• Etusivu
  • Materiaalit

Osallistu haitallisten vieraslajien pysäyttämiseen

Soolotalkoot-kesäkampanja on käynnissä

Rakentajan toimitus
Julkaistu 06.07.2021
20216_71292.jpg

Jättiputkea on vaikea hävittää.

Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Suomen luonnosuojeluliitto tiedottavat

Soolotalkoot-kampanja kannustaa vahvistamaan suomalaisen luonnon monimuotoisuutta torjumalla haitallisia vieraskasvilajeja – missä ja milloin se parhaiten itselle sopii. 17.5.–22.8.2021 sosiaalisessa mediassa toteutettava kampanja kannustaa suomalaisia ilmoittamaan vieraslajihavaintonsa ja kitkemään ne pois kotipihalta ja lähiluonnosta tai yhteistyökaupunkien osoittamilta talkookohteilta.

Haitalliset vieraslajit ovat merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle sekä Suomessa että maailmalla. Ihmistoiminnan mukana leviävät vieraslajit ovat karanneet pihoista ja puutarhoista luontoon ja levinneet siellä haitaksi asti. Yhdistykset, yksittäiset suomalaiset, kaveriporukat ja vieraslajihankkeet ovat jo vuosia järjestäneet omia tai kaikille avoimia vieraskasvilajien kitkentätapahtumia.

Kaikki vieraslajitoiminnasta innostuneet eivät pysty osallistumaan yhteistalkoisiin kaukaisen sijainnin tai huonon ajankohdan vuoksi, harmittelee vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Soolotalkoot-kampanja mahdollistaa aktiivisen osallistumisen vieraslajityöhön omaehtoisesti ja samanaikaisesti osana yhteisöä muiden soolotalkoilijoiden kanssa.

Vapaan talkoilun, havaintojen ilmoittamisen ja talkoilijoiden välisen yhteydenpidon mahdollistaa iNaturalist-havaintosovellus, joka on osoittautunut tärkeäksi työkaluksi vieraslajityössä, iloitsee tutkija Anne Holma Suomen ympäristökeskuksesta.

Osallistujat voivat perustaa oman talkookohteen tai talkoilla yhteistyökaupunkien ennalta määrittämillä vieraslajikohteilla. Talkoopaikkoja löytyy jo yli 30 kunnan alueelta Länsi-, Itä- ja Etelä-Suomesta. "Vieraslajit.fi -sivustolta löytyvältä kampanjasivulta voi tarkistaa, onko oma kunta mukana ja missä talkoopaikka sijaitsee", kannustaa tutkija Sannakajsa Velmala Luonnonvarakeskuksesta.

Ahkerimmat talkoilijat palkitaan Suomen luonnon päivänä

Soolotalkoot-kampanja palkitsee ahkerimman talkoilijan tai talkooporukan Suomen luonnon päivänä 28.8.21, jolloin myös julkistetaan kaikkien kampanjaan osallistuneiden kesken arvottujen palkintojen voittajat.

Soolotalkoot-kampanjan järjestäjinä toimivat DIAS- (Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus) ja VieKas LIFE (Suomen luonnonsuojeluliitto) -vieraslajihankkeet.

Lisätietoja

Vieraslajit:

  • Sannakajsa Velmala, tutkija, DIAS -hanke, Luonnonvarakeskus, puh. 029 5322 580, email. etunimi.sukunimi@luke.fi
  • Markus Seppälä, vieraslajiasiantuntija, VieKas LIFE -hanke, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 044 3069 546, email. etunimi.sukunimi@sll.fi

DIAS -hanke:

  • koordinaattori Anne Holma, tutkija, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 5251 180, email. etunimi.sukunimi@syke.fi

Lisätietoa DIAS-hankkeesta (careliacbc.fi)

Lisätietoa VieKas LIFE -hankkeesta (sll.fi)

Lähde: Suomen ympäristökeskuksen tiedote 27.05.2021

Materiaalit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202112_73916.jpg
Nuuksion kansallispuisto on uhanalaisten sammalten keidas
Nuuksion kansallispuistossa kasvaa poikkeuksellisen paljon uhanalaisia sammallajeja, kuten haapariippusammalta, korpikaltiosammalta ja kalliokaulussammalta. Kansallispuiston varjoisat jyrkänteet ja lahopuut tarjoavat hyviä kasvupaikkoja sammalille, joiden elintila on vuosien saatossa kaventunut.
202312_79675.jpg
Huonekasvien kukkaiskieli
Kukkaiskieli polveutuu jo 1700-luvun keskieurooppalaisista porvarispiireistä. Tuolloin miesten ja naisten välinen kanssakäyminen oli hyvin rajattua, niinpä keksittiin keino, jolla tunteita saattoi viestiä (lähes) muiden huomaamatta vastakkaiselle sukupuolelle. Nykyään näitä perinteitä levittävät lähinnä kukkakauppiaat. Kukkaiskieli on yhdistelmä kasvin fyysisiä ominaisuuksia, kansanperinnettä, mytologiaa ja uskontoa.
20231_78174.jpg
Anopin ikkunalla: Esikko
Esikot kuuluvat Primulaceae-heimoon eli esikkokasveihin. Niitä kasvaa luonnonvaraisena Euroopan ja Välimeren maissa. Myös Etelä-Suomesta löytyvä kevätesikko kuuluu samaan suureen kasviheimoon. Primula-sana merkitsee ensimmäistä, ja viljellyt esikot ovatkin perinteisesti olleet alkuvuoden suosittuja kasveja.
20232_47211.jpg
Syksyllä on hyvä aika istuttaa lisää kasveja puutarhaan
Syksy on hyvää istutusaikaa, koska syksyllä ilmankosteus on suuri eikä helle enää rasita kasveja. Syksyllä myös sataa luontaisesti enemmän kuin kesällä. Näin istutuksia tarvitsee kastella vähemmän kuin kuivaan aikaan. Astia- ja paakkutaimia voi istuttaa koko kasvukauden ajan. Kärhöjen, jaloruusujen, atsaleojen ja muiden talvenarkojen kasvien istutus siirretään mielellään kevääseen, jotta ne ehtivät juurtua kunnolla ennen maan jäätymistä.
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.
20237_82483.jpg
Jasmike (Philadelphus)
Jasmikkeet (Philadelphus) ovat kasvisuku, johon kuuluu noin 60 lajia 1–6 m korkeita pensaita. Monia näistä pensaista viljellään koristekasveina. Korkeahkot jasmikkeet soveltuvat niin yksittäiskasveiksi, suojapensaiksi kuin aidanteiksikin. Pohjois-Euroopassa tunnetuimpia ovat pihajasmike, hovijasmike ja puistojasmike.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton