämistä ei voi välttää, on syytä käyttää FFP2- tai FFP3-tason hengityssuojainta.
  • Suojaa haavat ja rikkinäinen iho. Käytä suojakäsineitä ja pese lopuksi kädet huolellisesti. Älä vie likaisia käsiä suun tai nenän lähelle.
  • Säilytä multapussit poissa auringosta, koska auringossa säilytetyn pussin sisälämpötila 20­­­–40°C on ihanteellinen legionellabakteerien kasvulle. Avaa multapussi siten, että suuaukko on poispäin kasvoista.
  • Muista hygienia ja riittävä suojautuminen myös irtomullan käsittelyn ja levityksen aikana.
Muista suojata itsesi kun käsittelet kasveja ja irtomultaa. (Kuva: Pixabay)
Muista suojata itsesi kun käsittelet kasveja ja irtomultaa. (Kuva: Pixabay)

Legioonalaistauti sai nimensä kesällä 1976 Philadelphiassa sattuneesta tapauksesta, jossa Yhdysvaltojen veteraanijärjestön (American Legion) 58. vuosikokoukseen osallistujista 182 sairastui 29 kuolonuhria vaatineeseen epätavalliseen keuhkosairauteen. Taudin aiheuttaja, uuteen bakteerisukuun kuuluva laji, nimettiin veteraanijärjestön mukaan Legionella pneumophilaksi. Myöhemmin sama bakteeri todettiin syypääksi vuonna 1968 Pontiacissa Michiganissa tapahtuneeseen selittämättömään influenssan kaltaisen Pontiac-kuumeeksi nimetyn taudin epidemiaan. Toinen keuhkokuumetta aiheuttava Legionella-sukuun kuuluva laji, Legionella longbeachae, eristettiin keuhkokuumepotilaasta Kalifornian Long Beachilla vuonna 1980. Uusia Legionella-sukuun kuuluvia lajeja löydetään jatkuvasti. Nykyään sukuun kuuluu yli kuusikymmentä lajia, joista kolmisenkymmentä voi aiheuttaa alempien hengitysteiden infektioita ihmisillä. Suurinta osaa lajeista löytyy vesiympäristöistä, maaperästä ja kasvualustoista on toistaiseksi eristetty yhdeksän infektioita aiheuttavaa Legionella-lajia.

Ohje

Ohje

Legioonalaistaudin historiaa

Legioonalaistauti sai nimensä kesällä 1976 Philadelphiassa sattuneesta tapauksesta, jossa Yhdysvaltojen veteraanijärjestön (American Legion) 58. vuosikokoukseen osallistujista 182 sairastui 29 kuolonuhria vaatineeseen epätavalliseen keuhkosairauteen. Taudin aiheuttaja, uuteen bakteerisukuun kuuluva laji, nimettiin veteraanijärjestön mukaan Legionella pneumophilaksi. Myöhemmin sama bakteeri todettiin syypääksi vuonna 1968 Pontiacissa Michiganissa tapahtuneeseen selittämättömään influenssan kaltaisen Pontiac-kuumeeksi nimetyn taudin epidemiaan. Toinen keuhkokuumetta aiheuttava Legionella-sukuun kuuluva laji, Legionella longbeachae, eristettiin keuhkokuumepotilaasta Kalifornian Long Beachilla vuonna 1980. Uusia Legionella-sukuun kuuluvia lajeja löydetään jatkuvasti. Nykyään sukuun kuuluu yli kuusikymmentä lajia, joista kolmisenkymmentä voi aiheuttaa alempien hengitysteiden infektioita ihmisillä. Suurinta osaa lajeista löytyy vesiympäristöistä, maaperästä ja kasvualustoista on toistaiseksi eristetty yhdeksän infektioita aiheuttavaa Legionella-lajia.

Kirjoittaja on tutkija Ruokaviraston kasvianalytiikan yksikössä. Legionellahankkeiden työryhmään kuuluvat lisäksi Marja Lehtolainen, Merja Torniainen ja nykyisin Maa- ja metsätalousministeriössä työskentelevä Titta Berlin Ruokavirastosta, sekä Piia Airaksinen, Jaana Kusnetsov ja Pia Räsänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Hankkeiden vastuullisena johtajana toimii Ruokaviraston tutkimusjohtaja Liisa Maunuksela.

Lisätietoa tutkimuksista:

Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202212_45234.jpg
Miltä puutarhasi näyttää talvella?
Kylmenevät ilmat ja lyhenevät päivät sekä tuuli, sade ja lumi ajavat ahkerimmatkin kotipuutarhurit talven tullen sisätiloihin. Kuluneen puutarhakauden muistot ja mielikuvat ovat vielä tuoreena muistissa, joten niitä kannattaa nyt hyödyntää. Talvi on hyvää aikaa suunnitella omaa puutarhaa ja miettiä tulevan kasvukauden projekteja ja hankintoja.Puutarha.netistä löytyy tietoa pihan suunnittelusta, rakentamisesta ja eri vaihtoehdoista sekä tietenkin kasveista. Talven hiljaisina hetkinä kannattaa hyödyntää esimerkiksi Keskustelupalstaa,josta löytyy mukavaa luettavaa ja samanhenkistä seuraa miltei vuorokaudenajasta riippumatta.
20226_78818.jpg
Amppelikukkia moneen makuun
Amppelikukkia voit siirrellä tarpeen mukaan paikasta toiseen, nostaa hallaöiksi sisälle ja niillä voit tuoda kukkaloistoa sinne, minne muita kasveja ei voi laittaa. Amppelikukilla saat kesäistä hehkua myös ylemmäs, katseen korkeudelle – ne näkyvät myös pitemmälle.
202212_80402.jpg
Kuinka paljon on niukasti? Huonekasvien kastelu
Jokaisen huonekasvin hoito-ohjeessa tulisi ilmoittaa kasvin vedentarve. Kasteluohjeissa puhutaankin runsaasta, kohtuullisesta ja niukasta kastelusta. Millaista vesimäärää ne sitten tarkoittavat?
20218_72067.jpg
Siementen kylväminen on hauskaa
Useimmat monivuotiset kasvit kukkivat vasta kylvöä seuraavana vuonna, jotkut aikaisin kylvettyinä jo samana kesänä. Yleensä perennat kylvetään maalis-heinäkuussa, mutta yhtä hyvin ne voi kylvää juuri ennen talven tuloa!
20232_80857.jpg
Kuusi ekovinkkiä syyspuutarhaan
Päivien lyhenemisestä kasvit tietävät talven lähestyvän. Ennen talven pakkasten tulemista on osa syystöistä tehtävä, mutta niissä kiirehtiminen voi olla kohtalokasta; etenkin lämpimänä syksynä. Kun vuosi on ollut lämmin ja kuiva, se on muuttanut monen kasvin kasvurytmiä.
20202_62802.jpg
Pihasta omannäköinen puutarha
Miten saisi toiveista totta ja pihasta puutarhan? Mistä pitäisi aloittaa? Kasvit ovat toki tärkeässä osassa, mutta tarvitaan näkemystä pihan eri toimintojen yhdistelyyn ja sijoitteluun aina sisääntulosta oleskeluun, leikkiin, pysäköintiin tai pyykinkuivatukseenkin. Ammattilainen suunnittelee pihan eri elementit yhtenäiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton