• Etusivu
  • Kasvillisuus

Paprika (Capsicum annuum) - antaa potkua!

Rakentajan toimitus
Päivitetty 05.12.2018
20138_35948.jpg
Paprikoiden perheeseen kuuluvat makeat vihannespaprikat ja tuliset maustepaprikat. Värikkäät vihannespaprikat antavat lempeää makua salaatteihin ja lukuisiin ruokiin; mausteiset chilipaprikat tuovat ihanaa sähäkkyyttä!

Paprikoita on monenvärisiä, -muotoisia ja -makuisia. Maun voimakkuuden mukaan ne jaetaan makeisiin vihannespaprikoihin ja voimakkaan tulisiin, mausteena käytettäviin maustepaprikoihin. Paprikan siemenet sisältävät kapsaisiini-nimistä ainetta, joka antaa paprikoille maun. Siemenistä kapsaisiini leviää vähitellen laimentuen muihin hedelmän osiin.

Vihannespaprikat ovat kooltaan isoja ja muodoltaan kulmikkaita, pyöreitä tai suippoja. Maku vaihtelee eri lajikkeilla, joidenkin ollessa hyvinkin makeita, toiset taas varsin mauttomia. Väriltään vihannespaprikat ovat vihreitä, keltaisia, punaisia, oransseja, valkoisia ja mustan sinipunaisia. Vihreät paprikat ovat raakoja paprikoita, jotka kypsyessään vaihtavat väriä keltaiseksi tai punaiseksi. Keltaiset ja punaiset paprikat ovat makeimpia, kun taas vihreät ja sinipunaiset paprikat ovat kirpeämpiä.

Vihannespaprikat ovat hyvin monikäyttöisiä. Ne sopivat sellaisenaan syötäviksi esimerkiksi salaateissa, leivän päällä, juustolautasella ja dippivihanneksena. Kypsennettynä paprika sopii niin kastikkeisiin, keittoihin, patoihin, wokkeihin kuin grilliinkin. Paprikoista tehtävät jauheet ovat tavallisia mausteita ruoanlaitossa.

Maustepaprikat ja chilit ovat vihannespaprikaa pienempiä ja muodoltaan suippoja. Polttavan kirpeä maku aiheutuu kapsaisiinistä, jota paprikoista eniten on juuri chileissä. Maustepaprikoiden kapsaisiinipitoisuus on jo puolet pienempi kuin chilien.

Chilejä on tulisuudeltaan erivahvuisia; mietoja ovat esimerkiksi Hungarian sweet chili ja cherry pepper. Keskivahvoja ovat dutch chili, jalopenon maku vaihtelee keskivahvasta tuliseen ja pepperonin miedosta keskivahvaan. Tulisia, voimakkaan makuisia ovat cayannepippuri, piri piri, serrano, tabasco ja habanero.

20067_331.jpg

Voimakkaimpia chilejä kannattaa käsitellä kumikäsinein. Paljain käsin chiliä käsitellessä käsiin tarttuu polttavaa kapsaisiinia, joka irtoaa vain kulumalla. Älä kosketa chiliä käsiteltyäsi silmien tai nenän limakalvoja tai muita ihon herkkiä kohtia. Vältä myös lapsiin koskemista.

Ihanteellinen säilytyslämpötila paprikalle +10 - +14 astetta. Paprika tulee säilyttää muovin sisällä, ettei se kuivu.

Huomio

Huomio

Paprikat jaotellaan usein siis kolmeen ryhmään, jotka ovat Capsicum annuum -kasvin lajikeryhmiä.

Miedot ja makeat vihannespaprikat
Grossum-lajikeryhmän hedelmät ovat kookkaita ja lokeroisia. Yleisimmin miedot ja makeat paprikat ovat punaisia, keltaisia, oransseja tai vihreitä.

Tuliset maustepaprikat
Maustepaprikoita on useita eri lajeja, makeampia ja erittäin tulisia. Osa niistä on täysin eri lajia kuin vihannespaprikat, esimerkiksi Tabasco ja maailman tulisimpana pidetty paprikalajike Habanero eivät ole Capsicum annuum -lajia. Lue tästä lisää tulisista maustepaprikoista

Koristepaprikat
Koristekasveina käytettävät paprikat kuuluvat Conoides-lajikeryhmään.

Paprikan tarina

Monien muiden vihannesten tavoin paprika saapui Eurooppaan Kolumbuksen laivassa. Keski-Amerikassa erilaisia paprikoita oli viljelty jo 3 000–5 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tuliselta maistunutta paprikaa käytettiin aluksi kalliin pippurin korvikkeena.

Euroopasta paprika kulkeutui maustekauppiaiden mukana Aasiaan, jossa sen suosio kasvoi nopeasti. Tulinen paprika onkin nykyään oleellinen osa monia aasialaisia keittiöitä.

Eurooppalaisista erityisesti espanjalaiset ja unkarilaiset ihastuivat paprikaan. Suomen sana paprikakin on peräisin unkarin kielestä; unkarissa paprika tarkoittaa pippuria.

Vasta 1900-luvulla paprikasta kehitettiin miedonmakuisia lajikkeita. Vihannespaprikan suosio kasvoi nopeasti ja Suomessa paprikalla on herkuteltu erityisesti 1960-luvulta lähtien. Paprikan kaupallinen viljely yleistyi Suomessa vasta 2000-luvulla.

Ravintosisältö

20138_35950.jpg

Punaisen paprikan ravintosisältö/100 g

Energiaa 107 kJ/ 25 kcal
Hiilihydraattia 4,5 g
Rasvaa 0,4 g
Proteiinia 0,9 g
Kaliumia 290 mg
E-vitamiinia 2,2 mg
A-vitamiinia 243 µg
C-vitamiinia 185 µg
Karotenoideja 6 196 µg
Folaattia 56 µg

Paprikareseptejä:

Paprikasta saa potkua moniin ruokiin. Vihannes.net -palvelusta löytyy useita reseptejä. Tässä yksi helppo ja herkullinen resepti:

Täytetyt paprikat

4 paprikaa
2 sipulia
2–3 naurista tai porkkanaa
2 lehtisellerin vartta
400 g (noin 7 dl) tuoreita sieniä (herkkusieniä, siitakkeita, osterivinokkaita)
puolikas chilipaprika tai chilikastiketta maun mukaan
2 tl öljyä paistamiseen
2 dl tuoreita herneitä
100 g tuorejuustoa tai sulatejuustoa
1 rkl hienonnettua tuoretta minttua
1 rkl hienonnettua tuoretta timjamia
0,5 tl rouhittua pippuria
(suolaa)
(pinnalle juustoraastetta)

Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry /Sanna Peurakoski
Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry /Sanna Peurakoski

Halkaise huuhdellut paprikat pitkittäin ja poista siemenet. Kanta voi jäädä paikoilleen. Nosta paprikanpuolikkaat uunivuokaan. Hienonna sipulit. Kuori nauriit tai porkkanat ja raasta karkeaksi raasteeksi. Leikkaa selleri ohuiksi viipaleiksi. Paloittele sienet pieniksi kuutioiksi. Hienonna chili.

Kuumenna öljy pannussa ja kuullota sipuleita muutama minuutti. Lisää nauris- tai porkkanaraaste sekä sellerit ja jatka kypsentämistä pari minuuttia. Kumoa kasvisten sekaan sienet ja jatka paistamista, kunnes sienistä alkaa irrota nestettä.

Sekoita kasvisten joukkoon chili, herneet ja sulatejuusto. Kuumenna kunnes juusto sulaa. Mausta yrteillä ja pippurilla.

Jaa kasvisseos paprikanpuolikkaisiin ja ripottele pinnalle halutessasi hiukan juustoraastetta. Kypsennä uunissa 200 asteessa 20–30 minuuttia, kunnes paprikat ovat pehmenneet ja pinnalla oleva juusto sulanut.

Vinkki! Voit käyttää täytteeseen sulatejuuston sijaan raejuustoa tai murusteltua fetaa. Kokeile kypsentämistä myös grillissä. Voit laittaa paprikoiden suojaksi foliota, jotta nesteet eivät valu grilliin.

Lähde: Vihannes.net

Lue lisää paprikan kasvattamisesta.

20138_35949.jpg
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20235_81944.jpg
Alppiruusun leikkaus? Asiantuntija vastaa
Omakotitalon oven pielessä oleva rhodo on kasvanut melko korkeaksi (3 m), muttaa alaoksia on vähän. Se on noin 15 vuotta vanha. En oikein haluaisi sitä leikata alas. Korkeus ei haittaa, mutta jos alaoksia saisi siihen jollain konstilla enemmän. Kasvi on talon koillispuolella.
Köynnösruusu
Viikon kysymys: Köynnösruusu mökille?
Haluaisin saunamökin viereen parin köynnösruusuja. Ne menestyvät täällä kaupungissa, mutta mökillä ovat auttamatta yksivuotisia – jänikset syövät ne maan tasalle kevääseen mennessä.Onko olemassa jänönkestäviä (riittävän piikikkäitä) lajikkeita, jotka vielä menestyvät Rantasalmen korkeudella?
202211_80017.jpg
Yli satavuotias syreeni kuolee? Asiantuntija vastaa
Pihassamme kasvaa yli 100-vuotias syreeni. Se on 3 sukupolvea vanha ja osa siitä tuotiin meille n. 16 v sitten. Se on kasvanut ja voinut hyvin tähän asti. Nyt puolet pensaasta näivettyy ja ruko on oudon näköinen. Voiko meille tärkeä syreeni pelastua?
20239_83144.jpg
Haravoinnin tarpeellisuus
Pihassa riittää neliöitä ja koko alueen haravointi on melkoinen urakka. Kuinka tärkeää on haravoida syksyn lehdet maasta? Olisiko vallan mahdoton ajatus jättää työ tekemättä?
20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
20108_22760.jpg
Kasviksia nyt monipuolisesti
Kuivuuttakin enemmän monia avomaan kasviksia on koetellut kova kuumuus. Salaatit ja erilaiset kaalit ovat kärsineet kuumuudesta kaikkein eniten. Ahkera sadetus on auttanut, ja toisaalta varastoitavien kasvisten satokausi jatkuu vielä elo-syyskuun ajan. Jos vettä saadaan tasaisina, parhaimmillaan 15 – 20 mm:n jaksottaisina sateina, kasvikset saavat uutta puhtia ja kasvu jatkuu suotuisasti.Maantieteelliset ja aivan paikallisetkin erot kasvuolosuhteissa ovat olleet suuria. Kovassa kuumuudessa kasvi sulkee ilmarakosensa, yhteyttäminen pysähtyy ja kasvu lakkaa, koska kasvi ei saa vettä eikä ravinteita. Touko-kesäkuussa muun muassa juurekset kasvoivat hyvin, mutta heinäkuussa kasvu oli kovin vähäistä. Toisaalta esimerkiksi Pohjanmaalta löytyy alueita, joissa sateita on saatu riittävästi. Kuivuutta puolestaan oli pisimpään Itä-Suomessa ja lounaisilla ja eteläisillä rannikkoalueilla. Rajumyrskyt eivät ole kasvisviljelmiä turmelleet.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton