• Etusivu
  • Hoitotyöt

Miten puutarhan hoitaminen eroaa keskikesällä ja syksyllä?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 06.09.2023
20239_53887.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Kesä ja syksy ovat puutarhanhoidon kiireisimpiä ja työntäyteisimpiä kausia. Silloin puutarhasta nautitaan – samaan aikaan hoidetaan kukoistavia kasveja ja valmistaudutaan tulevaan kevääseen ennen talven tuloa. Loppukesän ja syksyn kohokohtia on sadon kypsyminen; ja kaikki luonnon tarjoamat raaka-aineet ja herkut kannattaakin ottaa talteen.

Mitä puutarhassa kannattaa tehdä heinäkuussa ja mitä puutarhan hoitoon liittyy loppukesällä sekä syksyn tullessa?

Kukkapenkit ja perennat

Kesällä: Keskikesä on vuoden kauneinta aikaa kukkien loistaessa ja kukoistaessa lukemattomissa eri väreissä. Kukkapenkkien hoito ei kesäisin ole juuri muuta kuin kastelua ja kuivien lehtien ja rikkaruohojen poistamista. Keväällä kukkineet lajit voit keskikesällä harventaa ja siirtää tai leikata, jotta ne alkavat versoa uudelleen.

Kastelussa kannattaa muistaa, että kuuma, kesäinen aurinko sekä tuuli haihduttavat veden kukista hyvinkin nopeasti. Kasvit kannattaa kastella joko aamulla ja/tai illalla, jolloin haihduttaminen ei ole niin voimakasta. Mikäli lähdet esimerkiksi matkalle useammaksi päiväksi, niin parvekekasvit ja ruukkukukat kannattaa mahdollisuuksien mukaan nostaa hieman varjoisampaan paikkaan.

Voit jatkaa lannoitusta kastelun yhteydessä heinäkuun loppuun asti.

Syksyllä: Loppukesästä lannoitus lopetetaan ja kasveille annetaan aikaa valmistautua tulevaan syksyyn ja talveen. Typetön syyslannos auttaa kasveja selviytymään talvesta ja varmistaa hyvän kasvuunlähdön keväällä.

Ota talteen kukkien siemeniä ja siisti kukkapenkit. Leikkaa kasvit tarvittaessa niiden tuleentumisen jälkeen. Syksy on myös hyvä aika jakaa ja siirtää perennoja paikasta toiseen.

Nurmikko, pensaat ja puut

Kesällä: Nurmikon hoidossa kannattaa panostaa oikeanlaisiin lannoitteisiin ja hyvään leikkuriin. Hyvin perustetun nurmikon saa kasvamaan tasaisesti ja voimakkaasti lannoittamalla sitä ohjeiden mukaan siihen tarkoitetulla lannoitteella. Kesällä nurmikkoa voi olla tarpeen leikata kaksikin kertaa viikossa. Sopiva nurmikon pituus on noin 5 cm; hellekautena sen voi antaa kasvaa hieman pidemmäksikin. Nurmikon leikkuusta syntyvää kasvijätettä voi laittaa puiden ja pensaiden juurille, kukkapenkkien aukkoihin ja vaikka kasvimaan käytäville parantamaan kasvualustan laatua ja suojaamaan rikkaruohoilta.

Hyvään ruohonleikkuriin kannattaa panostaa etenkin, jos leikattavaa nurmikkoa on paljon. Nurmikko antaa yleiskuvan koko pihalle, joten sen hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta.

Syksyllä: Nurmikolle, kuten puille, pensaille ja perennoillekin on oma syyslannoitteensa, joka auttaa niitä talvehtimaan paremmin. Kasvien ja pensaiden juurille voi laittaa nurmikon leikkuusta syntynyttä ruohojätettä, puiden ja pensaiden leikkuusta syntynyttä puuhaketta tai vaikka nurmikolta haravoituja lehtiä. Happaman maan kasvit ja etenkin alppiruusut hyötyvät myös neulaskarikkeesta maanpeittona. Nurmikon haravointi ei syksyllä ole tarpeen vaan nurmikolle varisseet lehdet voi silputa leikkurilla maanparannusaineeksi. Kookkaita lehtiä, kuten esimerkiksi vaahteran lehtiä, ei kannata jättää maahan kokonaisina talveksi, sillä ne lisäävät kasvitautien riskiä.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Pihakalusteet ja terassi

Kesällä: Kesällä on hyvä aika kunnostaa ja rakentaa uutta pihalle. Suuret piharemontit on hyvä tehdä kesän aikana alta pois, jotta ne eivät jää kesken säiden huonontuessa syksyllä. Kaikki vähänkin suuremmat työt, kuten vaikka terassin rakentaminen, tulee suunnitella hyvin etukäteen, jotta aikataulu ja budjetti pitävät paikkansa.

Syksyllä: Puuterassi sekä puiset pihakalusteet on hyvä öljytä ja huoltaa aina syksyisin. Öljyäminen huoltaa koko kesän auringossa ollutta puuta ja auttaa suojaamaan tulevalta kulutukselta. Kun puurakenteet ja -kalusteet käsitellään ja huolletaan oikein, niin ne kestävät aikaa ja kulutusta useita vuosia.

Syksy on mainio aika asentaa pihalle kauniita ulkovaloja, jotka tuovat sekä hyötyä että ilmettä omaan kotipihaan!

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20_P_130639_1.jpg
Miten pensasmustikoita lannoitetaan?
Pensasmustikka on happaman maan kasvi ja toki hyötyy myös marjalannoksesta, se auttaa satoon. Mutta pensasmustikkaa ei missään nimessä kalkita. Eli esimerkiksi tyrniin verrattuna tämä on iso ero. Tyrni vaatii kalkkia, mutta pensasmustikalle sitä ei anneta.On olemassa myös havu-rodolannoitteita, jotka on tarkoitettu happaman maan kasveille, mutta itse mielelläni käyttäisin ainakin marjalannosta.Kuitenkin määräävämpää on se, että löytyy kaliumia ja fosforia, eli K:ta ja P:tä paljon. Ne ovat aineita, jotka auttavat nuppujen muodostumista, kukintaa ja myöskin marjasatoa. Eli kaliumin ja fosforin osuus pitää olla isompi ja marjalannoksessa näin on.
20212_68633.jpg
Lukijan tarina: Kasveilla vehreyttä ja elävyyttä kotiin
Valkeakoskella asuvalle Päiville kasvit ovat kuuluneet elämään ja sisustukseen jo pitkään. Erilaisten huonekasvien hoito voi kuitenkin ajan myötä olla työlästä. Lue huonekasvien hoidosta lisää täältä.Oletko sinä sisustanut kasveilla? Lähetä sinäkin meille kuvia ja tarinasi>>
20211_68031.jpg
Oletko kuullut valkoisesta mansikasta?
Kyllä, luit oikein. Valkoisesta mansikasta. Huolimatta kalpeasta ulkonäöstään, on se kypsänä varsin maukas ja muistuttaa maultaan perinteistä metsämansikkaa.
20136_35296.jpg
Viherlannoituksella maata parantamaan
Jotta maa muuttuisi ilmavaksi ja ravinteikkaaksi, siihen tulisi lisätä syksyllä paljon orgaanisia aineksia. Maatunut lanta ja komposti ovat hyviä vaihtoehtoja, mutta erinomainen vaihtoehto on parantaa maata kasvattamalla siinä maan rakennetta ja koostumusta parantavia kasveja!Vihanta- ja maanparannuskasvit jättävät maahan runsaasti eloperäistä jätettä, kuohkeuttavat kasvualustaa ja jopa lannoittavat. Hyvä maanparannuskasvi pystyy myös kilpailemaan rikkakasveja vastaan taimettumalla nopeasti ja kasvamalla niin tiheäksi, ettei rikoille jää elintilaa.Monilla maanparannuskasveilla on vahva ja voimakas juuristo, joka pystyy tunkeutumaan tiiviiseenkin alustaan. Apiloiden, herneiden ja papujen juuristossa elävät nystyräbakteerit keräävät ilmasta typpeä. Maahan muokattaessa ravinteet vapautuvat muidenkin kasvien käyttöön!Maanparannuskasvia kannattaa viljellä 3–5 vuoden välein samalla lohkolla. Pienessä puutarhassa, jossa ei ehkä ole tilaa vuorottelulle, voi kokeilla sekaviljelyä; esimerkiksi veriapilaa kaalien riviväleissä. Kasvusto muokataan maan pintakerrokseen myöhään syksyllä tai varhain keväällä.
20122_29569.jpg
Kylvä kukkaniitty
OSA 1: Kasvien valintaNiitty on usein kasvien mosaiikkia. Alueen eri osissa kasvaa hyvin erilaisia kukkia. Kasvivalinnassa onkin otettava huomioon niin paikan valo- ja kosteusolosuhteet kuin maaperän laatukin.Tässä Näin perustat kukkaniityn -artikkelisarjan ensimmäisessä osassa käydään läpi nämä kasvien valintaan vaikuttavat seikat.Niittykukkien siemeniä annospusseina ja valmiina seoksina löydät Rakentaja.fi verkkokaupasta sekä Suomen Niittysiemen Oy:n omasta verkkokaupasta!
20238_70747.jpg
Nyt uutta orkideoille!
Tiedätkö, ettei orkidean kasvualustassa ole ravinteita? Kasvualustan tarkoitus on vain pitää kasvi pystyssä ja säännöstellä juurien kosteustasapainoa. Orkideat ovat siis sopeutuneet vähäravinteiseen ympäristöön ja kasvavat hitaasti. Ne tarvitsevat kuitenkin säännöllistä lannoitusta menestyäkseen.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton